Totta vai tarua? 10 myyttiä selkäkivusta
Selkäkipu on yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista, mutta selän vaivoista ja niiden hoitamisesta liikkuu myös monenmoisia uskomuksia. Kuinka moneen väittämistä tiesit oikean vastauksen?

1. Kova selkäkipu tarkoittaa aina vakavaa vammaa
Tarua. Vaikka voimakas selkäkipu voi tuntua pelottavaltakin, kyseessä on kuitenkin useimmiten varsin vaaraton ja väliaikainen vaiva. Suurin osa selkäkivuista johtuu lihasjännityksestä, huonosta ergonomiasta tai lievistä kudosvaurioista, jotka paranevat ajan myötä. Vakavista vaurioista, kuten välilevyn pullistumista tai hermopinteistä, kielivät esimerkiksi jatkuva jalkoihin säteilevä kipu, tunnottomuus tai voimakas lihasheikkous. Jos kipu ei tunnu helpottavan tai oireet aiheuttavat huolta, kannattaa aina hakeutua asiantuntijan arvioon.
2. Vuodelepo on paras hoito selkäkipuun
Tarua. Aiemmin selkäkivuista kärsiviä kehotettiin lepäilemään pitkään ja pysymään poissa lenkkipolulta, mutta nykytutkimus osoittaa, että liika paikallaanolo todennäköisemmin pahentaa tilannetta entisestään. Lempeä ja helposti hallittava liike, kuten kävely tai kevyt venyttely, auttaa pitämään selän lihakset ja nivelet kunnossa, lievittää kipua sekä nopeuttaa toipumista. Pitkä vuodelepo puolestaan voi heikentää lihaksia ja pahentaa jäykkyyttä, mikä saattaa voimistaa kipua entisestään.
3. Selkäkipu johtuu huonosta ryhdistä
Totta ja tarua. Vaikka hyvä ryhti ja esimerkiksi ergonomiset työskentelyasennot ovat varsin tärkeitä selän terveydelle, kehno ryhti ei yksinään aiheuta selkäkipua. Selkävaivoihin vaikuttaa moni asia, kuten liikkumattomuus, lihaskunto, perinnölliset tekijät ja stressi. Täydellistä ryhtiä tärkeämpää on se, että keho pysyy liikkeessä päivän aikana.
Huono ryhti kuitenkin on usein seurausta juuri heikosta lihaskunnosta, kehnoista työskentelyasennoista, liiallisesta istumisesta ja muista nykyihmisen selkää koettelevista vitsauksista. Nämä tekijät häiritsevät selän sagittaalibalanssia – eli sitä, kuinka selkäranka ja keho asettuvat linjaan sivusuunnasta tarkasteltuna – ja aiheuttavat selkävaivoja. Hyvä ryhti voi säästää niin niskan kuin alaselän ja rintarangan vaivoilta.
4. Selkäkivut eivät aina johdu selästä
Totta. Selkäkipujen taustalla voi olla monia muitakin syitä kuin itse selkärangan ongelmat. Esimerkiksi lonkkavaivat, lihaskireydet tai jalkojen pituusero voivat aiheuttaa selkäkipuja.
5. Selkävaivat ovat väistämätön osa ikääntymistä
Totta ja tarua. Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia selkärangan rakenteisiin luonnollisen kuluman myötä, ja tämä lisää selkävaivoja. Säännöllinen liikunta, lihaskunnon ylläpitäminen ja sekä kehoa että mieltä huoltavat venyttelyharjoitukset voivat kuitenkin ehkäistä ja lievittää selkävaivoja myös iäkkäämmillä.
6. Selkäkipuun auttaa vain lääkkeet tai leikkaus
Tarua. Vaikka kipulääkkeet voivat olla hyödyllisiä akuutin selkäkivun hallinnassa, pitkäaikaisempi ratkaisu useimpiin selkävaivoihin löytyy fysioterapian, liikunnan, hieronnan ja elämäntapamuutosten avulla. Leikkausta puolestaan harkitaan vasta, jos kyseessä on vakava hermopinne tai muu tilanne, jossa konservatiivinen hoito ei auta.
7. Mielestä huolehtimalla voi huolehtia myös selästä
Totta. Fyysiset ja psyykkiset oireet kulkevat usein käsi kädessä, ja tämä pätee myös selän vaivoihin. Stressi, ahdistus ja masennus voivat lisätä lihasjännitystä ja muuttaa kehon kipuherkkyyttä, mikä pahentaa selkäkipuja. Kroonistunut kipu voi puolestaan vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa stressiä. Siksi sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa.
8. Ylipaino voi aiheuttaa selkäkipuja
Totta. Ylipaino voi lisätä selkään kohdistuvaa kuormitusta ja altistaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Erityisesti ylimääräinen paino keskivartalon alueella voi voimistaa selän notkoa ja rasittaa alaselkää. Painonhallinta ja lihaskunnon vahvistaminen voivat auttaa vähentämään selkävaivoja ja parantaa yleistä hyvinvointia.
9. Selkäkipua kannattaa hoitaa vain lämpimällä
Tarua. Kylmä- ja lämpöhoito voivat molemmat lievittää selkäkipua, mutta niiden käyttö riippuu kivun syystä ja vaiheesta. Akuutissa selkäkivussa kylmähoito, kuten kylmäpakkaus tai jääpussi, voi auttaa vähentämään tulehdusta ja lievittämään kipua. Kylmää tulisi käyttää lyhyissä jaksoissa, noin 15–20 minuuttia kerrallaan, ja suojata iho liialta kylmyydeltä esimerkiksi pyyhkeen avulla.
Lämpöhoito puolestaan sopii paremmin pitkäaikaiseen tai jumiutuneista lihaksista johtuvaan kipuun. Lämpö rentouttaa lihaksia, parantaa verenkiertoa ja voi helpottaa liikkumista. Lämpöhoitoa voi antaa esimerkiksi lämpötyynyllä, lämpimällä suihkulla tai saunomalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos selkäkipu johtuu tulehduksesta tai turvotuksesta, lämpö voi pahentaa oireita.
10. Oikea patjavalinta pelastaa selkäkivuilta
Tarua. Patjan laadun vaikutuksesta selän vointiin ei ole selkeää tieteellistä näyttöä – patjaan panostaminen voi toki lisätä muutoin nukkumamukavuutta, mutta selkäkivuista kärsivälle se tuskin tuo toivottua apua.
Selän lihaskunnosta huolehtimisella ja monipuolisella liikunnalla on huomattavasti kauaskantoisemmat vaikutukset paitsi selän myös kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Eurot kannattaakin erikoispatjan sijaan sijoittaa vaikkapa iloa tuovaan liikuntaharrastukseen tai fysioterapiaan.
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota(2)
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.