Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen

Kesällä elämä siirtyy ulos, ja kesäkuukausina myös terveydenhuollossa kohdataan kesän aktiviteettien kirjo. Moni tapaturma on onneksi lievä ja hoidettavissa kotona, kunhan ensiapu osataan antaa oikein. Joissain tilanteissa kuitenkin tarvitaan ammattilaisen arviota ja hoitoa. Terveystalon tapaturmapäivystyksessä kesäisinkin tyypillisimpiä hoidettavia vammoja ovat murtumat, venähdykset ja haavat.

”Terveystalossa tapaturmapäivystyksen lääkäri on useimmiten ortopedian ja traumatologian tai käsikirurgian erikoislääkäri tai erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, joka omaa erikoistumiskoulutuksena johdosta korkean ammattitaidon vammojen diagnostiikassa, alkuvaiheen hoidossa ja hoidon järjestämisessä. Myös muut tapaturmapäivystyksissä toimivat lääkärit, kuten yleislääkärit ja akuuttilääkärit, ovat erityisesti perehtyneet sekä sitoutuneet tapaturmavammojen diagnostiikkaan ja hoitoon", kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti Jarkko Pajarinen.

"Terveystalon tapaturmapäivystyksiin ja niissä toimivien lääkäreiden vastaanotoille pääsee pääsääntöisesti nopeasti, tarvittaessa välittömästi ja ilman ajanvarausta, eikä tutkimiseen tai alkuhoitoihin kulu tarpeetonta odotusaikaa. Tapaturmapäivystykseen on myös mahdollista varata aika, jolloin hoitoon pääsy tapahtuu itselle sopivana ajankohtana ja ilman jonotusta.

Tyypillisiä tapaturmapäivystyksessä kesäisin hoidettavia vammoja ovat raajojen ja nivelten erityyppiset vammat, kuten nyrjähdykset, venähdykset, murtumat ja nivelsidevammat. Tapaturmapäivystyksissä hoidetaan myös paljon käsivammoja, jotka liittyvät erityyppisiin harrastuksiin, ja ovat täten kesäisinkin melko yleisiä. Muita yleisiä vammoja ovat pienet palovammat, lievät päävammat sekä haavat ja ruhjeet. Vammojen ehkäisyyn pätevät yleiset säännöt: keskittyminen, huolellisuus, tarkkaavaisuus sekä liiallisen alkoholin käytön välttämien.”

Kaatuminen ja putoaminen

Vaikka kesällä ei liukastellakaan jäisillä kaduilla, ei kaatumisilta aina vältytä. Sekä lapset että aikuiset voivat kellahtaa kumoon esimerkiksi märällä laiturilla, ja etenkin päähän kohdistuvat iskut vaativat tarkkaa seurantaa ja monesti myös päivystyskäyntiä. Myös selkä, ranteet ja nilkat ovat tyypillisiä vaurioalueita. Jos kipu on voimakasta, raajaa ei pysty käyttämään normaalisti tai isku kohdistuu päähän, on syytä hakeutua tapaturmapäivystykseen.

”Terveystalon tapaturmapäivystyksessä voidaan hoitaa matalan vammaenergian aiheuttamia vammoja, esimerkiksi kaatumisen seurauksena syntyneitä, urheilussa sattuneita ja muissa vastaavissa tapaturmissa syntyneitä vammoja. Korkean energian aiheuttamia vammoja, esimerkiksi suuren nopeuden liikenneonnettomuuksissa, korkealta tapahtuneissa putoamisissa tai vastaavissa tapaturmissa syntyneiden vammojen tarkoituksenmukaisin hoitoyksikkö on julkisen terveydenhuollon sairaalapäivystys, jossa on mahdollisuudet välittömään vaikeidenkin vammojen diagnostiikkaan ja hoitoon”, linjaa Pajarinen.

Toimi näin: 

• Tarkista tajunta. Jos henkilö menettää tajuntansa edes hetkeksi, soita 112 ja seuraa hengitystä.
• Älä liikuta loukkaantunutta turhaan, jos epäilet niskavammaa tai selkävammaa. Seuraa kuitenkin henkilön tajunnan tasoa sekä hengitystä. Soita 112.
• Puhdista ja suojaa haavat, jos ihossa on naarmuja tai ruhjeita. Seuraa infektio-oireita, kuten ihon kuumotusta, punoitusta tai haavan märkimistä.
• Pään iskun jälkeen tarkkaile vointia 24 tunnin ajan: päänsärky, pahoinvointi voivat viitata aivotärähdykseen. Jos oksentelu on runsasta, ilmenee uneliaisuutta, hereillä pysymisen vaikeutta tai sekavuutta, on syytä hakeutua pikaisesti päivystykseen. Soita tarvittaessa 112.

