Tunnetko roolisi johtajana?
Kun esihenkilön tai johtajan itseymmärrys erilaisista johtamistavoista kasvaa, johtaminen on haastavissakin tilanteissa helpompaa. Inhimillisesti tehokkaassa esihenkilötyössä yhdistyy sekä operatiivinen tehokkuus että inhimillisyys. Kiinnitä huomiota kilpaileviin johtamisrooleihin: kallistutko henkilöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, tulosjohtamiseen vai sisäisten prosessien johtamiseen?

Erilaisia johtamistapoja on monia, eikä yhtä oikeaa tapaa johtaa ole olemassa. Johtaminen edellyttää kuitenkin kykyä vastata samanaikaisesti ristiriitaisiinkin vaatimuksiin, joskus hyvinkin haastavissa tilanteissa. Tällöin erilaisten johtamistyylien ja toisaalta myös osaamisalueiden rooli korostuu.
– Johtajalta vaaditaan sekä henkilöstöjohtamista, muutosjohtamista, tulosjohtamista että sisäisten prosessien johtamista. Nämä kaikki tulee hallita, jotta johtaminen on hyvää, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Ikosen mukaan johtamisen suurimmat haasteet liittyvät kilpailevien johtamisroolien ristiriitaisuuksiin. Työntekijöiden täytyy voida hyvin samaan aikaan kun yritys tekee tulosta.
– Henkilöjohtamisessa yhteenkuuluvuus ja sitouttaminen ovat tärkeitä, ja työntekijöiden täytyy tuntea, että he saavat vaikuttaa ja osallistua. Henkilöstön pitää saada kokea, että esihenkilö on kiinnostunut heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, Ikonen kertoo.
Myös muutosjohtamiseen ja prosessien johtamiseen liittyy paradokseja.
– Muutosjohtamisessa johtaja pyrkii saamaan kasvua ja uuden luomista, sisäisten prosessien johtamisessa taas siitä, että prosessit toimivat ja johtamisessa on riittävästi vakautta. Johtajan on hyvä pitää kiinni kummastakin, sillä rutiinit tekevät puitteet luovuudelle.
Tunnista vahvuudet
Johtajan ja esihenkilön kannattaa pohtia omaa johtamismalliaan ja tunnistaa omat vahvuutensa.
– Jokainen on vahvimmillaan jollain näistä johtamisen osa-alueista. Joku saa palautetta osallistavuudesta, joku hyvästä tulosjohtajuudesta, joku innostavuudesta ja joku sen sijaan vakauden ja järjestelmällisyyden luomisesta, Ikonen sanoo.
Haasteita tuo lähinnä se, jos oma johtamismalli on liian kapea.
– Jos oma johtamisrooli painottuu esimerkiksi vain tulosjohtamiseen, työntekijät saattavat kokea, ettei heistä välitetä. Esihenkilön täytyy pitää tällöin huolta siitä, että hän kehittää itseään henkilöjohtamisen saralla ja laajentaa muutenkin omaa osaamistaan johtajana.
Apua palautteesta
Johtajilta odotetaan paljon. Siksi esihenkilön ja johtajan kannattaa olla myös ymmärtäväinen itseään kohtaan.
– Johtamisrooli painottuu usein tarpeen mukaan, ja on luonnollista keskittyä niistä tiettyihin. Kilpailevat johtamisroolit on silti hyvä tiedostaa, ettei mikään niistä jää täysin paitsioon, Ikonen kertoo.
Rooleja voi kehittää esimerkiksi palautteen avulla.
– Johtajan pitäisi osata huomioida mihin palaute liittyy ja ottaa palautetta vastaan. Omaan johtamiseen sopimattomat ajatusmallit on helppo torjua, mutta palaute kannattaa oppia ottamaan vastaan. Vaikeistakin asioista kannattaa opetella puhumaan avoimesti.
Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi Terveystalon inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksen, joka on virtuaalinen moniorganisaatiovalmennus.
– Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksessa opitaan muun muassa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita esihenkilönä. Tavoitteena on, että samalla kun itseymmärrys esihenkilönä toimimisesta kasvaa, myös ajatusmallit ja tavat toimia eri tilanteissa voivat muuttua, Ikonen summaa.
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.

Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.