Punajäkälä on ihon ja limakalvojen kutiseva vaiva

Punajäkälä on pitkäaikainen tulehduksellinen sairaus, jota esiintyy iholla ja limakalvoilla. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista punajäkälän tyypeistä ja niiden oireista. Saat tietoa myös siitä, miten punajäkälä todetaan ja kuinka sitä voidaan hoitaa.

Punajäkälän aiheuttamaa ihottumaa voi olla hankala itse tunnistaa ja erottaa sitä muista ihosairauksista. Tästä syystä käyntiä ihotautilääkärin vastaanotolla suositellaan ainakin ensimmäisellä kerralla, kun punajäkälään viittaavia iho- tai limakalvo-oireita ilmaantuu. Jos oireita on pelkästään suun alueella, voit varata ajan suoraan hammaslääkärin vastaanotolle.

Sisällysluettelo

Punajäkälä

Punajäkälä (lichen ruber planus) on ihottumaa aiheuttava, pitkäaikainen ihon ja limakalvojen sairaus. Punajäkälä luetaan autoimmuunisairauksien ryhmään, joissa elimistö reagoi omia kudoksiaan vastaan. Punajäkälän syy on tuntematon, mutta yksittäisillä henkilöillä stressi, tietty lääke, tulehdus, kuten virusinfektio tai paikallinen ärsyke, kuten amalgaamipaikka voivat laukaista sairauden. Koska sairauden syntymekanismia ei tarkalleen tunneta, sen puhkeamista ei myöskään voida ennaltaehkäistä.

Punajäkälän aiheuttamaa ihottumaa esiintyy eniten 30–60-vuotiailla. Sairaus on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Lapsilla se on sen sijaan harvinainen.

Punajäkälää on monta erilaista alatyyppiä. Yleisimmät punajäkälätyypit ovat ihon tavallinen punajäkälä ja limakalvojen punajäkälä. Paksukarstainen (hypertrofinen) punajäkälä ja karvatuppien punajäkälä (lichen planopilaris) ovat ihottuman harvinaisempia muotoja. Paksukarstaista punajäkälää esiintyy usein säärissä. Ihottuman voimakas kyhmymäinen paksuuntuminen johtuu kovasta kutinasta ja sen aiheuttamasta raapimisesta. Karvatupen punajäkälä voi vähitellen tuhota karvan kasvun esimerkiksi kulmakarvojen tai hiusten alueella. Lopputuloksena on karvaton arpimainen ihoalue.

Ihon tavallinen punajäkälä paranee useimmiten puolen vuoden tai viimeistään puolentoista vuoden kuluessa oireiden alkamisesta. Muut punajäkälän tautimuodot voivat sen sijaan kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Punajäkälä voi uusiutua myös parantumisen jälkeen.

Punajäkälän aiheuttama ihottuma ei tartu ihmisestä toiseen, eikä punajäkälä ole myöskään vaarallinen tauti. Limakalvojen punajäkälään liittyy kuitenkin muutaman prosentin syöpäriski. Lievästi kohonneen syöpäriskin vuoksi limakalvojen punajäkälän kohdalla suositellaan seurantaa vuoden tai kahden välein.

Punajäkälä − oireet

Ihon tavallisessa punajäkälässä viininpunaisia kiiltäviä pieniä näppyjä (papuloita) esiintyy yksittäin tai rykelminä. Alkuvaiheessa voi syntyä myös rakkuloita. Vähitellen voi muodostua suurempia sinipunaisia ihottumaläiskiä, jotka yhtyvät laajemmiksikin alueiksi. Ihottuman pinnalla voi nähdä vaaleaa hentojuovaista verkkoa tai juosteita. Suurimmalla osalla potilaista ihottuma kutisee.

Punajäkälä esiintyy useimmiten:

  • ranteissa ja kyynärvarsissa
  • nilkoissa
  • ristiselässä
  • taivealueilla, kuten kainaloissa ja nivusissa

Tyypillisesti punajäkälä ilmaantuu raapimisen aiheuttamiin ihorikkoihin ja naarmuihin. Tällaista ihottuman leviämistä kutsutaan Köbnerin ilmiöksi.

Kymmenesosalla punajäkälää sairastavista on tulehdusta myös kynsivalleissa. Tulehdus hidastaa kynsien kasvamista ja aiheuttaa niihin pitkittäisiä uurteita ja poimuja. Joskus kynnet voivat halkeilla ja ohentua lähes olemattomiin tai jopa täysin tuhoutua.


