Tunnetko roolisi johtajana?

31.3.2022

Kun esihenkilön tai johtajan itseymmärrys erilaisista johtamistavoista kasvaa, johtaminen on haastavissakin tilanteissa helpompaa. Inhimillisesti tehokkaassa esihenkilötyössä yhdistyy sekä operatiivinen tehokkuus että inhimillisyys. Kiinnitä huomiota kilpaileviin johtamisrooleihin: kallistutko henkilöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, tulosjohtamiseen vai sisäisten prosessien johtamiseen?

Tunnetko roolisi johtajana?

Erilaisia johtamistapoja on monia, eikä yhtä oikeaa tapaa johtaa ole olemassa. Johtaminen edellyttää kuitenkin kykyä vastata samanaikaisesti ristiriitaisiinkin vaatimuksiin, joskus hyvinkin haastavissa tilanteissa. Tällöin erilaisten johtamistyylien ja toisaalta myös osaamisalueiden rooli korostuu.  

– Johtajalta vaaditaan sekä henkilöstöjohtamista, muutosjohtamista, tulosjohtamista että sisäisten prosessien johtamista. Nämä kaikki tulee hallita, jotta johtaminen on hyvää, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.  

Ikosen mukaan johtamisen suurimmat haasteet liittyvät kilpailevien johtamisroolien ristiriitaisuuksiin. Työntekijöiden täytyy voida hyvin samaan aikaan kun yritys tekee tulosta.  

– Henkilöjohtamisessa yhteenkuuluvuus ja sitouttaminen ovat tärkeitä, ja työntekijöiden täytyy tuntea, että he saavat vaikuttaa ja osallistua. Henkilöstön pitää saada kokea, että esihenkilö on kiinnostunut heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, Ikonen kertoo.  

Myös muutosjohtamiseen ja prosessien johtamiseen liittyy paradokseja.  

– Muutosjohtamisessa johtaja pyrkii saamaan kasvua ja uuden luomista, sisäisten prosessien johtamisessa taas siitä, että prosessit toimivat ja johtamisessa on riittävästi vakautta. Johtajan on hyvä pitää kiinni kummastakin, sillä rutiinit tekevät puitteet luovuudelle.  

Tunnista vahvuudet

Johtajan ja esihenkilön kannattaa pohtia omaa johtamismalliaan ja tunnistaa omat vahvuutensa.  

– Jokainen on vahvimmillaan jollain näistä johtamisen osa-alueista. Joku saa palautetta osallistavuudesta, joku hyvästä tulosjohtajuudesta, joku innostavuudesta ja joku sen sijaan vakauden ja järjestelmällisyyden luomisesta, Ikonen sanoo.  

Haasteita tuo lähinnä se, jos oma johtamismalli on liian kapea.  

– Jos oma johtamisrooli painottuu esimerkiksi vain tulosjohtamiseen, työntekijät saattavat kokea, ettei heistä välitetä. Esihenkilön täytyy pitää tällöin huolta siitä, että hän kehittää itseään henkilöjohtamisen saralla ja laajentaa muutenkin omaa osaamistaan johtajana.  

Apua palautteesta

Johtajilta odotetaan paljon. Siksi esihenkilön ja johtajan kannattaa olla myös ymmärtäväinen itseään kohtaan.  

 – Johtamisrooli painottuu usein tarpeen mukaan, ja on luonnollista keskittyä niistä tiettyihin. Kilpailevat johtamisroolit on silti hyvä tiedostaa, ettei mikään niistä jää täysin paitsioon, Ikonen kertoo.  

Rooleja voi kehittää esimerkiksi palautteen avulla.  

– Johtajan pitäisi osata huomioida mihin palaute liittyy ja ottaa palautetta vastaan. Omaan johtamiseen sopimattomat ajatusmallit on helppo torjua, mutta palaute kannattaa oppia ottamaan vastaan. Vaikeistakin asioista kannattaa opetella puhumaan avoimesti.  

Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi Terveystalon inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksen, joka on virtuaalinen moniorganisaatiovalmennus.

 – Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksessa opitaan muun muassa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita esihenkilönä. Tavoitteena on, että samalla kun itseymmärrys esihenkilönä toimimisesta kasvaa, myös ajatusmallit ja tavat toimia eri tilanteissa voivat muuttua, Ikonen summaa. 

 

Haluatko vahvistaa organisaatiosi inhimillistä tehokkuutta? Tutustu valmennukseemme ja pyydä tarjous organisaatiollesi

Autamme sinua löytämään yrityksellesi tai organisaatiollesi sopivan tasapainon operatiivisen ja inhimillisen tehokkuuden välillä.

Tässä verkkovalmennuksessa kerrytät ymmärrystäsi ja osaamistasi inhimillisen tehokkuuden johtamisesta ja saat työkaluja näiden tekijöiden kehittämiseen omassa työyhteisössäsi. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille.

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Artikkeli

Sairauspoissaolosuositukset toimitetaan jatkossa sähköisesti

Toukokuussa 10.5. alkaen myös hoitajien, työfysioterapeuttien ja fysioterapian suoravastaanottajien tekemät sairauspoissaolosuositukset toimitetaan automaattisesti asiakkaalle itselleen Terveystalon sovellukseen ja verkkopalveluun. Samalla suositus siirtyy myös työnantajalle silloin, kun työntekijä on sallinut automaattisen tiedonsiirron työnantajalle, jos työnantajalla on käytössä työkyvynjohtamisen järjestelmä Sirius.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla Artikkeli

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Iäkäs nainen ja nuori mies työpaikalla Artikkeli

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.

Artikkeli

Terveystalo mukana Työterveyslaitoksen MielenPolut -hankkeessa

Työelämän muutos edellyttää myös uudenlaisia otteita työkyvyn ylläpitämisessä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat viime vuosina olleet yksi suurimmista työkykyhaasteista ja aiheuttavat paljon pitkiä sairauspoissaoloja, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi eniten pysyvää työkyvyttömyyttä. Mikä huolestuttavinta, mielenterveydelliset syyt voivat johtaa työkyvyttömyyteen jo nuorella iällä, toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.