Artikkeli Lapsen terveys Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Flunssaoireet

Nämä taudit jylläävät monissa lapsiperheissä – nappaa kotikonstit talteen!

Päiväkoti- ja kouluarki tuo moneen perheeseen aika ajoin tukun ei-toivottuja pöpöjä. Lue vinkit lapsiperheen tavallisimpien vitsauksien selättämiseen.

Hengitystieinfektiot

Huom. Jos epäilet koronavirustartuntaa, lue asiointiohjeet täältä.

Saattaa tuntua, että pikkulapset ovat aina flunssassa – alle 3-vuotiailla 5–10 hengitystieinfektiota vuodessa onkin vielä varsin normaali määrä. Lasten keskuudessa yleisimpiä ovat virusperäiset ylähengitystieinfektiot, joiden oireina ovat tyypillisesti nuha, limaisuus ja yskä.

Virusperäinen hengitystieinfektio ei mene ohi päivässä tai parissa. Esimerkiksi yleinen rhinovirusinfektio kestää alle 4-vuotiailla keskimäärin 12 vuorokautta ja aikuisillakin jopa 2-3 viikko. Paras tapa suojautua hengitystieinfektioilta on hyvä käsihygienia ja kertakäyttöisen nenäliinan käyttö. Nenäliinan puuttuessa aivastetaan mieluummin hihaan kuin paljaisiin käsiin. Lapset kannattaa opettaa pesemään kädet huolella. Talvikauden influenssalta suojaa parhaiten influenssarokotus.

Taudin pitkittymisen välttämiseksi kotona tulisi levätä riittävän pitkään. Kotioloissa lapsi saa huomattavasti parempaa lepoa, vaikkei malttaisikaan maata paikoillaan koko päivää.

Pitkittynyt yskä

Alle kolme viikkoa jatkunut yskä vaatii harvoin jatkotutkimuksia, jos lapsen vointi on muuten hyvä. Yskän jatkuttua yli neljä viikkoa on hyvä antaa lääkärin arvioida muut oireet ja tutkimusten tarve. Lääkäriin on syytä hakeutua myös, mikäli yskä haittaa nukkumista tai normaalia elämää tai yskään liittyy muita huolestuttavia oireita.

Yskänlääkkeitä ei suositella sitkeänkään köhän ratkaisuksi. Virusinfektioon liittyvä yskä häviää usein itsestään ilman lääkehoitoa 1–3 viikossa. Yskänlääkkeet eivät tutkimusten mukaan helpota oireita, ja voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle vakavia keskushermostollisia haittavaikutuksia, kuten aistiharhoja, rytmihäiriöitä ja tajunnan häiriöitä.

Yskäisen lapsen oloa voi helpottaa esimerkiksi hunajalla, nenäimureilla ja höyryhengityksellä. Hunajaa ei kuitenkaan saa antaa alle 1-vuotialle lapsille botulismiriskin vuoksi.

Korvatulehdukset, silmätulehdukset, kurkunpääntulehdukset ja angiina

Hengitystieinfektioiden ohella lapsiperheiden tavallisimpia tauteja ovat korvatulehdukset, silmätulehdukset, kurkunpääntulehdukset ja angiina.

Silmä- ja korvatulehduksia hoidetaan tipoilla ja tarvittaessa antibiooteilla.

Korvatulehdusten hoidossa kulmakivenä on nykyään myös särkylääkitys: tulehduskipulääke tai parasetamoliyhdistelmä. Jos kipu saadaan hallintaan, ja selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään. Kurkunpääntulehduksen tunnistaa haukkuvasta yskästä, johon auttaa kylmän ilman hengittäminen.

Kovana kurkkukipuna tuntuvan angiinan aiheuttaa streptokokkibakteeri, mutta etenkin pienillä lapsilla se voi oireilla myös iholla tai takapuolessa aiheuttaen niin sanotun peppuangiinan. Sen tunnistaa peräaukon punoituksesta ja arkuudesta.

Enterorokko ja norovirus

Enterorokkoa ja norovirusta esiintyy ympäri vuoden. Niiden torjunnassa avainroolissa on huolellinen käsihygienia. Enterorokko alkaa yleensä suu- ja nieluoireilla, mutta lapsilla ihottuma ei yleensä kutise. Rakkuloita ja näppylöitä voi ilmaantua myös kämmeniin, jalkapohjiin ja pakaroihin. Lapsi kuumeilee ja hänellä voi olla vatsavaivoja. Norovirus on nykyään yleisin vatsataudin aiheuttava virus. Norovirusinfektio voi oireilla sekä voimakkaana ripulina että oksenteluna.