Nyrjähdykset ja venähdykset

Kesällä liikutaan paljon ulkona ja epätasainen mökkipolku tai intensiivinen sulkapallopeli saattavat johtaa venähdykseen – nyrjähdykset ja venähdykset ovatkin kesän tavallisimpia tapaturmia. Jos raaja on virheasennossa tai kipu on sietämätöntä, kannattaa suunnata tapaturmapäivystykseen.

Nyrjähdystä on käytännössä mahdotonta erottaa murtumasta ilman röntgenkuvaa – vanhan väittämän mukaan esimerkiksi nilkka tuskin on murtunut, jos jalan päälle pystyy varaamaan painoa, mutta tämä ei kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa. Jos raajaa pystyy käyttämään suhteellisen normaalisti ja kipu helpottuu kipulääkkeellä ja levolla, voi tilannetta seurata pari päivää ja hakeutua sitten tarvittaessa lääkäriin. Kipeän raajan kanssa ei kuitenkaan kannata yrittää pärjäillä, sillä tämä lisää kudosvaurioiden riskiä ja vaikeuttaa tilanteen korjaamista.

”Röntgenkuvaus on ainoa varma tapa todeta tai poissulkea murtuma, joten vammoissa kannattaa herkästi hakeutua hoitoon. Yleispätevää ohjetta ei ole, sillä joskus hoitoakin edellyttävät murtumat voivat olla melko vähäoireisia, mutta voivat hoitamattomina pahimmillaan johtaa ikäviin haittoihin tai ainakin oireiden pitkittymiseen. Hoitoon on syytä hakeutua viiveettä, jos alaraajalla ei pysty varaamaan, jos raajan niveliä ei pysty käyttämään/liikuttamaan tai jos raajassa on virheasento. Nivelsiderepeämät on myös syytä arvioida ammattilaisen toimesta koska näidenkin hoitolinjat määräytyvät usein vamman vakavuuden mukaisesti, eikä tätä ole mahdollista arvioida omatoimisesti.”

Toimi näin:

• Nosta raaja kohoasentoon, joka tarkoittaa vammautuneen raajan kohottamista sydämen tason yläpuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa makuuasentoa, jossa raaja on selvästi koholla esimerkiksi pinottujen tyynyjen päällä ja tukemana.
• Kylmähoitoa voi vamman jälkeen käyttää kivun hoitona ensimmäisten tuntien aikana.
• Sido raajaan tukiside, joka estää turvotusta. Side saa olla tiukalla, mutta jos raajassa tuntuu puutumista, on side liian kireä.
• Lepää, vältä rasitusta. Hoida kipua tarvittaessa.
   

Lue myös: Kesän tapaturmista yksi on tavallisin – lääkäri neuvoo, miten toimia

Murtumat

Ranteen, lonkan ja nilkan murtumat ovat erityisesti ikääntyvillä varsin yleisiä. Murtuma voi kuitenkin syntyä kenelle tahansa esimerkiksi kaatumisen yhteydessä. Jos epäilet murtumaa, et saa kipua hallintaan, et pysty käyttämään satuttamaasi raajaa tai se on virheasennossa, on syytä hakeutua päivystyshoitoon. Murtuma kannattaa todeta ja aloittaa asianmukainen hoito heti, sillä monet murtumat voidaan tuoreeltaan hoitaa pelkällä lastahoidolla. Osa murtumista voi kuitenkin edellyttää leikkaushoitoa ja osa lastallakin hoidettavissa olleista murtumista voi diagnoosin ja hoidon viivästyessä vaatia leikkauksen.

”Tyypillisiä kesäajan murtumia ovat muun muassa nilkan alueen murtumat sekä sormien ja käden alueen murtumat, jotka syntyvät usein liikuntaan, urheiluun tai muuhun aktiviteettiin liittyvissä tapaturmissa. Myös muita raajamurtumia sattuu kesäisinkin, joskin tyypilliset liukastumistapaturmien aiheuttamat vammat, kuten rannemurtumat, ovat harvinaisempia kuin talven liukkailla keleillä”, Pajarinen kertoo.

