ruusufinni-on-yleinen-ihosairaus.

Ruusufinni (acne rosacea) on kasvojen yleinen ihottuma

Ruusufinni yleinen ihosairaus, joka ilmenee usein kasvojen alueella. Sairaus koskettaa arviolta joka kymmenennettä aikuista. Ruusufinni on melko tavallinen yli 30-vuotiailla naisilla ja sen oireet alkavat yleensä poskien, nenän, otsan ja leuan punoituksena. Punoittavalle ihottumalle ilmaantuu tyypillisesti myös finnimäisiä näppyjä. Ruusufinniä hoidetaan paikallisvoiteilla, antibiooteilla tai hankalissa tapauksissa isotretinoiinilla. Tässä tietopaketissa käsitellään ruusufinnin syitä, oireita ja hoitomenetelmiä.

Ruusufinnin oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mikä vaikeuttaa diagnoosin tekemistä. Oikean diagnoosin ja parhaan mahdollisen hoidon vuoksi on tärkeää ottaa yhteyttä ihotautilääkäriin. Mikäli sinulla herää epäilys ruusufinnistä, Terveystalon ihotautien erikoislääkärit auttavat sinua selvittämään oireiden syyt ja löytämään parhaan mahdollisen hoitomenetelmän.

Sisällysluettelo

Mikä on ruusufinni ja mistä se johtuu?

Ruusufinnin syytä ei tiedetä, mutta taipumus siihen voi periytyä. Pahentavia tekijöitä ovat erityisesti voimakas auringonvalo, lämpötilan vaihtelut tai kylmä viima. Alkoholin käyttö saattaa voimistaa ihon punoitusta. Myös runsas saunominen voi lisätä punoitusta. Pahimmillaan ruusufinni on keväällä ja alkukesästä. Ruusufinni ei ole tarttuva eikä seurausta huonosta hygieniasta.

Oireet

Ruusufinni alkaa useimmiten poskien punoituksella, mutta voi esiintyä millä kasvojen alueella tahansa. Punoitus johtuu hiusverisuonten laajenemisesta (erytematoottinen ruusufinni, couperosa) ja lisääntymisestä. Useimmiten syntyy myös finnimäisiä näppyjä ja märkäpäitä (papuloita ja pusteleita). Kun molemmat esiintyvät yhdessä on kyseessä papulopustulaarinen ruusufinni.

Päinvastoin kuin aknessa, ruusufinnissä ei ole mustapäitä tai valkopäitä (komedoita). Ruusufinnialueilla voi ilmetä kirvelyä ja vain harvoin kutinaa. Jotkut asiantuntijat pitävät suun ympärysihottumaa (perioraalidermatiitti) ruusufinnin lievänä muotona.

Nenä alueen talirauhasten voimakas suurentuminen voi johtaa muhkuranenään (rinofyyma). Sitä esiintyy lähes yksinomaan miehillä. Pienellä osalla potilaista esiintyy silmien ja silmäluomien tulehdusoireita (silmän ruusufinni). Ne voivat myös ilmetä silmäluomen luomirakkuloina tai näärännäppyinä.

Toteaminen

Ruusufinni todetaan ulkoisen tarkastelun (kliinisen kuvan) ja oireiden perusteella. Joskus epäselvissä tapauksissa voidaan ottaa koepala ihottuman varmistamiseksi. Verikokeita ei tarvita. Ruusufinni voidaan joskus sekoittaa akneen, punahukkaihottumaan (lupus erytematosus disseminatus), tali-ihottumaan (seborroiinen ekseema) tai monimuotoiseen valoihottumaan (aurinkoihottuma).

Ruusufinnin hoito – milloin lääkäriin?

Kasvojen alueen ihottumissa taudinmääritys on tärkeää. Jos kasvojen ihottuma on jatkunut 1-2 viikkoa, on hyvä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Ruusufinnin hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan estää taudin paheneminen.

Paikallishoitona käytetään reseptivapaata metronidatsolivoidetta tai atselaiinihappogeeliä. Myös ivermektiinivoidetta voidaan käyttää.

Paikallishoidon vaikutusta joudutaan odottamaan 1-3 kuukautta.

Paikallishoitoa voidaan hoitojaksojen jälkeen käyttää myös estämään taudin pahenemisvaiheita. Kortisonihoito saattaa pahentaa ruusufinniä, joten sitä ei pidä käyttää. Yksi syy ruusufinnin pahenemiseen voi olla juuri kortisonivoiteiden käyttö.

Mikäli paikallishoito ei tehoa, aloitetaan suun kautta annettava antibiootti. Ensisijaisesti käytetään tetrasykliiniryhmän antibiootteja. Mikäli ne eivät sovi, voidaan valita makrolidiryhmän antibiootti.

Hoidon pituus on 6-12 viikkoa.

Jos antibiootista ei ole apua, voi ihotautilääkäri aloittaa isotretinoiinihoidon, jota käytetään aknen hoidossa.

Laajentuneita verisuonia (couperosa) voidaan hoitaa niitä supistavalla brimonidiinitartraattigeelillä. Sen vaikutus kestää enimmillään noin kahdeksan tuntia eikä sillä saada pysyvää vaikutusta.

Pitkäkestoisempi vaikutus saadaan ihon laserhoidolla, parhaiten väripulssilaserilla. Laserhoito häivyttää laajentuneet verisuonet vaurioittamatta ihon pintaa.

Muhkuranenää voidaan hoitaa kirurgisesti plastiikkakirurgin toimesta ja/tai suun kautta annettavalla isotretinoiinilla.

Silmäoireiden takia on hyvä hakeutua silmälääkäriin. Silmän ruusufinniä hoidetaan silmävoiteilla tai -tipoilla ja antibiootilla.

Itsehoito

Kasvojen ihottuma-aluetta kannattaa pestä päivittäin miedolla nestesaippualla ja haalealla vedellä. Auringonvalolta on hyvä suojautua käyttäen kevyitä, vähärasvaisia aurinkovoiteita (suojakerroin 30-50) sekä kasvot suojaavaa päähinettä.

Kasvoja on myös tärkeä suojata viimalta ja pakkaselta. Kevyitä, peittäviä meikkejä voidaan käyttää, elleivät ne pahenna oireita. Alkoholin ja kuumien juomien käyttöä on hyvä rajoittaa. Saunomisessa on syytä noudattaa kohtuullisuutta.

Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Saara Huovinen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.