Miten unilääkkeistä voi päästä eroon?
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten pääsen eroon nukahtamislääkkeestäni? Voiko unilääkkeen purkaa itsenäisesti pois vähentämällä lääkettä asteittain? Mitä tehdä, jos unettomuus palaa – meneekö kropalla aikaa tottua lääkkeettömään tilaan?
Nukahtamislääkkeitä ei ikinä suositella jatkuvaan käyttöön. Nukahtamislääke kannattaa purkaa hitaasti annosta pienentämällä. Lääkkeen voi purkaa itsenäisestikin, jos oireilun kanssa pärjää. Lääkkeen käyttöön liittyy fyysinen riippuvuus, joka tulee esiin ahdistuksena ja vieroitusoireina. Näiden hoidossa hidas purku helpottaa. Lääkkeen käyttöön liittyy kuitenkin myös henkinen riippuvuus, eli oma uskomus siitä, että ilman lääkettä nukkuminen on mahdotonta. Omia uskomuksia lääkkeeseen kannattaa myös tutkia. Useasti unettomuuden lääkkeettömien hoitojen opettelu auttaa lääkepurussa. Joskus lääkepurkua voidaan helpottaa muilla unta tukevilla lääkeaineilla.
Unettomuus voi palata, oli lääke käytössä tai ei. Jos näin käy, unettomuutta hoidetaan sopivalla tavalla.
Voiko Ketipinor vaikuttaa muistiin ikääntyvällä?
Ketiapiinista on tehty tutkimuksia iäkkäillä masennusta sairastavilla potilailla, ja masennusta hoidettaessa ketiapiini näyttäisi myös parantavan muistia mielialan kohentuessa. Kuitenkin unettomuuden hoidosta ketiapiinilla on tehty vain vähän tutkimuksia ja unettomuuden hoidossa käytettävät ketiapiiniannokset ovat merkittävästi pienempiä. Tämän takia unettomuuden hoidossa sen vaikutuksia muistiin ei voida vielä arvioida.
Mikä unta ylläpitävä lääke sopisi vuorotyötä tekevälle, jonka vuorokausirytmi ei ole tavanomainen? Melatoniini aiheuttaa tokkuraisuutta.
Melatoniinia voi käyttää, kun palautetaan rytmiä normaaliin, mutta esimerkiksi yövuoron jälkeen melatoniinia ei kannata käyttää, sillä se häiritsee kello 23 jälkeen otettuna seuraavan vuorokauden unirytmiä. Vuorotyössä järkevä työvuorosuunnittelu on ensisijaista, myös hyvät elämäntavat auttavat. Nukahtamislääke satunnaisessa käytössä voi hieman helpottaa, mutta jos vuorotyö altistaa jatkuville uniongelmille, pitäisi työaikajärjestelyä miettiä uudelleen.
Jotta pystyisi nukahtamaan uudelleen yöllisen heräämisen jälkeen, onko Doksepiinin käyttö turvallista, jos sitä ottaa joka ilta?
Heräilemme normaalistikin yössä aina unisyklien jälkeen, mutta monesti nukahdamme niin nopeasti, että emme muista heräämisiä. Doksepiinia käytetään unettomuuteen pienenä annoksena iltaisin ja se auttaa purkamaan ylivirittyneisyyttä. Uudelleen nukahtaminen helpottuu, vaikka lääke onkin otettu illalla. Doksepiini ei aiheuta riippuvuutta ja sitä voi tarvittaessa käyttää pidempiä jaksoja.
Mitä haittaa melatoniinin jatkuvasta käytöstä voi olla?
Keho erittää itse melatoniinia iltaisin ja melatoniini toimii keholle merkkinä lepovaiheesta ja rauhoittumisesta. Melatoniinin luontainen eritys heikkenee jo 40 ikävuoden jälkeen, mikä voi heikentää unta. Melatoniini tukee unta ja vuorokausirytmiä jo hyvin pienellä annoksella. Jos melatoniinia otetaan aina samaan aikaan, eli ennen nukkumaanmenoa ja viimeistään kello 23, sen käytöstä ei ole haittoja. Pieni osa saa melatoniinista painajaisia, tällöin annosta voi pienentää. Jo 0,3 mg annokset ovat hyödyllisiä unirytmiä tukemassa, mutta 6 mg ylittävistä annoksista ei ole hyötyä.
Mirtazapinia käytetään nukahtamiseen ja paremman unen saamiseen. Kuinka pitkään sitä voi käyttää, jos sitä otetaan vain ihan pieni murunen iltaisin ennen nukkumaanmenoa? Tuleeko siitä riippuvaiseksi? Vaikuttaako Mirtazapin kognitiivisiin toimintoihin päivällä? Välillä tuntuu, että se heikentää mm. aloitekykyä.
Mirtatsapiini sopii pitkäaikaiseen käyttöön, eikä aiheuta riippuvuutta. Unettomuuteen mirtatsapiinia käytetään vain pieninä annoksina, ja jos seuraavana päivänä väsyttää, voi annosta pienentää edelleen. Yleensä väsymys helpottuu käytön jatkuessa. Mirtatsapiinin haittoja pienelläkin annoksella on juuri päiväväsymys. Osalla myös levottomien jalkojen oireilu voi pahentua. Osa kokee myös ruokahalun kasvavan ja painon nousevan. Mirtatsapiini kannattaakin lopettaa kahden viimeisen oireen ilmaantuessa.
Mitkä ovat vähiten haitallisia sivuvaikutuksia aiheuttavia unilääkkeitä pitkäaikaiseen käyttöön?
Melatoniinista on vähiten haittoja. Kohtuullisia haitoiltaan ovat myös doksepiini ja mirtatsapiini.
Saan nukahdettua illalla hyvin, mutta heräilen yleensä 2–3 aikaan yöllä ja sen jälkeen nukkuminen vaikeaa. Mikä lääkehoito olisi avuksi?
Pitkävaikutteinen melatoniini juuri ennen nukkumaan menoa voi yhtenäistää unta. Tärkeä on myös opetella unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa. Tutustu Terveystalon Unettoman verkkovalmennukseen tästä.
Mikä voisi korvata unilääkkeet tehokkaasti?
Osa meistä on herkkäunisia, ja mieli reagoi herkästi kuormitustekijöihin. Tällöin kuormittavien tekijöiden hallinta ja stressin vähentäminen yleensä helpottaa unta. Jo päivän aikana puuhaamista kannattaa tauottaa, ja ulkona ja luonnossa liikkuminen parantaa unta kaikilla. Kofeiinin vähentäminen, mukavat sosiaaliset tilanteet ja palauttava tekeminen parantavat myös unta. Joskus oman huonon nukkumisen hyväksyminen voi myös helpottaa unta ja öitä. Unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito, ja sitä saa Terveystalon univalmentajilta ja ja verkkokurssilta. Varaa aika univalmentajalle tästä.

EL, korva-,nenä- ja kurkkutaudit, Unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta

Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.

Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.

Voiko ravintolisistä olla apua unettomuuteen?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja ravintolisistä.

Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Näin nukut paremmin myös kesähelteillä: unilääkärin viisi vinkkiä
Kesä ja erityisesti kesäloma ovat erinomaista aikaa niin kehon kuin mielen palautumiselle. Laadukas ja riittävä uni on tärkeä palautumisen perusta, mutta miksi nukumme kesällä usein huonommin?

Voiko muistisairaus tulla helpommin unettomalle?
Unilääkäri Janne Kanervisto vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.