Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Melatoniini on elimistön oma niin kutsuttu pimeähormoni, jota alkaa erittyä illalla. Näin aivot saavat viestin, että yö on tulossa ja on aika mennä nukkumaan.
− Melatoniini auttaa meitä nukahtamaan ja pysymään unessa. Sen eritys kuitenkin hiipuu hiljalleen iän myötä ja 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Uni muuttuu luonnostaan katkonaisemmaksi, Terveystalon geriatrian erikoislääkäri ja unilääketieteen asiantuntija Mare Kaps kertoo.
Unen rakenne ja unirytmi muuttuvat
Ikääntyminen muuttaa myös sellaisten välittäjäaineiden ja aivoaaltojen toimintaa kehossa, jotka vaikuttavat unen laatuun ja rakenteeseen.
− Unen rakenne muuttuu kevyemmäksi ja syvän unen osuus vähenee. Siten myös heräily aamuyöstä yleistyy. Pitkien yhtäjaksoisten yöunien sijaan nukutaankin jaksoissa.
Myös unirytmi muuttuu ikääntyessä.
− Unirytmi aikaistuu. Kun heräämme aikaisemmin, olemme illalla väsyneempiä ja menemme aikaisemmin nukkumaan. Myös valo sekä liikunta tahdistavat unta ja aktiivisuus saattaa olla iän myötä vähentynyt, Kaps kuvailee.
Unen tarve ei vähene ikääntyessä
Yleinen väärinymmärrys Kapsin mukaan on se, että unen tarve vähenisi iän myötä.
− Vaikka melatoniinin tuotanto hiipuu ja unen rakenne muuttuu, ei unen tarve vähene. Unta tarvitsee edelleen vuorokauden aikana noin 6–8 tuntia, mutta uni muuttuu pirstaleisemmaksi.
Yöunien lisäksi riittävää unta kannattaakin kerryttää tarvittaessa päiväunilla.
− Työikäisten ei kannata nukkua yli 30 minuutin päiväunia, mutta ikääntyneen ei tarvitse enää kuunnella tätä neuvoa. Nukkua kannattaa aina, kun väsyttää, Kaps kehottaa.
Miten normaalin unen muuttumisen erottaa haitallisista uniongelmista?
Jos yöllinen heräily häiritsee merkittävästi elämänlaatua, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.
− On hyvä selvittää uniongelmien syy, jos yöllä herää jo puolelta öin eikä saa enää unta tai kärsii merkittävästä päiväväsymyksestä. Univaikeuksiin voi olla paljon erilaisia syitä. Tavallisia aiheuttajia ovat yleisimmät unihäiriöt, kuten unettomuus, uniapnea tai levottomat jalat. Myös monet muut sairaudet, kuten eturauhasen liikakasvu, sydänsairaudet tai kilpirauhasen toimintahäiriöt, voivat häiritä unta.
Myös moniin sairauksiin käytetään lääkkeitä, jotka häiritsevät unta.
− Tällaisia lääkkeitä voivat olla kolesterolilääkkeet, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä tietyt mielialalääkkeet. Asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Esimerkiksi annostusta muuttamalla tai lääkitystä vaihtamalla voi helpottaa uniongelmia, Kaps kertoo.
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys. Yleislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
”Mikä helpotus!” – turkulainen Ritva Salmenoksa sai yleislääkäriltä nopean avun
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Terveystalossa lääkärillä käynyt Ritva Salmenoksa sai terveyshuoleensa apua ja vinkkaa nyt kokeilusta myös ystävilleen. – Vastaanotoilla hoidetaan sairauksia, jotka olisi jo pitänytkin hoitaa, sanoo useita kymmeniä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja pitänyt lääkäri Tapani Strander.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
"Voiko painoa laskemalla päästä eroon CPAP-laitteesta?"
Unilääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.