Aurinkoihottuma on ihon yliherkkyysreaktio.

Aurinkoihottuma on ihon yliherkkyysreaktio

Aurinkoihottuma eli viralliselta nimeltään valoihottuma on yleinen vaiva, josta kärsii viidennes suomalaisista jossakin vaiheessa elämäänsä. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista valoihottumista, auringonpolttamasta ja muista auringon UV-säteilyn vaikutuksista ihoon. Saat myös vinkkejä auringolta suojautumiseen.

Lievä valoihottuma paranee yleensä kotihoidolla. Mikäli valoihottuman oireet ovat voimakkaat tai pitkittyvät, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle.

Sisällysluettelo

Auringon polttama iho

Yleisin auringon UV-säteilyn aiheuttama haittavaikutus iholle on auringonpolttama. Auringon polttama iho on kipeä ja punoittava. Joskus ihoon saattaa jopa syntyä rakkuloita. Ihon palamisoireet näkyvät muutamien tuntien kuluttua auringossa oleskelun jälkeen.

Jos iho on päässyt palamaan, sitä on hyvä viilentää vedellä sekä hoitaa kortisonivoiteella ja tulehduskipulääkkeellä. Lievä ihon palaminen paranee itsestään 3–5 päivässä. Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, jos ihoon muodostuu rakkuloita tai sen on palanut laajalta alueelta. Jos auringonpolttamaan liittyy huonovointisuutta, on myös syytä hakeutua lääkäriin.

Ihon toistuva palaminen auringossa, erityisesti lapsuudessa, on ihosyöpien riskitekijä. Ihosyöpäriskiin voi itse vaikuttaa suojautumalla auringolta.

Aurinkoihottuma eli valoihottuma

Aurinkoihottuma on ihon yliherkkyysreaktio, jonka laukaisee auringon UV-säteily. Aurinkoihottuma eli valoihottuma tarkoittaa laajaa ryhmää erilaisia ihottumia. Joskus harvinaisemmissa hankalaoireisissa valoihottumissa saman reaktion voi aiheuttaa mikä tahansa näkyvä valo, kuten loisteputkien valo, solarium tai hitsausvalo.

Aurinkoihottumia eli valoihottumia ovat monimuotoinen valoihottuma ja valokosketusihottumat. Lisäksi auringon UV-säteilyllä on tiettyjä ihosairauksia pahentava vaikutus.

Monimuotoinen valoihottuma

Monimuotoinen valoihottuma on yleisin valoihottuma. Lievästä monimuotoisesta valoihottumasta kärsii noin 20 prosenttia suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Valoihottuman oireet alkavat yleensä nuorella aikuisiällä ja saattavat rauhoittua keski-iässä. Joskus valoihottuma voi kehittyä jo lapsuudessa. Tästä esimerkkinä on pojilla ja nuorilla miehillä korvanlehtiin keväällä tuleva rakkulointi (juvelin spring eruption). Rakkulointitaipumus menee yleensä ohi muutamassa vuodessa.

Tyypillisimmillään monimuotoinen valoihottuma on alkukesän auringonvalon aiheuttama ihottuma. Nimensä mukaisesti Monimuotoisen valoihottuman oireet ovat moninaisia: ihottuma-alueella voi olla punoitusta, turvotusta, näppylöitä tai vesikelloja. Yleinen oire kaikissa valoihottumissa on kutina. Kutina alkaa yleensä muutaman tunnin kuluttua auringossa oleskelun jälkeen, ja ihottuma nousee joko samana iltana tai seuraavana päivänä. Näppylät laskevat tavallisesti muutamassa päivässä, mutta läiskäinen ihottuma voi pysyä iholla parikin viikkoa. Useimmilla ihmisillä iho karaistuu ja tottuu aurinkoon kesän mittaan, mutta toisilla ihottuma voi jatkua koko kesäkauden ajan.

Valoihottumiin kuuluu myös valonokkosihottuma, joka on nokkosihottuman harvinainen muoto.

Valokosketusihottuma

Auringon UV-säteily voi reagoida haitallisesti joidenkin lääkkeiden tai kemikaalien kanssa. Tällaisia ihossa syntyviä reaktioita kutsutaan valokosketusihottumiksi.

Valokosketusihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi hajusteet, aurinkosuojakemikaalit tai tulehduskipulääkevoiteet. Näiden ulkoisesti käytettyjen kemikaalien ja UV-säteilyn aiheuttama ihottuma voi muistuttaa mitä tahansa ekseemaihottumaa, ja sen oireena on ihon punoitus ja kutina sekä ihossa oleva tulehdusreaktio.

