Tarvitseeko yli 60-vuotias aurinkorasvaa? 6 uskomusta ikääntyvästä ihosta
Iho on kehomme suurin elin ja uskollinen kumppani läpi elämän, mutta sen tarpeet muuttuvat elämänvaiheesta toiseen. Ihotautien erikoislääkäri Eriika Mansikka vastaa yleisiin uskomuksiin koskien ikääntyvän ihoa.

Ikääntyessä iho käy läpi lukuisia biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat sen rakenteeseen, toimintaan ja kykyyn suojautua ulkoisilta rasituksilta. Solujen uusiutuminen hidastuu, kollageenin tuotanto vähenee ja ihon oma lipidisuoja ohenee, josta voi seurata kuivumista, ihon ohenemista, ryppyjen muodostumista ja alttiutta ärsytyksille.
Muutoksia ymmärtämällä ja mukauttamalla hoito ihon muuttuneisiin tarpeisiin, voidaan ikääntyvän ihon toimintakykyä ja hyvinvointia tukea tehokkaasti. Ihotautien erikoislääkäri Eriika Mansikka vastaa väittämiin koskien ikääntyvän ihoa – tiesitkö oikeat vastaukset?
1. "Yli 60-vuotias ei enää tarvitse aurinkorasvaa"
Tarua. Iho ei menetä tarvettaan suojautua auringolta iän myötä – päinvastoin. Ikääntyvä iho on usein ohuempi ja herkempi UV-säteiden vaurioille. Lisäksi aiempi aurinkoaltistus sekä toistuvat palamiset lisäävät riskiä valovaurioille ja ihosyövälle. Myös pigmenttihäiriöt ja ryppyjen syveneminen ovat osittain seurausta vuosien mittaan kertyneestä aurinkovaurioista.
"Ikääntyvää ihoa kannattaa suojata vaatetuksella ja aurinkosuojavoitein. Auringossa oleskelusta tulee nauttia järkevästi ja turvallisesti. Aurinkosuojaus on tärkeä keino vaikuttaa omaan ihosyöpäriskiin, sillä UV-säteily aiheuttaa jopa 85 % ihosyöpätapauksista", muistuttaa Mansikka.
2. ”Ikääntyvä iho tarvitsee enemmän kosteutusta kuin ennen”
Totta. Ikääntyvä iho voi menettää kosteuttaan nopeammin, koska orvaskedessä olevien rasvojen määrä vähenee. Tällöin iho voi kuivua helpommin ja sen seurauksena kiristää tai kutista. Päivittäinen kosteutus auttaa ihoa pysymään pehmeänä ehkäisee ihon ärtymistä. Hoitamiseen kannattaa valita hajusteettomia voiteita, jotka sitovat kosteutta iholle.
"Perusvoidetta kannatta levittää pesun ja kuivaamisen jälkeen 1–2 kertaa päivässä oman tarpeen mukaan. Perusvoiteen koostumus valitaan siten, että se on omalle ihotyypille sopiva ja imeytyy hyvin. Jos iho on punoittava, karhea ja/tai kutiseva eikä pelkkä perusvoiteen käyttö riitä, tarvitaan yleensä hoitavia lääkevoiteita. Tällöin on hyvä käydä lääkärissä, joka voi arvioida minkälaisesta ihottumasta on kyse", Mansikka ohjeistaa.
3. ”Ryppyjä ei voi ehkäistä”
Totta ja tarua. Vaikka rypyt kuuluvat luonnolliseen ikääntymiseen ja kertovat tarinoita eletystä elämästä, niiden määrään ja syvyyteen voi halutessaan vaikuttaa arkisilla valinnoilla. Tärkeimpiä keinoja pitää ihosta huolta ovat aurinkosuoja, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, tupakoimattomuus ja hellävarainen ihonhoito. Myös joitain ihonhoitoon käytettäviä tuotteita, kuten retinoideja ja peptidejä on tutkittu, voisivatko ne vähentää ryppyjä ja stimuloida kollageenin tuotantoa.
"Iholle tulee iän myötä ryppyjä, koska sidekudoksen elastiinin määrä laskee ja ihon kimmoisuus vähenee. Otsan vaakarypyt, suunympärysihon rypyt sekä silmän reunan rypyt liittyvät näiden alueiden lihassupistelun jälkeisiin syvempiin juonteisiin ja ovat osoitus tavallisesta elämästä huolineen ja iloineen. Nämä ovat normaaleja ja tekevät meistä ainutlaatuisia yksilöitä", Mansikka sanoo.
4. ”Ikääntyvä iho kaipaa anti-age-tuotteita”
