Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Kehomme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon.
− Kolesterolia on kahdenlaista. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin kehon käytettäväksi. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksalle hajotettavaksi. Korkeampi määrä tätä niin kutsuttua hyvää kolesterolia kertoo pienemmästä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Terveystalon elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kuvailee.
LDL-kolesterolia kutsutaan puolestaan usein huonoksi kolesteroliksi.
− Jos LDL-kolesterolia on kehossa paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa vuosien kuluessa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää sydän- ja aivoverenkiertotapahtumien riskiä. Korkea LDL-kolesteroli ei välttämättä anna mitään oireita. Onkin ihan mahdollista, että suonet hiljalleen tukkeutuvat ja aiheuttavat aivan yllättäen sydänkohtauksen, Aroviita jatkaa.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi mitata kolesteroli ainakin kerran
Aroviita suositteleekin kolesterolin mittausta vähintään kerran ainakin kaikille yli 50-vuotiaille.
− Kolesteroli mitataan verikokeilla ja mittaukset voidaan tänä päivänä tehdä ilman paastoa. Riskiryhmien kannattaa käydä testeissä muutaman vuoden välein. Riskitekijöitä on esimerkiksi se, jos on ylipainoa, kärsii diabeteksesta tai on sydänsairauksia suvussa. Ainakin yhden kerran suosittelisin kaikille yli 50-vuotiaille mittausta, vaikka riskitekijöitä ei olisikaan. On hyvä tietää, missä mennään, Aroviita kertoo.
Paras suoja sydämelle ja verisuonille muodostuu elintavoista
− Jokainen pieni teko on askel parempaan hyvinvointiin. Tärkeintä on kokonaisuus, kohtuus ja realistiset tavoitteet, Aroviita kuvailee.
Aroviita luettelee viisi kotikonstia, joilla voi hallita korkeaa kolesterolia.
- Lisää kasviksia ja kuituja ruokavalioon: Runsas vihannesten, hedelmien ja täysjyväviljojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta luonnollisesti.
- Vältä tyydyttyneitä rasvoja: Pyri ylipäätään vähärasvaiseen ravitsemukseen ja jos käytät rasvaa, suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Vähennä eläinrasvoja sekä kovaa rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
- Liiku säännöllisesti: Jo reipas kävely useamman kerran viikossa voi parantaa veren rasva-arvoja ja edistää sydämen terveyttä.
- Pidä paino hallinnassa: Ylipainon pudottaminen – erityisesti vyötäröltä – vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Vähennä alkoholia ja lopeta tupakointi: Alkoholin käytön rajoittaminen ja tupakoinnin lopettaminen tukevat sekä kolesterolin hallintaa että kokonaisvaltaista terveyttä.
Milloin tarvitaan lääkkeitä kolesterolin laskemiseen?
Aroviidan mukaan lääkehoito tulee kyseeseen, kun elintapamuutokset eivät riitä laskemaan arvoja riittävän nopeasti eli noin 3–6 kuukaudessa tai ihminen kuuluu riskiryhmään.
− Hoitotavoitteet riippuvat riskiryhmästä. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään statiineja. Tutkimusten mukaan ne alentavat korkeaa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Seuranta on tärkeää myös lääkehoidon aikana. Kolesteroli mitataan muutaman kuukauden päästä lääkityksen aloittamisen jälkeen ja jos kaikki on kuten pitääkin, seuranta tapahtuu noin vuoden välein.
Terveydenhuollon erikoislääkäri
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
Ravitsemusohjeita herkkävatsaiselle – mitä kannattaa välttää ja mitä suosia?
Vatsavaivojen jäljittäminen tuntuu usein salapoliisityöltä, kun oireiden aiheuttajaa etsitään ruokavaliokokeiluilla. Laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Näätänen kertoo, millaiset ruoka-aineet sopivat yleensä herkkävatsaisille, mutta muistuttaa, ettei ruokavaliota kannata rajoittaa liikaa.
"Kannattaako urheilusuorituksen jälkeen syödä heti vai myöhemmin?"
Ravitsemusterapeutti Maija Hietanen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin liikunnasta ja ruokavaliosta.
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.