• Usein kysyttyä koronaviruksesta
• Koronavirustestaus Terveystalossa

Alkuvuoden aikana on todettu keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on tunnistettu uusi koronavirus. Hyvä käsihygienia on erittäin tärkeää tartuntojen ehkäisyssä.

Koronavirukseen sairastuneiden oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. Oireena voi olla myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tilannetta Suomen osalta ja päivittää ajantasaista tietoa verkkosivuilleen.

Suomen sairaaloissa on hyvä valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa. Terveystalossa noudatamme THL:n ohjeistuksia koronavirus COVID-19-tapauksia epäiltäessä. Seuraamme tiiviisti kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntija-arvioita tilanteesta.

• Yli 70-vuotiaat ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion

Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat erityisesti iäkkäillä lisätä myös sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi:

• Vaikea-asteinen sydänsairaus
• Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
• Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
• Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
• Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
• Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi.

• Usein kysyttyä koronaviruksesta
• Koronavirustestaus Terveystalossa

• Pidä kädet puhtaana. Pese kädet usein ja huolellisesti lämpimällä vedellä ja nestesaippualla vähintään 20 sekunnin ajan.
• Jos pesu vedellä ja nestesaippualla ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
• Kun käytät alkoholipitoista käsihuuhdetta, ota kerralla määrä, jolla pystyt hieromaan kätesi kauttaaltaan.
• Jos käytät kertakäyttöisiä suojakäsineitä, riisu ne koskematta käsineiden ulkopintaan. Pese kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen.
• Älä koskettele suojakäsineillä tai likaisilla käsillä kasvojasi suun ja nenän alueelta.
• Jos yskittää tai aivastuttaa, yski tai aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihaasi, älä kämmeneesi. Laita nenäliinä heti roskiin.
• Yhteisen turvallisuutemme vuoksi suosittelemme kasvomaskin käyttöä aina saapuessasi ja asioidessasi Terveystalon toimipaikassa. Oikein käytettynä maski vähentää tartuntariskiä ja suojelee sekä kantajaansa että hänen kohtaamiaan henkilöitä mahdolliselta altistumiselta.
• Virustartunnan nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta viruksen leviämistä voidaan estää.

Miten epidemia etenee?

Julkaisemme päiväkohtaista koronadataa perustuen Terveystalossa tehtyjen koronavirustestien tuloksiin sekä lääkärien tekemiin lähetteisiin ja potilastietojärjestelmään kirjattuihin diagnooseihin 1.3.2020 alkaen. Avoimen datan näkymä löytyy osoitteesta https://avoinraportointi.terveystalo.com/korona/.

Kuinka koronavirus tarttuu?

Koronavirukset leviävät ihmisestä toiseen erityisesti hengitystie-eritteiden välityksellä pisaratartuntana. Suurin riski tartunnalle syntyy, kun tartunnan saanut yskäisee tai aivastaa lähiympäristöön. Tartunta voi olla mahdollinen myös kosketustartuntana pintojen kautta.

Uusimpien tutkimusten mukaan on mahdollista, että tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo ennen oireiden alkamista. Tartuttavimmillaan sairastunut on silloin, kun hänellä on eniten oireita. WHO:n mukaan nykytiedolla valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.

Mitä altistuminen tarkoittaa ja kuinka altistuneena tulee toimia?

Koronavirusinfektion katsotaan olevan tartuttava alkaen 48 tuntia ennen oireiden alkua, oireettomalla 48 tuntia ennen näytteenottoa. Ihmiset, jotka tartuttavuusaikana ovat olleet lähikontaktissa henkilön kanssa jolla on todettu koronavirus, katsotaan altistuneiksi infektiolle ja heidät asetetaan karanteeniin viranomaisen toimesta. Tartuntataudeista vastaava lääkäri arvioi ja päättää, ketkä lasketaan lähikontakteiksi, mutta pääsääntöisesti altistuneena pidetään henkilöä, joka on oleskellut yli 15 min samassa huoneessa tai alle 2 metrin etäisyydellä.

Maskin käyttö voi joissakin tapauksissa johtaa siihen, että altistusta ei katsota tapahtuneen.

Jos sinua ei ole asetettu karenteeniin viranomaisen toimesta, mutta olet mahdollisesti altistunut, tarkkaile oireitasi ja hakeudu koronavirustestaukseen matalalla kynnyksellä.

Kuinka toimin jos koronavilkku hälyttää?

THL:n Koronavilkku-sovelluksen avulla käyttäjä saa tiedon, jos hän on sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle. Samalla sovellus antaa toimintaohjeet jatkoa varten. 

• Jos Koronavilkku hälyttää, ole yhteydessä työnantajaasi ja kerro hälytyksestä. Noudata työnantajan antamaa ohjeistusta. 
• Vilkun hälyttäessä suositellaan omaehtoista karanteenia. Sovi työnantajan kanssa työjärjestelyistä: voitko työskennellä etänä tai voitko tehdä työtä suojautuen?
• Koronavilkkuhälytys ei aiheuta oireettomalle henkilölle sairauspoissaolon tarvetta, vaan ensisijaisesti toimintatavasta sovitaan oman esimiehen kanssa. Jos työpaikalla ei voida tehdä etätyötä ja muunlaiset työjärjestelyt eivät tule kyseeseen, ja työnantaja määrää työntekijän kotikaranteeniin, on poissaolo näissä tapauksissa palkallinen.
• Tarkkaile oireitasi ja hakeudu koronavirustestaukseen matalalla kynnyksellä. Voit hakeutua koronatestiin Terveystaloon myös oireettomana, kun kyseessä on mahdollinen altistumisepäily.