Tunnetko roolisi johtajana?
Kun esihenkilön tai johtajan itseymmärrys erilaisista johtamistavoista kasvaa, johtaminen on haastavissakin tilanteissa helpompaa. Inhimillisesti tehokkaassa esihenkilötyössä yhdistyy sekä operatiivinen tehokkuus että inhimillisyys. Kiinnitä huomiota kilpaileviin johtamisrooleihin: kallistutko henkilöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, tulosjohtamiseen vai sisäisten prosessien johtamiseen?

Erilaisia johtamistapoja on monia, eikä yhtä oikeaa tapaa johtaa ole olemassa. Johtaminen edellyttää kuitenkin kykyä vastata samanaikaisesti ristiriitaisiinkin vaatimuksiin, joskus hyvinkin haastavissa tilanteissa. Tällöin erilaisten johtamistyylien ja toisaalta myös osaamisalueiden rooli korostuu.
– Johtajalta vaaditaan sekä henkilöstöjohtamista, muutosjohtamista, tulosjohtamista että sisäisten prosessien johtamista. Nämä kaikki tulee hallita, jotta johtaminen on hyvää, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Ikosen mukaan johtamisen suurimmat haasteet liittyvät kilpailevien johtamisroolien ristiriitaisuuksiin. Työntekijöiden täytyy voida hyvin samaan aikaan kun yritys tekee tulosta.
– Henkilöjohtamisessa yhteenkuuluvuus ja sitouttaminen ovat tärkeitä, ja työntekijöiden täytyy tuntea, että he saavat vaikuttaa ja osallistua. Henkilöstön pitää saada kokea, että esihenkilö on kiinnostunut heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, Ikonen kertoo.
Myös muutosjohtamiseen ja prosessien johtamiseen liittyy paradokseja.
– Muutosjohtamisessa johtaja pyrkii saamaan kasvua ja uuden luomista, sisäisten prosessien johtamisessa taas siitä, että prosessit toimivat ja johtamisessa on riittävästi vakautta. Johtajan on hyvä pitää kiinni kummastakin, sillä rutiinit tekevät puitteet luovuudelle.
Tunnista vahvuudet
Johtajan ja esihenkilön kannattaa pohtia omaa johtamismalliaan ja tunnistaa omat vahvuutensa.
– Jokainen on vahvimmillaan jollain näistä johtamisen osa-alueista. Joku saa palautetta osallistavuudesta, joku hyvästä tulosjohtajuudesta, joku innostavuudesta ja joku sen sijaan vakauden ja järjestelmällisyyden luomisesta, Ikonen sanoo.
Haasteita tuo lähinnä se, jos oma johtamismalli on liian kapea.
– Jos oma johtamisrooli painottuu esimerkiksi vain tulosjohtamiseen, työntekijät saattavat kokea, ettei heistä välitetä. Esihenkilön täytyy pitää tällöin huolta siitä, että hän kehittää itseään henkilöjohtamisen saralla ja laajentaa muutenkin omaa osaamistaan johtajana.
Apua palautteesta
Johtajilta odotetaan paljon. Siksi esihenkilön ja johtajan kannattaa olla myös ymmärtäväinen itseään kohtaan.
– Johtamisrooli painottuu usein tarpeen mukaan, ja on luonnollista keskittyä niistä tiettyihin. Kilpailevat johtamisroolit on silti hyvä tiedostaa, ettei mikään niistä jää täysin paitsioon, Ikonen kertoo.
Rooleja voi kehittää esimerkiksi palautteen avulla.
– Johtajan pitäisi osata huomioida mihin palaute liittyy ja ottaa palautetta vastaan. Omaan johtamiseen sopimattomat ajatusmallit on helppo torjua, mutta palaute kannattaa oppia ottamaan vastaan. Vaikeistakin asioista kannattaa opetella puhumaan avoimesti.
Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi Terveystalon inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksen, joka on virtuaalinen moniorganisaatiovalmennus.
– Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksessa opitaan muun muassa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita esihenkilönä. Tavoitteena on, että samalla kun itseymmärrys esihenkilönä toimimisesta kasvaa, myös ajatusmallit ja tavat toimia eri tilanteissa voivat muuttua, Ikonen summaa.
Haluatko vahvistaa organisaatiosi inhimillistä tehokkuutta? Tutustu valmennukseemme ja pyydä tarjous organisaatiollesi
Autamme sinua löytämään yrityksellesi tai organisaatiollesi sopivan tasapainon operatiivisen ja inhimillisen tehokkuuden välillä.
Tässä verkkovalmennuksessa kerrytät ymmärrystäsi ja osaamistasi inhimillisen tehokkuuden johtamisesta ja saat työkaluja näiden tekijöiden kehittämiseen omassa työyhteisössäsi. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille.
Seuraavan valmennuksen ajankohta on 14.3.–16.5.2023. Ilmoittaudu mukaan!
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Loma loppui, jäikö korkki auki?
Tuopin tai pullon pohja tulee loman aikana joillekin varsin tutuksi osana rentoutumista. Asiantuntija kertoo, mitä mielelle ja keholle tapahtuu, kun korkin laittaa tiukemmalle tai kokonaan kiinni.

Muutoksia työnantajan maksuihin, Kela-etuuksiin ja -korvauksiin vuonna 2023
Kela tiedotti vuodenvaihteessa työnantajien etuuksia koskevista muutoksista, jotka koronataudin lisäksi liittyvät muun muassa työkyvyn tukeen ja tähtäävät työelämässä pysymiseen ja siihen paluuseen.

Koronan tehosterokotukset työterveydessä
Olemme Terveystalossa valmiit aloittamaan koronan tehosterokotukset heti, kun rokotetilaukset pääsevät käyntiin.

Ajankohtaista koronaviruksesta työnantajalle
Koronaviruksen tehosterokotukset käynnistyvät Terveystalossa 25.1.2023 Helsingissä ja mahdollisimman pian myös Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tältä sivulta löydät kootusti työnantajalle myös muuta ajankohtaista tietoa koronavirustilanteen huomioimisesta työpaikalla, koronavirustestauksesta ja -rokotuksista sekä siitä, miten poikkeusoloissa kannattaa toimia.

Organisaation kulttuuri voi myötävaikuttaa työympäristön päihdeongelmiin
Päihteiden käyttö ei ole tuore ilmiö, sillä ihmisiä on kautta aikojen kiehtonut muuttaa arkista todellisuutta erilaisten kemiallisten aineiden kanssa. Suurin osa työikäisestä väestöstä käyttää päihteitä, mutta päihteiden käyttö on pääasiassa hallittua viihdekäyttöä, eikä kohtuullinen käyttö tuota merkittäviä ongelmia. Toisaalta tietyt tekijät työelämässä myös lisäävät päihteiden väärinkäytön riskiä. Tällöin organisaation kulttuurilla on merkitys: tukeeko kulttuuri palautumista päihteettömin keinoin ja kannustaa tarttumaan herkästi poikkeamiin vai kenties ruokkii mahdollisia päihdeongelmia.