Enterorokkoon ja norovirukseen ei ole spesifiä hoitoa, vaan molemmat taudit paranevat yleensä itsekseen noin viikossa. Kuumeisen lapsen oloa voi lievittää kuumelääkkeillä. Taudin ollessa päällä tärkeintä on turvata riittävä nesteytys ja ravinto. Ruokailua voi helpottaa suosimalla helposti nieltävää ravintoa.

Mitä pidempään oireita on ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä herkemmin voi kehittyä merkittävää kuivumista. Etenkin ripuli- ja oksennustaudit leviävät erittäin herkästi, joten kotona on tärkeää malttaa levätä riittävän pitkään.

Vesirokko

Helposti tarttuvan vesirokon itämisaika on 14-21 vuorokautta ja tauti kestää noin viikon. Vesirokkoon liittyy jälkitautien, kuten korva- tai keuhkotulehduksen mahdollisuus, mutta lapsuusiän vesirokossa nämä ovat melko harvinaisia.

Yleisempi ongelma on ihorakkuloiden raapimisen seurauksena kehittyvä ihon tulehtuminen, jonka hoidossa tarvitaan usein antibioottia.

Kotikonstina lapselle voi laittaa yöksi käsiin kevyet tumput estämään raapimista. Kutinaa voi myös hillitä iholle laitettavalla mentolispriillä ja tarvittaessa nieltävällä antihistamiinivalmisteella. Vesirokkorokotus on tehokas suoja yli 1-vuotiaille.

Kihomadot ja päätäit

Loistaudit rantautuvat monesti juuri lapsiperheisiin, useimmin tavattavia vihulaisia ovat etenkin kihomadot ja päätäit. Loiset leviävät lähikontaktissa esimerkiksi leikki-ikäisillä lapsilla hyvin helposti, joten tartunta ei ole merkki huonosta hygieniasta tai hoidosta.

Kihomato on vajaan sentin pituinen vaalea mato, joka runsaasti esiintyessään aiheuttaa peräaukon kutinaa. Joskus matoja voi nähdä peräaukon ympärillä tai ulosteissa. Lievä kihomatoinfektio voi olla oireeton, mutta silloinkin tarttuva. Käsienpesu etenkin WC-käynnin jälkeen on tärkeä osa kihomadoilta suojautumista.

Päätäi on 2–3 millimetrin mittainen ja aiheuttaa nimensä mukaisesti kantajansa päässä kovaa kutinaa. Täit eivät hypi päästä toiseen, vaan vaativat levitäkseen suoran kontaktin toisen ihmisen päähän tai esimerkiksi pipoon.

Sekä täiden että kihomatojen hoitoon käytetään apteekista saatavia itsehoitotuotteita. Lisäksi koko perheen vaatteet ja lakanat pestään, pakastetaan tai saunotetaan loisten häätämiseksi. Tartunnat uusivat herkästi uudelleen, joten hoidon kanssa ei kannata oikoa. Ilmoita aina tartunnasta kouluun tai päiväkotiin. Se ei ole noloa, vaan vastuullista toimintaa, joka auttaa tartuntakierteen havaitsemisessa ja hoitamisessa.

Tuo lapsi lääkäriin myös jos:

flunssa, nuha, yskä tai kuume pitkittyy yli neljän viikon mittaiseksi
hengitys vaikeutuu
alle kolmen kuukauden ikäisellä lapsella nousee kuume yli 38 asteen
kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, päänsärkyä tai vatsakipuja
lapsi on sairaan oloinen, väsynyt tai sekava
lapsella on kuumetta ilman flunssaoireita
lapsella esiintyy 3–4 viikon välein kuumevaiheita ilman muita oireita
kuumeiselle lapselle ilmaantuu mustelmia ihoon, lapsi alkaa ontua tai jokin nivel turpoaa
vauva ei suostu syömään, on poikkeuksellisen unelias tai levoton, kivulias ja käsittelyarka

Apua matalalla kynnyksellä

Jos jokin lapsen voinnissa askarruttaa, etävastaanotot ovat kätevä tapa käydä lääkärissä kotisohvalta ilman, että tarvitsee lähteä liikkeelle ja levittämään tautia. Etävastaanotolla lääkäri voi todeta oireet ja määrätä mahdollisia oireita lievittäviä lääkkeitä.

Terveyskeskustyö on erittäin vaativaa lääkärintyötä, ja moni lääkäri pohtiikin, onko heti valmistumisen jälkeen valmis terveyskeskuslääkärinä työskentelyyn. Vastauksena tähän pohdintaan on syntynyt lääkäriltä lääkärille suunniteltu Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso. Jakson ideoinut ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo koulutuksen vastaavan aitoon tarpeeseen ja nuorten lääkärien toiveisiin. Nyt hän avaa, millaisia mahdollisuuksia nuori lääkäri koulutusjakson kautta saa, ja kertoo, mitä hän olisi itse nuorena lääkärinä työnsä tueksi kaivannut.

Lue lisää