Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Kehomme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon.
− Kolesterolia on kahdenlaista. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin kehon käytettäväksi. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksalle hajotettavaksi. Korkeampi määrä tätä niin kutsuttua hyvää kolesterolia kertoo pienemmästä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Terveystalon elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kuvailee.
LDL-kolesterolia kutsutaan puolestaan usein huonoksi kolesteroliksi.
− Jos LDL-kolesterolia on kehossa paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa vuosien kuluessa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää sydän- ja aivoverenkiertotapahtumien riskiä. Korkea LDL-kolesteroli ei välttämättä anna mitään oireita. Onkin ihan mahdollista, että suonet hiljalleen tukkeutuvat ja aiheuttavat aivan yllättäen sydänkohtauksen, Aroviita jatkaa.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi mitata kolesteroli ainakin kerran
Aroviita suositteleekin kolesterolin mittausta vähintään kerran ainakin kaikille yli 50-vuotiaille.
− Kolesteroli mitataan verikokeilla ja mittaukset voidaan tänä päivänä tehdä ilman paastoa. Riskiryhmien kannattaa käydä testeissä muutaman vuoden välein. Riskitekijöitä on esimerkiksi se, jos on ylipainoa, kärsii diabeteksesta tai on sydänsairauksia suvussa. Ainakin yhden kerran suosittelisin kaikille yli 50-vuotiaille mittausta, vaikka riskitekijöitä ei olisikaan. On hyvä tietää, missä mennään, Aroviita kertoo.
Paras suoja sydämelle ja verisuonille muodostuu elintavoista
− Jokainen pieni teko on askel parempaan hyvinvointiin. Tärkeintä on kokonaisuus, kohtuus ja realistiset tavoitteet, Aroviita kuvailee.
Aroviita luettelee viisi kotikonstia, joilla voi hallita korkeaa kolesterolia.
- Lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon: Runsas vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta luonnollisesti.
- Vältä tyydyttyneitä rasvoja: Pyri ylipäätään vähärasvaiseen ravitsemukseen ja jos käytät rasvaa, suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Vähennä eläinrasvoja sekä kovaa rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Liiku säännöllisesti: Jo reipas kävely useamman kerran viikossa voi parantaa veren rasva-arvoja ja edistää sydämen terveyttä.
- Pidä paino hallinnassa: Ylipainon pudottaminen – erityisesti vyötäröltä – vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Vähennä alkoholia ja lopeta tupakointi: Alkoholin käytön rajoittaminen ja tupakoinnin lopettaminen tukevat sekä kolesterolin hallintaa että kokonaisvaltaista terveyttä.
Milloin tarvitaan lääkkeitä kolesterolin laskemiseen?
Aroviidan mukaan lääkehoito tulee kyseeseen, kun elintapamuutokset eivät riitä laskemaan arvoja riittävän nopeasti eli noin 3–6 kuukaudessa tai ihminen kuuluu riskiryhmään.
− Hoitotavoitteet riippuvat riskiryhmästä. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään statiineja. Tutkimusten mukaan ne alentavat korkeaa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Seuranta on tärkeää myös lääkehoidon aikana. Kolesteroli mitataan muutaman kuukauden päästä lääkityksen aloittamisen jälkeen ja jos kaikki on kuten pitääkin, seuranta tapahtuu noin vuoden välein.
Terveydenhuollon erikoislääkäri
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Supermarsun kaverikirja: Karin Blomgren
Supermarsun kaverikirjassa esittäytyvät Lasten Terveystalon asiantuntijat. Tällä kertaa kaverikirjan kysymyksiin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren, joka kertoo muun muassa parhaan vinkkinsä lääkärikäyntiä jännittävälle lapselle ja paljastaa oman supervoimansa.
”Onko harrastaminen tärkeää lapsen itseluottamuksen kehitykselle?”
Psykologi ja psykoterapeutti Anu Heikkilä vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin lapsen itseluottamuksesta ja minäkuvasta.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
Vaihdevuosiin on myös hormonitonta hoitoa
Hormonihoito on tehokkain muttei ainoa tapa lievittää vaihdevuosien oireita. Muita keinoja ovat hormonittomat lääkkeet, elintavat ja psykologinen tuki.