Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Kehomme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon.
− Kolesterolia on kahdenlaista. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin kehon käytettäväksi. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksalle hajotettavaksi. Korkeampi määrä tätä niin kutsuttua hyvää kolesterolia kertoo pienemmästä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Terveystalon elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kuvailee.
LDL-kolesterolia kutsutaan puolestaan usein huonoksi kolesteroliksi.
− Jos LDL-kolesterolia on kehossa paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa vuosien kuluessa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää sydän- ja aivoverenkiertotapahtumien riskiä. Korkea LDL-kolesteroli ei välttämättä anna mitään oireita. Onkin ihan mahdollista, että suonet hiljalleen tukkeutuvat ja aiheuttavat aivan yllättäen sydänkohtauksen, Aroviita jatkaa.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi mitata kolesteroli ainakin kerran
Aroviita suositteleekin kolesterolin mittausta vähintään kerran ainakin kaikille yli 50-vuotiaille.
− Kolesteroli mitataan verikokeilla ja mittaukset voidaan tänä päivänä tehdä ilman paastoa. Riskiryhmien kannattaa käydä testeissä muutaman vuoden välein. Riskitekijöitä on esimerkiksi se, jos on ylipainoa, kärsii diabeteksesta tai on sydänsairauksia suvussa. Ainakin yhden kerran suosittelisin kaikille yli 50-vuotiaille mittausta, vaikka riskitekijöitä ei olisikaan. On hyvä tietää, missä mennään, Aroviita kertoo.
Paras suoja sydämelle ja verisuonille muodostuu elintavoista
− Jokainen pieni teko on askel parempaan hyvinvointiin. Tärkeintä on kokonaisuus, kohtuus ja realistiset tavoitteet, Aroviita kuvailee.
Aroviita luettelee viisi kotikonstia, joilla voi hallita korkeaa kolesterolia.
- Lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon: Runsas vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta luonnollisesti.
- Vältä tyydyttyneitä rasvoja: Pyri ylipäätään vähärasvaiseen ravitsemukseen ja jos käytät rasvaa, suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Vähennä eläinrasvoja sekä kovaa rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Liiku säännöllisesti: Jo reipas kävely useamman kerran viikossa voi parantaa veren rasva-arvoja ja edistää sydämen terveyttä.
- Pidä paino hallinnassa: Ylipainon pudottaminen – erityisesti vyötäröltä – vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Vähennä alkoholia ja lopeta tupakointi: Alkoholin käytön rajoittaminen ja tupakoinnin lopettaminen tukevat sekä kolesterolin hallintaa että kokonaisvaltaista terveyttä.
Milloin tarvitaan lääkkeitä kolesterolin laskemiseen?
Aroviidan mukaan lääkehoito tulee kyseeseen, kun elintapamuutokset eivät riitä laskemaan arvoja riittävän nopeasti eli noin 3–6 kuukaudessa tai ihminen kuuluu riskiryhmään.
− Hoitotavoitteet riippuvat riskiryhmästä. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään statiineja. Tutkimusten mukaan ne alentavat korkeaa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Seuranta on tärkeää myös lääkehoidon aikana. Kolesteroli mitataan muutaman kuukauden päästä lääkityksen aloittamisen jälkeen ja jos kaikki on kuten pitääkin, seuranta tapahtuu noin vuoden välein.
Terveydenhuollon erikoislääkäri
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
"Miksi ruoka hallitsee tunteita?"
Ravitsemusterapeutti Petra Salminen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ravitsemuksen vaikutuksesta mielialaan.
Totta vai tarua? 5 myyttiä hiilihydraateista
Hiilihydraatteihin liittyy paljon uskomuksia, joista läheskään kaikki eivät pidä paikkaansa. Terveystalon ravitsemusterapeutti Anni Kuosmanen vastaa tyypillisimpiin myytteihin.
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Riittääkö kävely lihaskunnon ylläpitämiseen vai tarvitsenko myös voimaharjoittelua?"
Fysioterapeutti Suvi Konster vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lihaskunnon ylläpitämisestä.
Saatko sukat jalkaan sujuvasti? Fysioterapeutin 3 helppoa arkivinkkiä liikkuvuuden parantamiseksi
Moni huomaa vuosien verottavan vetreyttä, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kehon liikkuvuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Liikkuvuutta voi ja kannattaa kehittää kaiken ikäisenä – fysioterapeutti Suvi Konster kertoo, miten otat liikkuvuusharjoitukset helposti osaksi jokaista päivää.