Myös tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa valoherkkyyttä. Valolle herkistävät lääkkeet saattavat aiheuttaa auringon UV-säteilyn vaikutuksesta iholle auringonpolttaman tai ihottuman kaltaisia muutoksia. Valolääkeihottuma kehittyy 1-3 vuorokauden kuluessa, kun taas varsinainen auringonpolttama voi syntyä muutamien tuntien sisällä. Joskus ihomuutokset voivat muistuttaa myös punajäkälää.

Valolle herkistäviin lääkkeisiin kuuluvat muun muassa tietyt sydän- ja verenpainelääkkeet, psyykenlääkkeet, antibiootit, tulehduskipulääkkeet, syöpälääkkeet ja aknelääkkeet. Jos lääkkeen valmistaja ilmoittaa tuoteselosteessa lääkkeen herkistävän auringolle, on tärkeä noudattaa suojautumisohjeita (ankkuri). Apteekista tai lääkäriltä saa lisätietoa lääkkeen mahdollisista yhteisvaikutuksista auringonvalon kanssa.


Fytofotodermatiitti on auringon UV-säteilyn ja kasvien sisältämien kemikaalien eli psoraleenien aiheuttama ihottuma. Fytofotodermatiitti kuuluu myös valokosketusihottumien ryhmään ja se on melko tavallinen ihottuma kesäisin. Se syntyy, kun psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä pääsee iholle ja iho altistuu heti sen jälkeen auringolle. Pienikin määrä psoraleenia riittää aiheuttamaan ihottuman.

Suomessa psoraleeneja sisältäviä kasveja ovat esimerkiksi putkikasvit, kuten jättiläisukonputki ja väinönputki sekä mooseksenpalavapensas, tuoksuruuta, sitrukset ja selleri.

Fytofotodermatiitin aiheuttama ihoreaktio on rakkulainen ja juovainen. Iho ei reagoi kasvin nesteen ja auringonvalon vaikutukseen heti vaan ihoreaktio tulee viiveellä, todennäköisemmin seuraavana tai vasta sitä seuraavana päivänä.

Fytofotodermatiitin oireiden hoitoon riittää yleensä itsehoito hydrokortisonivoiteella ja kosteilla kääreillä. Joskus reaktio voi olla niin voimakas, että kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Hoitona käytetään silloin voimakkaampia reseptillä saatavia kortisonivoiteita tai lyhyttä suun kautta otettavaa kortisonitablettikuuria. Iho-oireet parantuvat muutamassa viikossa, mutta ihoon voi jäädä tummaa pigmenttiä.

Parhaiten fytofotodermatiitilta voi suojautua välttämättä psoraleeneja sisältäviä kasveja sekä hävittämällä ne omasta puutarhasta ja lähiympäristöstä.

Valoihottumien hoito

Auringon UV-säteiltä kannattaa suojautua kevyillä ja pitkähihaisilla vaatteilla, kuten esimerkiksi vaaleasta pellavasta tehdyillä paidoilla ja housuilla. Ulkoilua keskipäivän auringossa on myös syytä välttää. Aurinkorasvaa tai muuta auringolta suojaavaa tuotetta tulee käyttää ja lisätä säännöllisesti koko auringossa oleskelun ajan. Aurinkorasvan suojakertoimen tulisi olla vähintään 30, mutta mieluiten 50.

Jos iho on päässyt palamaan, sitä on hyvä viilentää vedellä sekä hoitaa kortisonivoiteella ja tulehduskipulääkkeellä. Lievä ihon palaminen paranee itsestään 3–5 päivässä. Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, jos ihoon muodostuu rakkuloita tai sen on palanut laajalta alueelta. Jos auringonpolttamaan liittyy huonovointisuutta, on myös syytä hakeutua lääkäriin.

Lievän monimuotoisen valoihottuman oireita voi hoitaa kortisonivoiteilla ja antihistamiineilla. Tarvittaessa hoitona voidaan käyttää myös lääkärin määräämiä kortisonitabletteja. Pitkäkestoisen ja vaikean monimuotoisen valoihottuman hoitona voi joutua käyttämään pidempikestoista lääkitystä tai ennaltaehkäisevää valosiedätyshoitoa. Valokosketusihottumien hoidossa käytetään kortisonivoiteita. Valonokkosihottumaa hoidetaan antihistamiinilla.

Fytofotodermatiitin eli auringon UV-säteilyn ja kasvien sisältämien kemikaalien eli psoraleenien aiheuttaman ihottuman oireiden hoitoon riittää yleensä itsehoito hydrokortisonivoiteella ja kosteilla kääreillä. Joskus reaktio voi olla niin voimakas, että kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Hoitona käytetään silloin voimakkaampia reseptillä saatavia kortisonivoiteita tai lyhyttä suun kautta otettavaa kortisonitablettikuuria.