”Osa murtumista on sellaisia, joiden hoito on syytä toteuttaa ilman viivettä. Varhainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää, jotta vältytään lisävammoilta tai hoidon tarpeettomalta pitkittymiseltä. Tapaturmapäivystyksessä vamman ensiarvio tehdään yleensä lääkärin vastaanotolla, mutta tarvittaessa myös tapaturmapäivystyksen sairaanhoitaja voi tehdä ensimmäisen arvion ja määritellä muun muassa hoidon kiireellisyyden. Ensiarvion jälkeen tehdään tarvittavat jatkotutkimukset, kuten röntgen tai muut kuvantamistutkimukset, jonka jälkeen tehdään hoidon päätös sekä sen järjestäminen. Osassa vammoista röntgentutkimukset eivät ole tarpeen, joten hoito voidaan aloittaa ensitutkimuksen perusteella. Mikäli vamma edellyttää päivystyskäynnin jälkeen jatkotutkimuksia tai leikkaushoitoa, käynnistetään näiden järjestäminen myös tapaturmapäivystyksessä.”

Toimi näin:

• Älä liikuta vammautunutta aluetta.
• Tue raaja tyynyllä tai liinalla.
• Kylmäpakkaus ja kohoasento voivat auttaa, jos ne eivät aiheuta kipua.
• Soita 112, jos potilas ei pysty liikkumaan, kyseessä on avomurtuma tai epäilet lonkka- tai reisiluun murtumaa.
   

Haavat ja viillot

Puutarhassa puuhatessa tai mökkipuita pilkkoessa voi helposti saada haavan. Suuret, syvät, likaiset ja repaleiset haavat vaativat useimmiten tikkejä ja puhdistusta, ja niiden kanssa kannattaakin hakeutua herkästi hoitoon. Myös puremahaavat kannattaa hoitaa päivystyksessä, sillä niiden yhteydessä kudoksiin voi päästä bakteereita ja muita epäpuhtauksia. Pienemmät haavat hoituvat lähes poikkeuksetta kotihoidolla, mutta tilannetta kannattaa seurata tarkasti – mikäli haava alkaa märkiä, ympäröivä iho punoittaa ja kuumottaa tai sinulle nousee kuume, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

”Haavat on syytä arvioida ammattilaisen toimesta koska haavan syvyys, laajuus ja sijainti ratkaisevat hoidon eli ompelun tarpeen", Pajarinen huomauttaa.

Toimi näin:

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla.
• Puhdista haava puhtaalla vedellä ja miedolla saippualla tai haavanpuhdistusaineella.
• Peitä haava puhtaalla sidoksella.
• Tarkista jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo ja hae tarvittaessa tehostusrokote.
• Suihkuttele haavaa useita kertoja päivässä haalealla vedellä ja vaihda sen jälkeen puhdas sidos.
   

Palovammat

Kesällä palovammat yleistyvät, kun aterioita valmistetaan aiempaa enemmän avotulen äärellä ja mökkeilijöillä kiuas kihisee kuumana lähes aamusta iltaan. Jos palovamma sijaitsee kasvoissa tai palanut alue on kämmentä suurempi, on syytä hakeutua viipymättä päivystyshoitoon. Toisen asteen palovammat eli iholle rakkuloita muodostavat palovammat vaativat myös aina päivystyksellistä arviota, ellei palanut alue ole erittäin pieni.

”Oleellista on arvioida palovamman syvyys, laajuus ja sijainti, koska ne määrittävät hoidon. Palovammoissa on myös tyypillistä, että niiden lopullinen syvyys eli vakavuus voidaan arvioida luotettavasti vasta muutaman päivän kuluttua vamman syntymisestä. Näin ollen potilaat tarvitsevat usein seurantakäynnin muutaman päivän kuluttua ensikäynnistä. Useimmiten palovamma kannattaa siis arvioida ammattilaisen toimesta", sanoo Pajarinen.

Toimi näin:

• Jäähdytä palanutta aluetta huoneenlämpöisellä vedellä 10–20 minuuttia. Vesi ei saa olla kylmää.
• Älä puhko mahdollisia rakkuloita tai levitä niille rasvaa. Jos rakkulat puhkeavat itsestään, puhdista haava ja peitä se puhtaalla harsolla tai siteellä.
• Peitä palovamma kevyesti puhtaalla, ilmavalla sidoksella. Sidos voi olla myös kostea, jos se lievittää kipua. Apteekista saatavat rasvaharsotaitokset sopivat myös palovamman hoitoon. 