Limakalvojen punajäkälä − oireet 

Limakalvojen punajäkälä voi olla joko itsenäinen tauti tai sitten osa iho-oireista tautia. Limakalvojen punajäkälää esiintyy suussa ja sukuelimissä.

Limakalvoilla esiintyvä punajäkälä voi vaihdella ulkonäöltään. Suun punajäkälä esiintyy tavallisesti symmetrisesti molemmilla puolilla suuta poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenissä. Siinä voi olla vaaleita tai sinipunaisia verkkomaisia juosteita tai vaaleita plakkeja, joskus haavojakin. Sukuelinten alueella punajäkälä ilmenee sinertävän kiiltävinä epäsäännöllisinä kulmikkaina näppylöinä.

Limakalvojen punajäkälän oireet ovat:

  • limakalvon arkuus
  • kirvely
  • turvotus
  • verenvuoto
  • polttelu

Punajäkälän toteaminen

Punajäkälän aiheuttamaa ihottumaa voi olla hankala itse tunnistaa ja erottaa muista ihosairauksista. Ihotautilääkäri pystyy yleensä tekemään diagnoosin ihottuman ulkonäön perusteella. Tarvittaessa ihottumasta voidaan ottaa koepala diagnoosin varmistamiseksi. Laboratoriokokeita punajäkälän toteamiseen ei tarvita.

Punajäkälä − hoito

Punajäkäläihottumaa hoidetaan vahvoilla kortisonivoiteilla, ja joskus myös suun kautta otettavalla kortisonitablettikuurilla. Molemmat hoidot auttavat hyvin myös kutinaan. Kutinan hillitsemiseksi voidaan määrätä myös antihistamiinitabletteja. Laaja-alaista ihottumaa voidaan joskus hoitaa myös sarjahoitona annettavalla UV-valohoidolla.

Suussa esiintyvää punajäkälää hoidetaan kortisonisuuvoiteilla tai -liuoksilla ja takrolimuusivoiteilla.

Parantuessaan punajäkälästä voi jäädä joksikin aikaa rusehtava täplä, joka vaalenee ajan mittaan. Sitä ei kannata enää hoitaa.

Punajäkälän hoito kotikonstein

Ihon tavallinen punajäkälä on vaaraton sairaus. Jos taudin tunnistaa eivätkä iho-oireet ja kutina käy sietämättömiksi, voi oireiden poistumista odotella ilman erityistä hoitoa. Kutinaa voi hillitä apteekista saatavalla hydrokortisonivoiteella.

Kahdeksan vinkkiä punajäkälän itsehoitoon:

  1. Valitse hammastahna, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia. Apteekista on saatavilla reseptivapaita hellävaraisia hammastahnoja.
  2. Käytä kaupallisten suuvesien sijaan keittosuolaliuosta. Keittosuolaliuosta saa valmiina apteekista tai sen voi valmistaa myös itse.
  3. Panosta hyvään suuhygieniaan. Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä pehmeällä harjalla, ja muista puhdistaa myös hammasvälit.
  4. Huuhtele kuivaa suuta tarvittaessa ruokaöljyllä.
  5. Vältä limakalvoja ärsyttäviä ruoka-aineita, kuten sitrushedelmiä, kiiviä, ananasta, mansikkaa ja tomaattia. Myös voimakkaasti maustetut ruoat ja alkoholi voivat ärsyttää limakalvoja.
  6. Kokeile haalean lämpöistä ja laimeaa kamomillateetä. Se voi lievittää suun punajäkälän oireita.
  7. Älä nauti ruokia ja juomia kovin kylminä tai toisaalta liian kuumina.
  8. Jos tupakoit, yritä lopettaa.

Milloin lääkäriin?

Punajäkälän aiheuttamaa ihottumaa voi olla hankala itse tunnistaa ja erottaa sitä muista ihosairauksista. Tästä syystä lääkärikäyntiä suositellaan ainakin ensimmäisellä kerralla, kun punajäkälään viittaavia iho- tai limakalvo-oireita ilmaantuu.

Jos limakalvoilla on tapahtunut muutoksia, on ne aina hyvä käydä näyttämässä lääkärissä. Lisäksi limakalvojen punajäkälän kohdalla suositellaan seurantaa vuoden tai kahden välein siihen liittyvän lievästi kohonneen syöpäriskin vuoksi.


Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen. 


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Saara Huovinen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.