Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Kehomme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon.
− Kolesterolia on kahdenlaista. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin kehon käytettäväksi. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksalle hajotettavaksi. Korkeampi määrä tätä niin kutsuttua hyvää kolesterolia kertoo pienemmästä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Terveystalon elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kuvailee.
LDL-kolesterolia kutsutaan puolestaan usein huonoksi kolesteroliksi.
− Jos LDL-kolesterolia on kehossa paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa vuosien kuluessa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää sydän- ja aivoverenkiertotapahtumien riskiä. Korkea LDL-kolesteroli ei välttämättä anna mitään oireita. Onkin ihan mahdollista, että suonet hiljalleen tukkeutuvat ja aiheuttavat aivan yllättäen sydänkohtauksen, Aroviita jatkaa.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi mitata kolesteroli ainakin kerran
Aroviita suositteleekin kolesterolin mittausta vähintään kerran ainakin kaikille yli 50-vuotiaille.
− Kolesteroli mitataan verikokeilla ja mittaukset voidaan tänä päivänä tehdä ilman paastoa. Riskiryhmien kannattaa käydä testeissä muutaman vuoden välein. Riskitekijöitä on esimerkiksi se, jos on ylipainoa, kärsii diabeteksesta tai on sydänsairauksia suvussa. Ainakin yhden kerran suosittelisin kaikille yli 50-vuotiaille mittausta, vaikka riskitekijöitä ei olisikaan. On hyvä tietää, missä mennään, Aroviita kertoo.
Paras suoja sydämelle ja verisuonille muodostuu elintavoista
− Jokainen pieni teko on askel parempaan hyvinvointiin. Tärkeintä on kokonaisuus, kohtuus ja realistiset tavoitteet, Aroviita kuvailee.
Aroviita luettelee viisi kotikonstia, joilla voi hallita korkeaa kolesterolia.
- Lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon: Runsas vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta luonnollisesti.
- Vältä tyydyttyneitä rasvoja: Pyri ylipäätään vähärasvaiseen ravitsemukseen ja jos käytät rasvaa, suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Vähennä eläinrasvoja sekä kovaa rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Liiku säännöllisesti: Jo reipas kävely useamman kerran viikossa voi parantaa veren rasva-arvoja ja edistää sydämen terveyttä.
- Pidä paino hallinnassa: Ylipainon pudottaminen – erityisesti vyötäröltä – vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Vähennä alkoholia ja lopeta tupakointi: Alkoholin käytön rajoittaminen ja tupakoinnin lopettaminen tukevat sekä kolesterolin hallintaa että kokonaisvaltaista terveyttä.
Milloin tarvitaan lääkkeitä kolesterolin laskemiseen?
Aroviidan mukaan lääkehoito tulee kyseeseen, kun elintapamuutokset eivät riitä laskemaan arvoja riittävän nopeasti eli noin 3–6 kuukaudessa tai ihminen kuuluu riskiryhmään.
− Hoitotavoitteet riippuvat riskiryhmästä. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään statiineja. Tutkimusten mukaan ne alentavat korkeaa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Seuranta on tärkeää myös lääkehoidon aikana. Kolesteroli mitataan muutaman kuukauden päästä lääkityksen aloittamisen jälkeen ja jos kaikki on kuten pitääkin, seuranta tapahtuu noin vuoden välein.
Terveydenhuollon erikoislääkäri
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Totta vai tarua: Suklaa on terveellistä
Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa syömään hieman suklaata vaikka joka päivä, jos se on oma lempiherkku. Mutta miksi?