Totta vai tarua: Kannattaako kaikkea rasvaa välttää?

Tarua. Rasvaan liittyvät myytit istuvat tiukassa, mutta nykyään tiedetään, että rasva ei ole vihollinen vaan välttämättömyys. Pehmeistä rasvoista voi olla yllättävää hyötyä jopa painonhallinnassa.

Rasva on vuosikymmenten ajan ollut ravitsemuskeskustelun syntipukki. Rasvapelko ei kuitenkaan nykytiedon valossa ole perusteltua, päinvastoin – liian vähäinen pehmeiden rasvojen määrä ruokavaliossa voi tehdä hallaa sydämen ja verisuonien terveydelle. 
 
”Ennen ajateltiin, että ruokavalion kaikki rasva on pahasta ja rasvaa pitäisi välttää tarkasti varsinkin silloin, jos tavoitteena on painonlasku. Rasvan käytöstä varoiteltiin erityisesti sen sisältämän runsaan energian vuoksi”, valaisee ravitsemusterapeutti Kirsi Englund
 
”Nykyisin kuitenkin tiedetään, että on olemassa rakenteeltaan erilaisia rasvoja, jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavoin: toisilla on terveydelle positiivisia vaikutuksia ja toiset ovat joko neutraaleja tai negatiivisia vaikutukseltaan.”

Vihollisesta välttämättömyydeksi

Rasva kuuluu kolmeen perusravintoaineeseen hiilihydraattien ja proteiinin rinnalla. Ilman rasvaa elimistö ei pystyisi hyödyntämään rasvaliukoisia vitamiineja, tuottamaan hormoneja tai ylläpitämään solukalvojen normaalia rakennetta. On hyvä muistaa, että aivotkin koostuvat suurelta osin rasvasta. 
 
”Elimistö tarvitsee erilaisiin toimintoihin juuri tiettyjä rasvoja ja kaikkia näistä se ei pysty itse valmistamaan. Nämä rasvat ovat niin sanottuja välttämättömiä rasvahappoja, jotka siis nimensä mukaisesti elimistö tarvitsee välttämättä ruoasta valmiina”, Englund kuvailee. 
 
”Tämän vuoksi on siis tärkeää, että pehmeitä rasvoja käytetään tietoisesti lisäten niitä ruokiin, eikä kaikkea jätetä ruokavaliosta pois.” 

Pehmeät rasvat parantavat sokeriaineenvaihduntaa sekä hillitsevät matala-asteista tulehdusta.

Hyvä ja huono rasva

Terveyden vinkkelistä kyse ei siis olekaan siitä, pitäisikö rasvaa syödä vai ei – vastaus on ehdottomasti kyllä. Kyse on siitä, millaista rasvaa ruokavalio sisältää. 
 
”Rasvat jaetaan ominaisuuksiensa perusteella tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvoihin. Tyydyttymättömät rasvat ovat niitä, joilla on monia terveydellisiä hyötyjä elimistölle: Ne ovat välttämättömiä sydänterveydelle, sillä ne alentavat haitallista LDL-kolesterolia ja nostavat hyvää HDL-kolesterolia. Ne vähentävät matala-asteista tulehdusta, parantavat insuliiniherkkyyttä ja edistävät sekä aivojen että ihon hyvinvointia”, luettelee Englund. 
 
Tyydyttämättömiä eli pehmeitä rasvoja löytyy esimerkiksi kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja kalasta. Kun ruokavalion kovia rasvoja korvataan pehmeillä, veren kolesteroliarvot usein paranevat.
 
”Tyydyttyneillä rasvoilla taas tiedetään olevan huonoja vaikutuksia kehossa. Ne nostavat haitallista LDL-kolesterolia ja heikentävät maksan kykyä poistaa sitä verestä. Tämä lisää merkittävästi sepelvaltimotaudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Runsas tyydyttyneiden rasvojen saanti voi myös lisätä elimistön matala-asteista tulehdustilaa ja painonnousua", Englund huomauttaa.
 
Tyydyttynyttä rasvaa löytyy esimerkiksi voista, rasvaisista maitotuotteista ja punaisesta lihasta. Jos tyydyttynyttä rasvaa syödään runsaasti ja samalla kuitua sekä pehmeitä rasvoja niukasti, sairastumisriski kasvaa.

Pehmeät rasvat tukevat myös painonhallintaa

Millaisena energiatiheän rasvan rooli sitten nykyään nähdään painonhallinnassa? Myös painonhallinnan näkökulmasta rasvapelko joutaa jo romukoppaan. Laadukas rasva – kuten kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja kalasta saatava pehmeä rasva – lisää kylläisyydentunnetta ja auttaa tasaamaan verensokerin vaihtelua. Tämä puolestaan vähentää esimerkiksi tarvetta napostella. 
 
"Pehmeät rasvat parantavat sokeriaineenvaihduntaa ja hillitsevät matala-asteista tulehdusta. Tämä edistää pitkällä aikavälillä painonhallintaa.  
Rasva myös hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja yhdessä proteiinin ja kuidun kanssa lisää kylläisyyshormonien erittymistä, mikä pitää olon kylläisenä pidempään. Pehmeiden rasvojen saanti myös edistää kehon kykyä käyttää rasvoja energianlähteeksi paremmin kuin kovat rasvat", luettelee Englund.

Lue myös: Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi

Tutustu ravitsemusterapiaan

Asiantuntija
Kirsi Englund
Kirsi Englund

Ravitsemusterapeutti

Minulla on pitkä kokemus painonhallinnan ja syömisenhallinnan (mm. tunnesyöminen, syömisen mielihalut) haasteista, suolisto-oireiden hoidosta (mm. keliakia, ärtyvä suoli, fodmap-ruokavalio) sekä kohonneen kolesterolin, verenpaineen ja diabeteksen hoidosta. Kasvisruokavaliot ja raudanpuutteen ravitsemushoito ovat erityisosaamistani. Tarvittaessa tuen muutosmotivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä. Lasten osalta minulla on kokemusta mm. ylipainon, valikoivan syömisen, ummetuksen hoidosta sekä kasvisruokavalioiden toteutuksesta. Voit tulla vastaanotolleni myös muissa syömisen pulmissa. Lähestyn asiakkaani tilannetta aina kokonaisvaltaisesti ja pyrin yhdessä kanssasi löytämään arkeesi sopivat, sinulle maistuvat ja terveyttäsi edistävät ruokavalinnat. Olen empaattinen ja kuunteleva, ja tuen sinua muutoksissa lempeän jämäkästi kannustaen. Saan usein asiakkailtani palautetta, että tapaamisen jälkeen syöminen ei stressaa enää kuten ennen. Lämpimästi tervetuloa vastaanotol

Tilaa ravitsemuksen uutiskirje

Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi.

Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.

Lue lisää aiheesta