Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Kehomme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon.
− Kolesterolia on kahdenlaista. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin kehon käytettäväksi. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksalle hajotettavaksi. Korkeampi määrä tätä niin kutsuttua hyvää kolesterolia kertoo pienemmästä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Terveystalon elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kuvailee.
LDL-kolesterolia kutsutaan puolestaan usein huonoksi kolesteroliksi.
− Jos LDL-kolesterolia on kehossa paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa vuosien kuluessa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää sydän- ja aivoverenkiertotapahtumien riskiä. Korkea LDL-kolesteroli ei välttämättä anna mitään oireita. Onkin ihan mahdollista, että suonet hiljalleen tukkeutuvat ja aiheuttavat aivan yllättäen sydänkohtauksen, Aroviita jatkaa.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi mitata kolesteroli ainakin kerran
Aroviita suositteleekin kolesterolin mittausta vähintään kerran ainakin kaikille yli 50-vuotiaille.
− Kolesteroli mitataan verikokeilla ja mittaukset voidaan tänä päivänä tehdä ilman paastoa. Riskiryhmien kannattaa käydä testeissä muutaman vuoden välein. Riskitekijöitä on esimerkiksi se, jos on ylipainoa, kärsii diabeteksesta tai on sydänsairauksia suvussa. Ainakin yhden kerran suosittelisin kaikille yli 50-vuotiaille mittausta, vaikka riskitekijöitä ei olisikaan. On hyvä tietää, missä mennään, Aroviita kertoo.
Paras suoja sydämelle ja verisuonille muodostuu elintavoista
− Jokainen pieni teko on askel parempaan hyvinvointiin. Tärkeintä on kokonaisuus, kohtuus ja realistiset tavoitteet, Aroviita kuvailee.
Aroviita luettelee viisi kotikonstia, joilla voi hallita korkeaa kolesterolia.
- Lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon: Runsas vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta luonnollisesti.
- Vältä tyydyttyneitä rasvoja: Pyri ylipäätään vähärasvaiseen ravitsemukseen ja jos käytät rasvaa, suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Vähennä eläinrasvoja sekä kovaa rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Liiku säännöllisesti: Jo reipas kävely useamman kerran viikossa voi parantaa veren rasva-arvoja ja edistää sydämen terveyttä.
- Pidä paino hallinnassa: Ylipainon pudottaminen – erityisesti vyötäröltä – vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Vähennä alkoholia ja lopeta tupakointi: Alkoholin käytön rajoittaminen ja tupakoinnin lopettaminen tukevat sekä kolesterolin hallintaa että kokonaisvaltaista terveyttä.
Milloin tarvitaan lääkkeitä kolesterolin laskemiseen?
Aroviidan mukaan lääkehoito tulee kyseeseen, kun elintapamuutokset eivät riitä laskemaan arvoja riittävän nopeasti eli noin 3–6 kuukaudessa tai ihminen kuuluu riskiryhmään.
− Hoitotavoitteet riippuvat riskiryhmästä. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään statiineja. Tutkimusten mukaan ne alentavat korkeaa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Seuranta on tärkeää myös lääkehoidon aikana. Kolesteroli mitataan muutaman kuukauden päästä lääkityksen aloittamisen jälkeen ja jos kaikki on kuten pitääkin, seuranta tapahtuu noin vuoden välein.
Terveydenhuollon erikoislääkäri
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.