Tarua. Sana anti-age kuulostaa tehokkaalta, mutta se on enemmänkin markkinointitermi, jolla ei ole lääketieteellistä taustaa. Kaikki tuotteet eivät sovi kaikille, eikä ”anti-age” ole tae ikääntyvälle iholle sopivasta hoidosta. Monet anti-age-tuotteet sisältävät vaikuttavia aineita, kuten retinolia, peptidejä tai C-vitamiinia, jotka voivat tukea ihon hyvinvointia, mutta usein iho hyötyy enemmän yksinkertaisesta hoidosta – tärkeintä on hoitaa ihoa yksilöllisesti, omalle iholle sopivilla tuotteilla.
"Joistain iholle käytettävistä tuotteista voi olla jopa haittaa. Liiallisen rasvauksen seurauksena joillekin ihmisille voi tulla herkemmin ns. suunympärysihottumaa. Lisäksi iholle voi kehittyä viivästynyt allergiaihottuma, kun iho herkistyy rasvan jollekin ainesosalle. Tällöin itse rasva aiheuttaa ihottumaa iholle."
5. ”Iho ohenee ikääntyessä”
Totta. Ikääntyessä ihonalainen rasva vähenee ja sidekudokset heikkenevät, jolloin iho ohenee ja on alttiimpi mustelmille, repeämille ja infektioille. Haavojen paraneminen hidastuu, joten pienetkin nirhaumat on syytä hoitaa huolellisesti.
Ikääntyvän iho kaipaa suojaa. Hankaava vaatetus tai jalkineet voivat ärsyttää ihoa. Ruokavaliolla voi tukea niin yleistä hyvinvointia kuin ihonkin kuntoa – riittävä proteiinin saanti sekä kasviksista, marjoista ja hedelmistä saatavat antioksidantit ovat myös ihon kannalta tärkeitä.
"Ihon ohenemista voi ehkäistä suojaamalla ihoa aurinkosuojavoitein ja vaatetuksella. Ihottumien huolellinen hoito suojaa niin ikään ihoa vaurioilta ja lisäongelmilta. Säärien ja jalkaterien iholla voi esiintyä iän myötä laskimoiden läppien heikkenemisen vuoksi turvotusta, jota liikkumattomuus pahentaa. Jalkojen iho voi vaurioitua turvotuksesta ja tällöin on tärkeää suojata ihoa hoitamalla turvotusta hyvin. Tähän soveltuu lääkinnälliset hoitosukat, josta voi keskustella lääkärin kanssa. Hoitosukkien käyttö estää myös alaraajoihin tulevia haavoja, joiden hoito voi olla pitkä ja hankala prosessi", Mansikka huomauttaa.
6. ”Maksaläiskät johtuvat maksan toimintahäiriöstä”
Tarua. Nimestään huolimatta maksaläiskillä ei ole tekemistä maksan kanssa. Pigmenttimuutoksia eli pienempiä tai kookkaampia ruskeita läiskiä esiintyy auringolle runsaasti altistuneella iholla. Hormonaalisista muutoksista johtuvalle kasvojen kookkaammalle ruskealle läiskälle eli melasmalle puolestaan altistaa raskaus tai e-pillerit. Paras tapa ehkäistä pigmenttiläiskiä on käyttää aurinkosuojavoidetta päivittäin.
"Ihon pigmenttiläiskien tarkistus ihotautilääkärillä voi olla tarpeen, koska pigmenttimuutos voi olla myös melanooma iholla. Aina jos pigmenttiläiskiin iholla tulee värimuutoksia, tai niiden koko muuttuu, on tärkeä tarkistaa muutos.
Hyvänlaatuisia pigmenttiläiskiä ei tarvitse hoitaa. Melasmat usein vaalenevat itsekseen raskauden tai hormonaalisten lääkitysten jälkeen. Pieniä muutoksia esimerkiksi kämmenselässä voidaan käsitellä nestetyppijäädytyksellä. Myös esimerkiksi retinoidivoiteet voivat hiukan vaalentaa hyvänlaatuisia pigmenttiläiskiä."
7. ”Ikääntyessä ihon punoitus lisääntyy”
Totta ja tarua. Ikääntyvä iho ohenee mikä voi lisätä punoitusta. Punoitukselle saattaa kuitenkin löytyä ikääntymisestä irrallinen syy – esimerkiksi ruusufinni. Pintaverisuonten laajeneminen ovat yleisiä syitä ihon punoitukselle. Jos punoitus ei rauhoitu tai pahenee, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen.
"Ihon punoitusta lisää perinnöllinen taipumus, pintaverisuonten laajentuminen ja erilaiset ihosairaudetkin voivat lisätä ihon punoitusta. Hoito ja lääkitys määräytyvät sen mukaan mikä punoitusta aiheuttaa. Auringolta suojautuminen on useimmiten tärkein teko, mihin voi itse vaikuttaa. Joskus punoitusta voidaan hoitaa myös laserhoidolla", kertoo Mansikka.
