Totta vai tarua? 10 myyttiä selkäkivusta
Selkäkipu on yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista, mutta selän vaivoista ja niiden hoitamisesta liikkuu myös monenmoisia uskomuksia. Kuinka moneen väittämistä tiesit oikean vastauksen?

1. Kova selkäkipu tarkoittaa aina vakavaa vammaa
Tarua. Vaikka voimakas selkäkipu voi tuntua pelottavaltakin, kyseessä on kuitenkin useimmiten varsin vaaraton ja väliaikainen vaiva. Suurin osa selkäkivuista johtuu lihasjännityksestä, huonosta ergonomiasta tai lievistä kudosvaurioista, jotka paranevat ajan myötä. Vakavista vaurioista, kuten välilevyn pullistumista tai hermopinteistä, kielivät esimerkiksi jatkuva jalkoihin säteilevä kipu, tunnottomuus tai voimakas lihasheikkous. Jos kipu ei tunnu helpottavan tai oireet aiheuttavat huolta, kannattaa aina hakeutua asiantuntijan arvioon.
2. Vuodelepo on paras hoito selkäkipuun
Tarua. Aiemmin selkäkivuista kärsiviä kehotettiin lepäilemään pitkään ja pysymään poissa lenkkipolulta, mutta nykytutkimus osoittaa, että liika paikallaanolo todennäköisemmin pahentaa tilannetta entisestään. Lempeä ja helposti hallittava liike, kuten kävely tai kevyt venyttely, auttaa pitämään selän lihakset ja nivelet kunnossa, lievittää kipua sekä nopeuttaa toipumista. Pitkä vuodelepo puolestaan voi heikentää lihaksia ja pahentaa jäykkyyttä, mikä saattaa voimistaa kipua entisestään.
3. Selkäkipu johtuu huonosta ryhdistä
Totta ja tarua. Vaikka hyvä ryhti ja esimerkiksi ergonomiset työskentelyasennot ovat varsin tärkeitä selän terveydelle, kehno ryhti ei yksinään aiheuta selkäkipua. Selkävaivoihin vaikuttaa moni asia, kuten liikkumattomuus, lihaskunto, perinnölliset tekijät ja stressi. Täydellistä ryhtiä tärkeämpää on se, että keho pysyy liikkeessä päivän aikana.
Huono ryhti kuitenkin on usein seurausta juuri heikosta lihaskunnosta, kehnoista työskentelyasennoista, liiallisesta istumisesta ja muista nykyihmisen selkää koettelevista vitsauksista. Nämä tekijät häiritsevät selän sagittaalibalanssia – eli sitä, kuinka selkäranka ja keho asettuvat linjaan sivusuunnasta tarkasteltuna – ja aiheuttavat selkävaivoja. Hyvä ryhti voi säästää niin niskan kuin alaselän ja rintarangan vaivoilta.
4. Selkäkivut eivät aina johdu selästä
Totta. Selkäkipujen taustalla voi olla monia muitakin syitä kuin itse selkärangan ongelmat. Esimerkiksi lonkkavaivat, lihaskireydet tai jalkojen pituusero voivat aiheuttaa selkäkipuja.
5. Selkävaivat ovat väistämätön osa ikääntymistä
Totta ja tarua. Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia selkärangan rakenteisiin luonnollisen kuluman myötä, ja tämä lisää selkävaivoja. Säännöllinen liikunta, lihaskunnon ylläpitäminen ja sekä kehoa että mieltä huoltavat venyttelyharjoitukset voivat kuitenkin ehkäistä ja lievittää selkävaivoja myös iäkkäämmillä.
6. Selkäkipuun auttaa vain lääkkeet tai leikkaus
Tarua. Vaikka kipulääkkeet voivat olla hyödyllisiä akuutin selkäkivun hallinnassa, pitkäaikaisempi ratkaisu useimpiin selkävaivoihin löytyy fysioterapian, liikunnan, hieronnan ja elämäntapamuutosten avulla. Leikkausta puolestaan harkitaan vasta, jos kyseessä on vakava hermopinne tai muu tilanne, jossa konservatiivinen hoito ei auta.
7. Mielestä huolehtimalla voi huolehtia myös selästä
Totta. Fyysiset ja psyykkiset oireet kulkevat usein käsi kädessä, ja tämä pätee myös selän vaivoihin. Stressi, ahdistus ja masennus voivat lisätä lihasjännitystä ja muuttaa kehon kipuherkkyyttä, mikä pahentaa selkäkipuja. Kroonistunut kipu voi puolestaan vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa stressiä. Siksi sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa.
8. Ylipaino voi aiheuttaa selkäkipuja
Totta. Ylipaino voi lisätä selkään kohdistuvaa kuormitusta ja altistaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Erityisesti ylimääräinen paino keskivartalon alueella voi voimistaa selän notkoa ja rasittaa alaselkää. Painonhallinta ja lihaskunnon vahvistaminen voivat auttaa vähentämään selkävaivoja ja parantaa yleistä hyvinvointia.
9. Selkäkipua kannattaa hoitaa vain lämpimällä
Tarua. Kylmä- ja lämpöhoito voivat molemmat lievittää selkäkipua, mutta niiden käyttö riippuu kivun syystä ja vaiheesta. Akuutissa selkäkivussa kylmähoito, kuten kylmäpakkaus tai jääpussi, voi auttaa vähentämään tulehdusta ja lievittämään kipua. Kylmää tulisi käyttää lyhyissä jaksoissa, noin 15–20 minuuttia kerrallaan, ja suojata iho liialta kylmyydeltä esimerkiksi pyyhkeen avulla.
Lämpöhoito puolestaan sopii paremmin pitkäaikaiseen tai jumiutuneista lihaksista johtuvaan kipuun. Lämpö rentouttaa lihaksia, parantaa verenkiertoa ja voi helpottaa liikkumista. Lämpöhoitoa voi antaa esimerkiksi lämpötyynyllä, lämpimällä suihkulla tai saunomalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos selkäkipu johtuu tulehduksesta tai turvotuksesta, lämpö voi pahentaa oireita.
10. Oikea patjavalinta pelastaa selkäkivuilta
Tarua. Patjan laadun vaikutuksesta selän vointiin ei ole selkeää tieteellistä näyttöä – patjaan panostaminen voi toki lisätä muutoin nukkumamukavuutta, mutta selkäkivuista kärsivälle se tuskin tuo toivottua apua.
Selän lihaskunnosta huolehtimisella ja monipuolisella liikunnalla on huomattavasti kauaskantoisemmat vaikutukset paitsi selän myös kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Eurot kannattaakin erikoispatjan sijaan sijoittaa vaikkapa iloa tuovaan liikuntaharrastukseen tai fysioterapiaan.
Lue lisää aiheesta

Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.

Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.

Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen
Kesä kutsuu liikkeelle, mutta samalla myös tapaturmien määrä kasvaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten hoitaa tavallisimpia kesähaavereita – ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.

10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.

Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.