Vitiligo eli valkopälvi on autoimmuunisairaus, jossa iholle kehittyy valkoisia läiskiä.

Vitiligo eli valkopälvi on autoimmuunisairaus, jossa iholle kehittyy valkoisia läiskiä

Vitiligo aiheuttaa iholle vaaleita läiskiä. Läiskät eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta ne palavat helposti auringossa. Lue tietopaketistamme vitiligosta ja sen oireista. Saat myös vinkkejä ihon suojaamiseen auringonpolttamilta.

Vitiligoon ei ole parantavaa hoitoa. Sairaus ei ole terveydelle vaarallinen, mutta sen aiheuttamat kosmeettiset muutokset voivat tuntua häiritseviltä. Jos vitiligoläiskiä sijaitsee kosmeettisesti häiritsevällä alueella, voit keskustella eri hoitovaihtoehdoista ihotautilääkärin kanssa.

Sisällysluettelo

Mikä vitiligo on?

Vitiligo eli valkopälvi on autoimmuunisairaus, joka ilmenee ihossa olevina vaaleina ja tarkkarajaisina alueina, joista puuttuu pigmentti kokonaan. Vitiligoalueita saattaa olla vain muutamia tietyillä ihoalueilla tai niitä voi olla joka puolella kehoa. Pigmentittömät valkoiset läiskät iholla voivat myös vähitellen kasvaa ja muodostaa iholle laajoja alueita.

Vitiligossa esiintyvät ihomuutokset ovat oireettomia. Niihin ei liity kutinaa tai kirvelyä, mutta iho on melaniinipigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen puuttumisen vuoksi herkkä auringonpolttamille.

Vitiligoa sairastavilla tavataan keskimääräistä enemmän myös muita autoimmuunisairauksia, kuten:

Mistä vitiligo johtuu?

Vitiligo on autoimmuunisairaus ja sillä on taipumus periytyä. Sen tarkka syntymekanismi on vielä toistaiseksi tuntematon. Vitiligossa ihmisen oma immuunijärjestelmä tuhoaa ihon pigmenttisoluja eli melanosyyttejä, jonka seurauksena melaniinipigmentin muodostus kyseisessä ihokohdassa loppuu. Tämän seurauksena ihoon syntyy valkoisia läiskiä. Sen lisäksi, että vitiligo on autoimmuunisairaus, on esitetty erilaisia teorioita siitä, että vitiligo saattaisi olla virusinfektion seurausta tai liittyä pigmenttisolujen ja okasolujen keskinäiseen häiriötilaan.

Vitiligo eli valkopälvi on suhteellisen harvinainen sairaus ja sitä esiintyy noin 0,5−1 prosentilla koko maailman väestöstä. Sitä esiintyy kaikissa ihonväreissä eikä sairaus tunne ikä- tai sukupuolieroja. Vitiligo alkaa kuitenkin useimmiten lapsuus- tai nuoruusiässä.

Vitiligon oireet

Vitiligossa iholle ilmaantuu vaaleita läiskiä, jotka saattavat laajeta hiljalleen eivätkä rusketu lainkaan. Joskus pieni ihovamma tai auringonpolttama voi aktivoida uuden läiskän kehittymisen. Läiskien lukumäärä ja koko vaihtelevat yksilöllisesti. Vitiligoläiskiin ei liity kutinaa, kirvelyä tai muita oireita. Vitiligoalueet esiintyvät vartalolla usein symmetrisesti molemmilla puolilla.

Vitiligoa esiintyy tyypillisesti eniten seuraavilla ihoalueilla:

  • ylä- ja alaraajat, erityisesti kämmenselät ja nilkat
  • navanseutu
  • nännien ympäristö
  • suun ja silmien seutu

Vitiligoa voi esiintyä myös hiuksissa, jolloin hiusten pigmentti häviää ja osa hiuksista voi muuttua kokonaan valkoisiksi tai harmaantua ennenaikaisesti.

Vitiligo, savipuoli vai leukoderma? 

Vitiligon ja savipuolen erottaminen toisistaan saattaa olla joskus vaikeaa. Savipuoli on Malassezia-hiivasienen aiheuttama pinnallinen ihotulehdus, jonka aiheuttamat läiskät ovat vaaleita erityisesti kesäaikaan. Vitiligosta poiketen savipuolessa läiskät eivät ole kovin tarkkarajaisia ja ne saattavat hilseillä. Vitiligossa pigmenttimuutos on sen sijaan vaaleampi ja terveen ihon pigmentti yleensä korostuu läiskän reunan läheisyydessä.

