Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään
Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

1. Hieronta ei poista kuona-aineita
Kehomme poistavat kuona-aineita monella eri tavalla – kuten hikoilemalla ja virtsan mukana. Sitkeä väärinkäsitys on se, että myös perinteinen hieronta poistaisi kehosta kuona-aineita.
− Hieronta lisää kyllä paikallisen verenkierron lisääntymistä, mutta varsinaisesti kuona-aineita se ei poista. Jonkin verran näyttöä on kuitenkin siitä, että lymfahieronta voisi vilkastuttaa nesteen poistumista ja turvotuksen laskemista. Lymfahieronta on kevyttä ja rauhallista hierontaa, jota tehdään imusuonistoa seuraillen, kuvailee Marcus Frangén Terveystalon Rela-hierojista.
2. Hierontaan liittyvät ilmiöt ovat hermoston reaktioita
Hieronnan suotuisat vaikutukset perustuvat hermoston reaktioihin, eikä niitä aikaan saadakseen tarvita kovaa lihaksen käsittelyä.
− Moni yhdistää kivun siihen, että hieronta on vaikuttavaa. Ja sitten sinnitellään, eikä uskalleta sanoa hierojalle, että sattuu. Mutta nykytiedon mukaan hieronnan hyvät vaikutukset perustuvat hermostolliseen reagointiin ja sitä saadaan aikaiseksi paljon lempeämmin, kuin kovaa kipua tuottamalla, Frangén kertoo.
3. Liian voimakas hieronta voi jopa aiheuttaa mikrovaurioita
Liian voimakkaalla hieronnalla voidaan saada aikaiseksi lihakseen jopa pientä paikallista tulehdusta.
− Tällaisten mikrovaurioiden aiheuttamisen ajateltiin ennen olevan vain hyväksi. Uskottiin, että kun keho on korjannut hieronnan aiheuttaman pienen paikallisen tulehduksen, se on entistä ehompi. Tosi asiassa muuta ei saatu aikaiseksi, kun erittäin kipeitä lihaksia muutamaksi seuraavaksi päiväksi.
4. On olemassa makeaa kipua, joka kertoo lihasjännityksen purkautumisesta
Hieronta ei saisi missään nimessä siis sattua liikaa. Mutta on olemassa kipua, joka viestii myös hyvistä asioista.
− Me hierojat kutsumme tätä makeaksi kivuksi. Se on sellaista kevyttä ja hyvältä tuntuvaa kipua lihaksissa, kun niitä hierotaan. Makea kipu viestii siitä, että lihasjännitys lähtee rentoutumaan, Frangén kuvailee.
5. Hierontaa tulisi käyttää entistä enemmän lääkkeenä stressiin ja unettomuuteen
Hieronta ei poista vain jännityksiä lihaksista, myös sen mieltä rauhoittavat vaikutukset tunnetaan entistä paremmin.
− Hieronta vaikuttaa ihon hermopäätteisiin, jotka vievät viestiä keskushermostoon. Tätä tarkoitetaan hieronnan hermostollisilla vaikutuksilla. Sympaattisen hermoston aktiivisuus vähenee ja parasympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että stressihormonien eritys vähenee ja mielihyvähormonit puolestaan lisääntyvät.
− Syke rauhoittuu, verenpaine laskee ja mieli hiljenee. Moni kertoo, että hieronnan jälkeen myös nukkuu hyvin. Ehkä kotona voisikin ottaa tavaksi hieroa puolison hartioita ennen nukkumaan menoa, Frangén päättää.
Lue lisää aiheesta

Tiesitkö jo tämän valinnanvapauskokeilusta? 4+1 tärkeää yksityiskohtaa
Kelan valinnanvapauskokeilu avaa 65 vuotta täyttäneille uusia mahdollisuuksia päästä yksityisen lääkärin vastaanotolle joustavasti ja edullisesti. Tiedätkö jo, mistä kokeilussa on kyse?

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.