Kesän tapaturmista yksi on kaikkein tavallisin: lääkäri neuvoo, miten kannattaa toimia
Nilkan nyrjähdys on yleisin tapa teloa itsensä kesäaikaan, selviää Terveystalon hoitamien tapaturmien tilastoista. Vakavammat tapaturmat sen sijaan syntyvät pääosin neljästä eri syystä, kertoo tapaturmien vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.
Yli sadastatuhannesta Terveystalossa hoidetusta tapaturmasta nilkan nyrjähdyksiä oli viime vuonna noin 20 000. Niitä sattuu kesäkuukausina lähes puolet enemmän kuin muuhun aikaan vuodesta.
Hyvät uutiset ovat, että nilkkavamman kesäversio on sen talvista vastinetta lievempi ja paranee nopeammin.
‒ Talven liukkailla keleillä tyypillisin nilkkavamma on murtuma, kun taas kesällä nilkkavammat jäävät lievemmiksi, Terveystalon tapaturmien vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo.
Ja huonot uutiset: nilkan nyrjähdyksiä on aktiivisen ihmisen aika vaikea välttää. Tekevälle sattuu, sanoo Pajarinen.
‒ Kesällä pelaillaan ja liikutaan enemmän kuin muuhun vuodenaikaan, joten myös erilaisia venähdyksiä, revähdyksiä ja ruhjeita sattuu enemmän. Jos on ollut aikaisempia urheilussa syntyneitä venähdysvammoja, voi olla fiksua käyttää tukia ja teippauksia, sillä aiempi vamma voi lisätä uuden vamman riskiä.
Vakavat sesonkivammat syntyvät neljästä eri syystä
Jarkko Pajariselle on tullut tutuksi kesällä sattuvien tapaturmien koko kirjo, sillä hän johti aiemmin HUS:ssa tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialaa.
‒ Kesän vakavimmat vammat aiheutuvat pääosin neljästä syystä, jotka ovat liikenne, putoamiset, hyppäämiset matalaan veteen ja erilaisten koneiden käyttö.
Pajarisen mukaan valtaosa vaikeista liikenneonnettomuuksista tapahtuu kesäaikaan. Kesällä moottoripyörä on tyypillinen liikenneonnettomuuden aiheuttaja, ja uusimpana aiheuttajana vakavissa liikennevammoissa näkyvät sähköpotkulaudat.
Käsivammat syntyvät, kun vajoista kaivetaan esiin sirkkelit ja klapikoneet, Terveystalon tapaturmalääkäri Jarkko Pajarinen sanoo. “
Käsivammat syntyvät, kun vajoista kaivetaan esiin sirkkelit, klapikoneet ja erilaiset muut koneet.
‒ Vamma syntyy usein niin, että laitteeseen tulee jokin toimintahäiriö, jota aletaan tutkia, ja sitten sormet ovat väärässä paikassa.
Jos tapaturmalääkäri voisi antaa yhden neuvon vakavien tapaturmien välttämiseen, mikä se olisi?
‒ Alkoholi ja mikä tahansa liikkuva liikenneväline ovat aina huono yhdistelmä.
Tapaturmalääkärin vinkit: toimi näin, jos satutat nilkan
Miten toimia, jos se yleisin vamma sitten osuu kohdalle? Tässä Jarkko Pajarisen vinkit:
- Nosta jalka kohoasentoon.
- Sido nilkan ympärille tukisidos, joka estää turvotusta. Tukeva ideaaliside on paras, ja sen saa sitoa tiukalle. Jos kuitenkin jalkaterä alkaa puutua tai turvota, side on liian tiukalla.
- Ota kipulääkkeeksi ibuprofeenia tai parasetamolia.
- Jos nilkka on kipeä ja turvoksissa, mutta sille pystyy varaamaan, nilkkaa voi käydä näyttämässä lääkärille esimerkiksi seuraavana päivänä. Jos taas jalalle ei pysty varaamaan lainkaan, olisi hyvä käydä lääkärillä mahdollisimman pian. Kaikissa tapaturmissa on alkuvaiheessa tietty aikaikkuna, jolloin asiat voidaan saada oikeille raiteille. Jos mennään väärille urille, asioita voi olla vaikeaa korjata myöhemmin.
Tiesitkö?
Aiemmin suositeltiin kylmää, mutta siitä on nykyään ristiriitaisia tutkimustuloksia, että onko se vamman paranemisen kannalta hyödyllistä vai voiko kylmä jopa pidentää toipumista, Jarkko Pajarinen kertoo.
Dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Jarkko pitää vastaanottoa Kampin ja Myyrmäen Terveystaloissa. Lisäksi hän on Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein
Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.
Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.
TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"
Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.
Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”
Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”