Auringon UV-säteily

Auringonvalosta tuleva ultraviolettisäteily aiheuttaa ihmisen ihosoluissa DNA-vaurioita, jotka käynnistävät ihon pigmenttituotannon eli ruskettumisen. Auringon haitallinen ultraviolettisäteilymäärä ilmoitetaan UV-indeksiluvulla. Iho tarvitsee suojaa ultraviolettisäteilyltä, kun UV-indeksin arvo on kolme tai korkeampi. Suomessa aurinkoista aikaa on enemmän kesäisin kuin talvisin. UV-indeksiarvo ylittyy eteläisessä Suomessa touko-elokuussa, jolloin iho tulee suojata auringolta.

UV-säteily vaurioittaa ihosoluja ja lisää tätä kautta ihosyövän riskiä. Liiallinen auringossa oleskelu myös vanhentaa ihoa. UV-säteilystä on kuitenkin myös hyötyä: sitä voidaan käyttää esimerkiksi tiettyjen ihosairauksien, kuten vaikean atooppisen ihottuman tai psoriasiksen hoidossa. Valohoidon teho perustuu ainakin osittain UV-säteilyn ihotulehdusta hillitsevään vaikutukseen. Lisäksi auringon valo aktivoi elimistön omaa D-vitamiinin tuotantoa. D3-vitamiinin tuotantoon riittää 15 minuutin päivittäinen oleskelu auringossa.

UV-säteily on yleisnimitys kaikelle auringon säteilylle. Auringon ultraviolettisäteilystä suurin osa on UVA-säteilyä. UVA-säteily tunkeutuu syvemmälle ihoon kuin UVB-säteily ja voi näin aiheuttaa pahojakin vaurioita. UVA-säteily läpäisee myös lasin, joten ultraviolettisäteilylle voi altistua esimerkiksi automatkalla tai sisällä ikkunan ääressä oleskellessa. UVB-säteily on sen sijaan lyhytaaltoisempaa kuin UVA-säteily. Se vaikuttaa ihon pintaosiin ja aiheuttaa ihon punoituksen. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVB-säteilyn. UVC-säteily on kaikesta ultraviolettisäteilystä lyhytaaltoisinta ultraviolettisäteilyä. UVC-säteily ei siirry auringosta ilmakehään eikä siten vaikuta ihmiseen.

Mitä ihosairauksia UV-säteily pahentaa?

Auringonvalossa oleskellessa on hyvä huomioida, että joidenkin ihosairauksien oireet voivat pahentua UV-säteilyn vaikutuksesta. Tällaisia ihosairauksia ovat esimerkiksi punahukka, ruusufinni, herpes ja vitiligo eli valkopälvi.

Viisi vinkkiä auringolta suojautumiseksi

  1. Vältä keskipäivän aurinkoa. Auringossa ei kannata oleskella kello 11–15 välillä. Jos palat herkästi, kannattaa suorassa auringonpaisteessa olemista välttää kello 10–16 välillä.
  2. Käytä aurinkorasvaa, jossa on korkea suojakerroin. Aurinkorasvaa tai muuta auringolta suojaavaa tuotetta tulee käyttää ja lisätä säännöllisesti koko auringossa oleskelun ajan. Aurinkorasvan suojakertoimen tulisi olla vähintään 30, mutta mieluiten 50. Lasten iholle tulee käyttää lapsille tarkoitettuja aurinkovoiteita, jossa on fysikaalinen ultraviolettisuoja.
  3. Käytä suojaavaa vaatetusta. Suojaa ihoasi kevyillä ja pitkähihaisilla vaatteilla, kuten esimerkiksi vaaleasta pellavasta tehdyillä paidoilla ja housuilla. Älä unohda myöskään kasvoja suojaavia lierihattuja tai lippalakkeja sekä aurinkolaseja. Muistathan, että alle kaksivuotiaiden iho tulee aina suojata ensisijaisesti vaatetuksella.
  4. Hakeudu tarvittaessa varjoon. Vaikka paistattelisit päivää ulkona, ei suorassa auringonpaisteessa kannata olla koko aikaa. Varsinkin keskipäivällä voi olla syytä hakeutua aina välillä varjoon vilvoittelemaan.
  5. Vältä solariumia. Solariumissa käymistä ei suositella kosmeettisista syistä ollenkaan, mutta erityisesti alle 18-vuotiaiden ja ihosyövän riskiryhmään kuuluvien tulee välttää solariumia.

Milloin lääkäriin?

Lievä valoihottuma paranee yleensä kotihoidolla. Mikäli valoihottuman oireet ovat voimakkaat tai pitkittyvät, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle.

Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Saara Huovinen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.