Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Melatoniini on elimistön oma niin kutsuttu pimeähormoni, jota alkaa erittyä illalla. Näin aivot saavat viestin, että yö on tulossa ja on aika mennä nukkumaan.
− Melatoniini auttaa meitä nukahtamaan ja pysymään unessa. Sen eritys kuitenkin hiipuu hiljalleen iän myötä ja 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Uni muuttuu luonnostaan katkonaisemmaksi, Terveystalon geriatrian erikoislääkäri ja unilääketieteen asiantuntija Mare Kaps kertoo.
Unen rakenne ja unirytmi muuttuvat
Ikääntyminen muuttaa myös sellaisten välittäjäaineiden ja aivoaaltojen toimintaa kehossa, jotka vaikuttavat unen laatuun ja rakenteeseen.
− Unen rakenne muuttuu kevyemmäksi ja syvän unen osuus vähenee. Siten myös heräily aamuyöstä yleistyy. Pitkien yhtäjaksoisten yöunien sijaan nukutaankin jaksoissa.
Myös unirytmi muuttuu ikääntyessä.
− Unirytmi aikaistuu. Kun heräämme aikaisemmin, olemme illalla väsyneempiä ja menemme aikaisemmin nukkumaan. Myös valo sekä liikunta tahdistavat unta ja aktiivisuus saattaa olla iän myötä vähentynyt, Kaps kuvailee.
Unen tarve ei vähene ikääntyessä
Yleinen väärinymmärrys Kapsin mukaan on se, että unen tarve vähenisi iän myötä.
− Vaikka melatoniinin tuotanto hiipuu ja unen rakenne muuttuu, ei unen tarve vähene. Unta tarvitsee edelleen vuorokauden aikana noin 6–8 tuntia, mutta uni muuttuu pirstaleisemmaksi.
Yöunien lisäksi riittävää unta kannattaakin kerryttää tarvittaessa päiväunilla.
− Työikäisten ei kannata nukkua yli 30 minuutin päiväunia, mutta ikääntyneen ei tarvitse enää kuunnella tätä neuvoa. Nukkua kannattaa aina, kun väsyttää, Kaps kehottaa.
Miten normaalin unen muuttumisen erottaa haitallisista uniongelmista?
Jos yöllinen heräily häiritsee merkittävästi elämänlaatua, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.
− On hyvä selvittää uniongelmien syy, jos yöllä herää jo puolelta öin eikä saa enää unta tai kärsii merkittävästä päiväväsymyksestä. Univaikeuksiin voi olla paljon erilaisia syitä. Tavallisia aiheuttajia ovat yleisimmät unihäiriöt, kuten unettomuus, uniapnea tai levottomat jalat. Myös monet muut sairaudet, kuten eturauhasen liikakasvu, sydänsairaudet tai kilpirauhasen toimintahäiriöt, voivat häiritä unta.
Myös moniin sairauksiin käytetään lääkkeitä, jotka häiritsevät unta.
− Tällaisia lääkkeitä voivat olla kolesterolilääkkeet, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä tietyt mielialalääkkeet. Asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Esimerkiksi annostusta muuttamalla tai lääkitystä vaihtamalla voi helpottaa uniongelmia, Kaps kertoo.
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys. Yleislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.