8. ”Ikääntyessä ilmaantuu lisää luomia ja muita muutoksia”
Totta. Iän myötä iholle ilmaantuu usein lisää luomia ja pigmenttimuutoksia. Useimmat niistä ovat hyvänlaatuisia ja täysin harmittomia, kuten rasvaluomet, varsiluomet tai maksaläiskät, mutta luomia ja muita muutoksia on kuitenkin tärkeää seurata omatoimisesti – jos luomi muuttaa väriään, kasvaa nopeasti, kutisee, vuotaa tai on muodoltaan epäsymmetrinen, se kannattaa tarkistuttaa lääkärillä.
"Omien luomien seuranta on tärkeä osa terveydestä huolehtimista. Jos tuntee omat luomensa ja huomaa jotain tavallisuudesta poikkeavaa, kannattaa luomen arvioon pyytää asiantuntijan apua.
Ehjä iho on suoja ulkomaailmalta. Jos ihottuma tai ihorikot eivät parane, kannattaa hakeutua lääkäriin. Ihon tilannetta voidaan tällöin arvioida tarkemmin ja ohjata sen hoitoa. Jatkuva raapiminen ei ole iholle myöskään hyväksi, eli siihenkin kannattaa hakea apua asiantuntijalta. Ihon hoitoon on saatavilla monenlaista apua, eikä ihottumien tai ihosairauksien kanssa kannata jäädä sinnittelemään yksin."
Milloin lääkäriin iho-ongelmien vuoksi?
"Tilannetta voi ensin arvioida yleislääkärillä, etenkin jos kyseessä on joku aiempi ihosairaus joka on jo tiedossa. Jos annetuilla hoidoilla ei ole riittävää apua tai ihotilanne on hankala, on syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Ihotautilääkäri osaa auttaa myös harvinaisemmissa ja vaikeammissa ihosairauksissa.
Luomitarkastuksissa ihotautilääkärillä on käytössä dermatoskooppi, joka helpottaa tutkimista. Dermatoskoopin käyttö edellyttää koulutusta, joka kuuluu ihotautien erikoisalaan. Nykyisin myös ihottumia voidaan tutkia dermatoskoopin avulla", Mansikka ohjeistaa.
Hakeudu lääkärin arvioon ainakin, jos:
- Luomen väri, koko, muoto tai reunat muuttuvat, luomi alkaa vuotaa, kutista tai kasvaa nopeasti.
- Ihon värimuutokset huolestuttavat, esimerkiksi tummat läiskät, kellertävyys tai harmaus.
- Haava ei umpeudu viikossa tai ilmenee tulehdukseen viittaavia oireita, kuten kuumotusta ja punoitusta.
- Iho punoittaa, kirvelee tai kuumottaa toistuvasti tai laajalta alueelta
- Kutina on jatkuvaa tai häiritsevää, eikä siihen auta säännöllinen rasvaaminen.
- Ihottuma leviää, ärtyy tai ei rauhoitu muutamassa viikossa.
- Et löydä sopivaa hoitoa itse tai et ole varma mikä tuote tai hoitotapa sopii ihollesi.
Suositukset vastaanotolle valmistautumiseen:
- Kirjaa ylös oireet: Milloin ne alkoivat, miten ne vaihtelevat ja mikä pahentaa tai helpottaa niitä.
- Muista aiemmat hoidot: Ota mukaan tiedot aiemmin käytetyistä voiteista, lääkkeistä tai hoitokeinoista, myös reseptivapaat tuotteet.
- Vältä ihon peittämistä: Älä käytä meikkiä, rasvoja tai voiteita ihottuma-alueelle ennen vastaanottoa.
- Valmista kysymykset etukäteen: Jos jokin mietityttää, kirjoita kysymykset ylös, jotta muistat ottaa ne puheeksi.
- Ota kuvia, jos oireet vaihtelevat: Jos iho-oireet eivät näy juuri vastaanottopäivänä, valokuvat voivat auttaa lääkäriä arvioinnissa.

LT, Ihotautien erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta

10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.

Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.

"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.

”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset
Loppuelämäsi tärkeimmät viisi minuuttia? Yksi laboratoriokoe kertoo riskisi sairastua elintapasairauksiin. Esimerkiksi eläkkeelle jäävä voi saada tiedolla lisää terveitä elinvuosia, sanoo johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.

Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.

Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.