Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.
Hoitamaton uniapnea voi lisätä muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä heikentää muistia, mielialaa ja vireystilaa. Se myös altistaa liikenneonnettomuuksille ja muille tapaturmille.
− Oikealla hoidolla riskit pienentyvät merkittävästi ja hoito suunnitellaankin aina yksilöllisesti. Jotta uniapnean hoito onnistuu, tulee myös hoidettavalla olla motivaatiota ja sitoutumista hoitoon, Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren sanoo.
Blomgren listaa seitsemän keinoa, joilla uniapneaa voidaan hoitaa.
1. CPAP-hoito – ylipainehengityshoito
CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) on tehokkain ja yleisimmin käytetty hoitomuoto keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa. Laitteella tuotetaan tasainen ylipaine hengitysteihin unen aikana, mikä estää niiden painumisen kasaan.
Modernit CPAP-laitteet ovat hiljaisia ja maskit mukavampia, joten hoidon aloittaminen on yleensä sujuvaa. Käyttö aloitetaan tyypillisesti nenä- tai sierainmaskilla, jolloin suun alue jää vapaaksi. CPAP-hoito on tällä hetkellä käytettävissä olevista uniapnean hoitovaihtoehdoista useimmille sopivin.
2. Uniapneakisko – alaleukaa ja kieltä eteenpäin siirtävä purentakisko
Uniapneakisko on hammaslääkärin yksilöllisesti valmistama laite, joka siirtää alaleukaa ja kieltä eteenpäin. Näin nieluun tulee lisää hengitystilaa. Lisäksi suulaki jännittyy, mikä vähentää nielun rentoutumista ja tukkoon painumista unen aikana.
Uniapneakisko sopii lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastaville normaalipainoisille tai lievästi ylipainoisille henkilöille, joilla on pieni alaleuka tai taaksepäin suuntautunut purenta.
Kiskohoitoa voi kokeilla apteekista saatavilla muotoiltavilla kiskoilla. Jos niiden kanssa pystyy nukkumaan ja oireet vähenevät, kannattaa hakeutua asiaan perehtyneelle hammaslääkärille. Hammaslääkäri arvioi aina yksilöllisesti, soveltuuko kiskohoito suun, hampaiden, leukanivelien ja purennan kannalta uniapnean hoitoon.
3. Asentohoito – selinmakuun välttäminen
Unitutkimuksessa selviää, missä asennossa hengityskatkoksia esiintyy. Osalla potilaista uniapnea esiintyy pääosin selinmakuulla. Tätä kutsutaan asentoriippuvaiseksi uniapneaksi. Tällöin hoidoksi saattaa riittää asentohoito, eli selin nukkumisen välttäminen esimerkiksi kuorsauspaidan tai kuorsausvyön avulla.
Kuorsauspaita on yleensä t-paitamallinen vaate, jonka selkäpuolella on kiinteä tai irrotettava elementti – esimerkiksi pehmustettu tyyny, ilmatäytteinen putki tai rulla. Kyseessä on yksinkertainen, mutta tehokas keino lievittää oireita. Kuorsausvyö kiinnitetään yöpaidan päälle. Vyö alkaa väristä, kun henkilö makaa selällään. Nukkuja ei välttämättä herää värinään, mutta vaihtaa asentoa värinän lopettamiseksi. Oppimista tapahtuu myös unen aikana ja pikkuhiljaa selällään nukkumista ei enää yritä, vaan hakeutuu luontaisesti kylkiasentoon.
4. Painonpudotus ja ylipainon välttäminen
Ylipaino on yksi merkittävimmistä uniapnean taustatekijöistä, minkä vuoksi elintapojen arviointi kuuluu aina osana uniapnean kokonaisvaltaista hoitoa ja seurantaa. Tavallisin syy uniapnean paranemiselle kokonaan onkin painonpudotus. Painonhallintaan saa apua esimerkiksi ravitsemusterapeutilta tai elintapalääketieteeseen perehtyneeltä lääkäriltä. Laihdutuslääkkeet ja -leikkaukset ovat toimivia vaihtoehtoja vaikean ylipainon hoidossa.
5. Nenän tukkoisuuden hoito
Vaikka nenän tukkoisuus altistaa kuorsaukselle, nenähengitystä helpottavat lääkkeet tai leikkaukset eivät yleensä vaikuta uniapneaan merkittävästi. Nenähengityksen avoimuus auttaa kuitenkin CPAP-laitteen käytössä, parantaa unen laatua ja saattaa helpottaa kuorsausta.
6. Elintapamuutokset – alkoholin, lääkkeiden ja tupakoinnin välttäminen
Myös liiallinen lihasten rentoutuminen unen aikana voi aiheuttaa uniapneaa. Tämän vuoksi alkoholin ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien käytön lopettaminen auttaa hengitysteitä pysymään auki unen aikana. Tupakointi puolestaan lisää limakalvojen turvotusta ja tulehdusta hengitysteissä, mikä vaikeuttaa hengitystä.
7. Kirurginen hoito ja hermostimulaattorit – erikoistapauksissa
Uniapnean hoito on vain harvoin kirurgiaa, mutta taustalta tulee aina selvittää mahdolliset korva-, nenä- ja kurkkualueen ongelmat sekä arvioida rakenteellisia syitä, mitkä hoitamalla uniapnea voi korjaantua. Taustalla saattaa olla esimerkiksi suuret nielurisat, mitkä ahtauttavat nielun alueen. Kirurgisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi nielurisakirurgia sekä nenän vinon väliseinän oikaisu.
Tarkasti valikoiduissa erityistapauksissa uniapneaa voidaan hoitaa myös stimuloimalla yön aikana kieltä liikuttavia lihaksia, jolloin nieluun saadaan lisää hengitystilaa. Hoito edellyttää vaativaa kirurgiaa, eikä sovellu esimeriksi ylipainoisille.
LT, Dos., Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.