Hyönteisten pistot 

Paarmat, ampiaiset ja hyttyset ovat kesän vähemmän toivottuja seuralaisia. Hyönteisen pistot ovat useimmiten täysin harmittomia ja hoituvat kotikonstein, joskin ne voivat olla kivuliaita. Pisto aiheuttaa useimmille pistokohtaan rajoittuvaa lievää punoitusta, kipua ja turvotusta. Oireet helpottavat yleensä parin vuorokauden kuluessa. Jos ampiaisen tai mehiläisen pistoja on useita, jos piston saanut on pieni lapsi tai pistokohta on suussa, hakeudu viipymättä päivystyshoitoon tai soita tarvittaessa 112.

Toimi näin:

• Ampiaisen ja mehiläisen pistäessä poista pistin varovasti pyyhkäisemällä pistokohtaa esimerkiksi terävällä esineellä, jotta myrkkypussi ei tyhjenisi ihoon.
• Lievitä kipua tarvittaessa kylmällä.
• Tarkkaile puremakohtaa – hakeudu hoitoon, jos ilmaantuu punoitusta tai voimakasta turvotusta
• Soita 112, jos ilmenee hengitysvaikeuksia tai kasvojen turvotusta.
   

Lue myös: Mitä teen, jos punkki puree?

Kyyn purema

Kyyn puremat ovat verraten harvinaisia, mutta mahdollisia erityisesti metsäpoluilla, marjametsässä tai rantakivikoilla liikkuessa. Suomessa kyyn purema on ainoa myrkyllisen käärmeen purema, ja se voi olla vakava erityisesti lapsille, iäkkäille tai perussairauksista kärsiville – myös perusterveet aikuiset tarvitsevat kuitenkin aina kyyn pureman jälkeen päivystyksellistä lääkärin arviota.

Kyyn pureman oireisiin kuuluu puremakohdan turpoaminen, punoittaminen ja aristaminen. Iholle voi ilmestyä myös rakkuloita ja pureman saanut voi kokea pahoinvointia tai vatsakipua ja ripulia. On tärkeää huomata, että pureman oireet voivat kehittyä hitaasti – lääkäriin tulee silti lähteä, vaikka alkuun ei juuri oireita ilmenisikään.

Toimi näin:

• Pidä pureman saanut rauhallisena ja mahdollisimman paikallaan, jotta myrkky ei leviä nopeasti verenkiertoon.
• Vältä liikettä – erityisesti puremaraajan liikuttamista. Potilaan voi tukea puoli-istuvaan tai makuuasentoon.
• Älä ime puremaa. Poista kiristävät vaatteet ja korut purema-alueen läheltä.
• Jos saatavilla on kortisonia sisältäviä kyypakkaustabletteja tai antihistamiinitabletteja, voit antaa niitä ohjeen mukaan. Nämä lääkkeet eivät poista hoidon tarvetta, mutta saattavat hidastaa puremasta seuraavaa reaktiota.
• Hakeudu yleislääkärille tai soita 112 jos pureman saaneella on hengitysvaikeuksia.

Silmävammat

Silmät ovat herkät, ja kesällä niiden hyvinvointia uhkaavat muun muassa lentävät roskat, oksat, hyönteiset, kuuma höyry sekä savu, ja erilaiset iskut esimerkiksi pallopeleissä tai kaatumisen yhteydessä. Vaikka vamma ei heti näyttäisi vakavalta, silmävauriot voivat edetä nopeasti ja vaativat herkästi lääkärin arviota.

Toimi näin:

• Jos silmässä on roska: huuhdo silmää runsaalla haalealla vedellä vähintään 10 minuuttia ja vältä hieromista. Hakeudu lääkäriin, jos silmä jää vetistäväksi ja punaiseksi tai näkö sumenee.
• Jos silmään kohdistuu isku: pidä kylmähaudetta silmän päällä, vältä painamista. Jos ilmenee näön hämärtymistä tai läpinäkymätön varjo näkökentässä, kaksoiskuvia, kovaa kipua tai silmän rakenteessa näkyviä muutoksia (kuten mustuaisen muodon muuttuminen), hakeudu välittömästi päivystykseen.
• Jos silmä altistuu kuumalle höyrylle tai savulle: silmän palovamma oireilee esimerkiksi valonarkuutena, vetistämisenä, kipuna ja näkökyvyn alenemisena. Kaikki silmien ja kasvojen alueen palovammat vaativat päivystyshoitoa. 

”Tapaturmapäivystyksessä ei hoideta silmävammoja, vaan potilas ohjataan yleislääkärille tai suoraan silmälääkärille”, muistuttaa Pajarinen.

 Lue lisää tapaturmapäivystyksestä

 Katso lähin toimipisteesi