”Vaikka nilkkamurtuma oli ikävä, oloni oli turvallinen”

Itsenäisyyspäivän aattona Liina-Lotta Erkko, 31, avasi työpaikkansa ulko-oven hieman tavallista aikaisemmin – ja hupsis, hän makasi maassa jäätyneessä vesilätäkössä. Ylös nousemisesta ei tullut mitään, vaan työkaverit oli soitettava apuun.

Autossa työkaveri muisti, että työterveydenhuoltoon kuuluu myös tapaturmapäivystys. Auton nokka suunnattiin kohti Terveystalon tapaturmapäivystystä. Matkalla varattiin aika, ja puolen tunnin päästä kollegat työnsivät Erkon pyörätuolilla sisään ortopedi Niko Strandbergin ovesta.

– Nilkka oli sijoiltaan ja retkotti löysänä. Ensin laitettiin nivel ja murtumat paikoilleen, sitten jalka immobilisoitiin kipsaamalla ja kuvattiin. Röntgen osoitti, että jalka oli murtunut kolmesta kohtaa, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri kuvailee tapahtunutta.

Liina-Lotta Erkko muistaa kipsauksen helpottavana hetkenä.

– Tuntui hyvältä saada jalka heti kipsiin, koska siihen suurimmat kivut loppuivat. Olo oli sen jälkeen tosi turvallinen. Pian minulle ilmoitettiin Terveystalosta, miten hoito tulee menemään ja asiat sujuivat eteenpäin.

Paljon tarkempia muistikuvia Erkolla ei tapahtumasta olekaan. Tyypillisesti potilas muistaakin Strandbergin mukaan akuuttitilanteessa saamastaan informaatiosta 10–20 prosenttia, joten sitä tulee jakaa hänelle sopivina annoksina.

Strandbergin mukaan jalan on hyvä antaa hetki rauhoittua ennen kuin se leikataan. Erkolle leikkaus tehtiin Terveystalossa päiväkirurgisena toimenpiteenä muutamaa päivää tapaturman jälkeen.

– Aamulla menin Terveystaloon ja sain kuntoutusohjeita fysioterapeutilta ja hoito-ohjeita sairaanhoitajalta. Nikon (Strandberg) kanssa kävimme leikkauksen vaiheet läpi. Anestesialääkärin käynnin jälkeen uni tulikin nopeasti.

Kolme varttia kestänyt leikkaus tehtiin nukutuksessa, ja työpäivän päätteeksi puoliso haki potilaan kotiin toipumaan jalka uudelleen kipsattuna.

– Kaikki sujui ihan oppikirjan mukaan. Lähtiessä oli aika kova lääkitys päällä, joten oli hyvä, että kaikki ohjeet oli annettu kotiin mukaan myös kirjallisesti, Erkko kiittelee.

Kuntoutusta fysioterapeutin opastuksella

Kuntoutuminen on ollut hankalasta murtumasta huolimatta ripeää. Kahden viikon kuluttua leikkauksesta Niko Strandberg tapasi Erkon, sillä hän on huomannut, että siinä vaiheessa potilaalla on usein paljon kysyttävää vammastaan. Pehmeä lasikuitusaapas vaihdettiin silloin walker-tukeen, mikä mahdollisti nilkan liikuttamisen lepotilassa. Vuoden alussa Erkko pystyi jo palaamaan töihin, aluksi osittain etänä ja kuntoutustaukoja pidellen.

– Fysioterapeutin kanssa olemme tavanneet säännöllisesti ja olen saanut uusia jumppaohjeita sitä mukaa, kun kuntoutus on edistynyt. Kaikki on mennyt kyllä tosi hyvin, odotin paljon tuskaisempaa taivalta.

Nyt, vajaa kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, Erkko kävelee jo normaalisti arjessa. Ainoat rajoitteet liittyvät urheiluharrastuksiin.

– Viime kesänä hyvin alkanut crossfit-harjoittelu on vielä tauolla. Huhtikuussa sekin on tarkoitus aloittaa uudelleen.

Laatupäällikkönä työskentelevä Erkko on ollut iloinen siitä, kuinka nopeasti hän pääsi palaamaan arkeen.

Liukkaat kelit näkyvät päivystyksessä

Alaraajojen – kuten jalkaterän, nilkan ja polven – murtumat ja nivelsidevammat ovat tyypillisiä tapaturmia tähän aikaan vuodesta. Yksistään nilkan murtumia hoidetaan Terveystalon tapaturmapäivystyksessä leikkauksella 20-30 vuodessa. Lisäksi Terveystalon päivystykseen saapuu hoidettaviksi yläraajojen, kuten ranteen, kyynärpään ja olkapään murtumia ja jännerepeämiä.

– Terveystalon tapaturmapäivystyksessä pystytään hoitamaan kaikkia matalaenergisiä vammoja, Strandberg summaa.

Entä jollei tiedä, mikä paikka on mennyt rikki ja kuinka pahasti?

– Meille voi soittaa! Asiakaspalvelumme neuvoo, miten toimia. Meille voi tulla ajanvarauksella tai ilman, Strandberg neuvoo.

Suurin osa Terveystalon tapaturmapäivystyksen asiakkaista tulee ortopedin tai käsikirurgin vastaanotolle vakuutusyhtiön ohjaamina. Palveluita käyttävät paljon myös työterveysasiakkaat ja itse maksavat yksityisasiakkaat, jotka arvostavat sujuvaa hoitoon pääsyä ja yksilöllistä jälkihoitoa.

Haastattelun lopuksi Niko Strandberg ei malta olla antamatta muutamaa vinkkiä, miten ihmiset voivat yrittää välttää hänen tai muiden tapaturmapäivystäjien tapaamista.

– Tähän aikaan vuodesta meille tulee paljon ”Air Jordan -vammoja”. Eli mennään lenkkareilla ulos liukkaalla kelillä. Laittakaa kunnon kengät, mieluiten nastat jalkaan talvella!

Strandberg korostaa myös hyvän lihaskunnon merkitystä tapaturmien ehkäisemisessä.

– Työpäivän aikana kannattaa tehdä säännöllisesti taukojumppa. Minuutin aikana pystyy tekemään 10–20 tuolikyykkyä ja 10–20 etunojapunnerrusta, lääkäri ohjeistaa.

Kuulostaa paljolta, mutta kun määrän jakaa viiteen toimintatuokioon, onkin kymmenen kyykkyä säännölliselle harjoittelijalle pieni määrä.

 Tutustu tapaturmapäivystykseen.