Vitiligo voidaan joskus sekoittaa myös leukodermaan, joka tarkoittaa muuta ihoa vaaleampia, epätarkkoja läiskiä. Läiskät eivät rusketu auringonvalossa. Leukoderman taustalla on yleensä atooppinen ekseema tai muu ihottuma. Kun ihottuma paranee, kohdat yleensä ruskettuvat taas normaalisti auringonvalossa esimerkiksi seuraavana kesänä.

Ihotautilääkäri tekee diagnoosin yleensä kliinisesti eli potilaan ihoa tutkimalla. Savipuolta epäiltäessä iholta voidaan tarvittaessa ottaa näyte sieniviljelyä varten.

Vitiligon hoito

Vitiligo on pitkäaikainen autoimmuunisairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Harvinaisissa tapauksissa sairaus voi joskus parantua itsekseen. Näin käy alle kahdella prosentilla potilaista.

Kosmeettisten ihomuutosten lisäksi vitiligo on oireeton, eikä sitä tarvitse välttämättä hoitaa millään tavalla. Näkyvimmät ihokohdat voi peittää meikkivoiteella tai itseruskettavilla kosmeettisilla valmisteilla. Pienialaiseen kosmeettisesti häiritsevään vitiligoon ihotautilääkäri voi määrätä paikallishoitona kortisonivoiteita tai takrolimuusivoidetta. Laaja-alaista vitiligoa voidaan yrittää hoitaa myös kapeakaista UVB-valohoidolla. Hoitojakson pitäisi olla useita kuukausia pitkä ja hoitokertoja saatetaan tarvita jopa yli 100. Hoitotulos voi silti olla melko vaatimaton ja valohoitoon voi lisäksi liittyä ihosyövän riski.

Raajoissa hoitotulos jää usein varsin huonoksi, mutta kasvojen läiskät ja nuorten vitiligo reagoivat hoitoon parhaiten. Paikallishoidot tai valohoito eivät kuitenkaan muuta sairauden luonnollista kulkua, eikä vitiligo häviä lopullisesti millään hoidolla.

Vitiligoon voi liittyä muita autoimmuunisairauksia, ja joissakin tapauksissa mahdollisten muiden sairauksien poissulkeminen vitiligon diagnosoimisen yhteydessä lisätutkimuksilla voi olla tarpeen.

Ihon suojaaminen auringolta

Vitiligoa sairastavan iho palaa herkästi auringossa, sillä valkoisilta alueilta puuttuu ihon melanosyyttisolujen tuottaman melaniinipigmentin aiheuttama luonnollinen aurinkosuojaus. Ihon ensisijainen suojauskeino on suojaavien vaatteiden ja päähineiden käyttäminen auringossa. Lisäksi on tärkeää suojata iho aurinkorasvalla, jossa on tarpeeksi korkea suojakerroin.

Viisi vinkkiä auringolta suojautumiseen

  1. Käytä suojaavaa vaatetusta. Suojaa ihoasi kevyillä ja pitkähihaisilla vaatteilla, kuten esimerkiksi vaaleasta pellavasta tehdyillä paidoilla ja housuilla. Älä unohda myöskään kasvoja suojaavia lierihattuja tai lippalakkeja sekä aurinkolaseja.
  2. Käytä aurinkorasvaa, jossa on korkea suojakerroin. Aurinkorasvaa tai muuta auringolta suojaavaa tuotetta tulee käyttää ja lisätä säännöllisesti koko auringossa oleskelun ajan. Aurinkorasvan suojakertoimen tulisi olla vähintään 30, mutta mieluiten 50. Lasten iholle tulee käyttää lapsille tarkoitettuja aurinkovoiteita, jossa on fysikaalinen ultraviolettisuoja.
  3. Vältä keskipäivän aurinkoa. Yleisen ohjeen mukaan auringossa ei kannata oleskella kello 11–15 välillä, koska UV-indeksi on silloin korkeimmillaan. Vitiligoa sairastavan kannattaa välttää suorassa auringonpaisteessa olemista kello 10–16 välillä.
  4. Hakeudu tarvittaessa varjoon. Vaikka paistattelisit päivää ulkona, ei suorassa auringonpaisteessa kannata olla koko aikaa.
  5. Älä käy solariumissa. Solariumissa käymistä kosmeettisista syistä ei suositella kenellekään, mutta vitiligoa sairastavan ei tule käydä solariumissa ollenkaan.

Milloin lääkäriin?

Vitiligoon ei ole parantavaa hoitoa. Sairaus ei ole terveydelle vaarallinen, mutta sen aiheuttamat kosmeettiset muutokset voivat tuntua häiritseviltä. Jos vitiligoläiskiä sijaitsee kosmeettisesti häiritsevällä alueella, voit keskustella eri hoitovaihtoehdoista ihotautilääkärin kanssa.

Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Saara Huovinen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.