Näin selkä kertoo terveydestäsi: 5 selkävaivaa ja syyt niiden taustalla
Selkä on kehomme tukiranka, ja sen vointi voi kertoa paljon terveydentilastamme. Kun selkä vaivaa, on useimmiten kyse ohimenevästä lihasjumista, mutta toistuvat tai pitkittyvät oireet voivat viestiä huomiota kaipaavasta vaivasta.
1. Selkäkipu heti herätessä
Monesti ajatellaan, että aamulla vaivaavan selkäkivun syy piilee huonossa patjassa tai nukkuma-asennossa. Jos selän lihakset kuitenkin ovat kunnossa, ei kummallakaan ole juurikaan väliä. Aamupainotteinen kipu voikin kieliä tarpeesta vahvistaa selän lihaksistoa ja lisätä liikettä päivään.
Vaivan pitkittyessä tai kivun ollessa voimakasta kannattaa kuitenkin hakeutua asiantuntijan arvioitavaksi, sillä kyse voi olla kroonistuneesta selkäkivusta tai tulehduksesta.
2. Äkillinen ja voimakas alaselän kipu
Yllättävä, viiltävä kipu alaselässä voi johtua noidannuolesta eli lumbagosta. Noidannuoli syntyy usein äkkinäisen liikkeen, kuten raskaan noston tai nopean, varomattoman kiertoliikkeen seurauksena. Tyypillistä on, että liikkeen seurauksena selkä nytkähtää, jolloin keskushermosto vastaa aktivoimalla selän lihakset suojaamaan vamma-aluetta – tämän kehon oman suojamekanismin tunnemme voimakkaana kramppina selässä.
Äkillinen selkäkipu liittyy tyypillisimmin jonkin selän tukirakenteen, kuten nivelsiteen, lihaksen tai välilevyn venähdykseen tai revähdykseen. Taustalla voi olla myös välilevyn pullistuma, jossa hermot jäävät puristuksiin selkärankakanavassa ja kipu säteilee myös alaraajoihin. Jos alaselän kipuun liittyy tunnottomuutta tai lihasheikkoutta jaloissa, on lääkärin pikainen arvio tarpeen.
Milloin lääkäriin?
Valtaosa hankalistakin selkävaivoista saadaan kuriin liikuntaharjoitteilla, joihin voi hakea yksilöllistä ohjausta fysioterapeutilta. Selkäkipua arvioivat ja hoitavat fysiatrit, ortopedit sekä yleis- ja työterveyshuollon lääkärit.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos sinulla on:
- pitkittynyttä ja voimakasta kipua
- lihasheikkoutta, puutumista tai tunnottomuutta
- yöuniin vaikuttavaa kipua
- voimistuvaa kipua
Päivystykseen tulee hakeutua, jos:
- selkäkivun lisäksi ilmaantuu ongelmia virtsaamisessa tai ulosteen pidätyskyvyssä
3. Kipu, joka pahenee pitkään istuessa
Istumatyö ja pitkäaikainen paikallaanolo voivat kuormittaa selkärankaa ja aiheuttaa selän juilimista. Erityisesti päivän mittaan kipeytyvän alaselän jumituksen ja jomotuksen syynä on todennäköisesti pitkään jatkunut istuminen, huono työergonomia tai heikko keskivartalon lihaskunto.
Selkäranka rakastaa liikettä, ja passiivinen elämäntapa voi lisätä nikamien ja pehmytkudosten kuormitusta. Työikäisillä hyvästä työergonomiasta huolehtiminen ja säännölliset tauot voivat auttaa lievittämään kipua ja ennaltaehkäisemään ongelmia – pienikin jumppailu pitkin päivää piristää ja vetreyttää lihaksia!
4. Säteilevä kipu jalkaan
Jos selkäkipu on vaikea paikantaa tai selkäkivun lisäksi tunnet säteilevää tai polttelevaa kipua reidessä, pohkeessa tai jalkaterässä, syynä voi olla iskiashermon ärsytys. Iskiaskipu johtuu usein välilevyn pullistumasta tai selkärangan ahtaumasta, jotka painavat hermoa.
Kevyt liikunta, venyttely ja fysioterapia voivat auttaa lievittämään oireita, mutta jos kipu on voimakasta tai pitkittyy, on suositeltavaa hakeutua lääkärin arvioon.
5. Jatkuva, yöllä paheneva selkäkipu
Öisin paheneva selkäkipu, joka ei helpotu asennon vaihtamisella, voi viitata tulehdukselliseen selkäsairauteen, kuten reumaan. Myös selän kasvaimet ja osteoporoosiin liittyvät nikamamurtumat voivat aiheuttaa jatkuvaa kipua, erityisesti ikääntyneillä. Yöunta häiritsevät selkävaivat ovatkin syy hakeutua herkästi hoitoon.
Lue lisää aiheesta
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen
Kesä kutsuu liikkeelle, mutta samalla myös tapaturmien määrä kasvaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten hoitaa tavallisimpia kesähaavereita – ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.
10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.
Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.