Mitä rokotteita ikääntyvälle suositellaan? Lääkäri vastaa
Moni mieltää rokotteet lapsuuden tai työelämän etappien yhteyteen: neuvolasta jäi aina muistoksi vähintään yksi laastari ja työterveydessä muistutettiin tehosteista. Rokotesuoja ovat kuitenkin myös terveen ikääntymisen tärkeä tukipilari – onko omasi ajan tasalla?
Ikääntyessä elimistön oma puolustusjärjestelmä, eli immuunijärjestelmä, ei enää toimi yhtä tehokkaasti kuin nuorempana. Tämän vuoksi myös kehon kyky torjua taudinaiheuttajia heikkenee, jolloin riski sairastua vakaviin tulehdussairauksiin kasvaa.
Rokotukset ovatkin tärkeä keino suojautua ja huolehtia omasta terveydestä. Ne auttavat kehoa tunnistamaan viruksia ja bakteereja etukäteen, jolloin elimistö kykenee reagoimaan terveysuhkiin nopeasti ja tehokkaasti. Koska rokotusten teho voi iän myötä heikentyä, on hyvä tarkistaa säännöllisesti, että oma rokotussuoja on yhä ajan tasalla.
Ikääntyvän kannattaakin keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa rokotuksista, jotta riittävä rokotussuoja saadaan varmistettua. Ikääntyvän rokotuksia suunniteltaessa huomioidaan yksilöllinen terveydentila ja tarve rokotuksille, esimerkiksi matkalle lähtiessä.
Jäykkäkouristus ja kurkkumätä -rokote eli dT-rokote
Kenelle: Kaikille aikuisille
Milloin: 10–20 vuoden välein
Moni ei edes muista, milloin viimeksi sai jäykkäkouristustehosteen. Se saattaa olla annettu armeijassa, raskauden aikana tai tapaturman jälkeen – tai ehkä ei kertaakaan aikuisiällä. Jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin myrkky, jota tavataan muun muassa maaperässä kaikkialla maailmassa. Jäykkäkouristukselle voikin yksinkertaisimmillaan altistua esimerkiksi puutarhassa puuhastelun yhteydessä saadun haavan myötä.
Rokote suojaa erittäin vakavalta, usein kuolemaan johtavalta infektiolta, eikä sen tarve katoa iän myötä. Alle 65-vuotiaan tulee huolehtia, että edellinen tehosterokote on annettu 20 vuoden sisällä, mutta 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille suositellaan tehosterokotusta 10 vuoden välein. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen (dT) lisäksi on saatavilla kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokote (dtap), jonka voi ottaa dT-tehosterokotteen sijaan – tällöin rokote suojaa myös hinkuyskältä.
Lue myös: Jäykkäkouristus − oireet, hoito ja jäykkäkouristusrokote
Influenssarokote
Kenelle: Kaikille yli 65-vuotiaille
Milloin: Vuosittain syksyisin, tavallisimmin loka–marraskuussa
Influenssaa kuulee usein verrattavan tavallista tujumpaan flunssaan, mutta erityisesti ikääntyvälle se voi olla yllättävänkin ankara tauti. Korkea kuume, lihaskivut ja uupumus verottavat jo voimia, mutta vakavimmillaan influenssa voi johtaa keuhkokuumeeseen, sydänongelmiin ja sairaalahoitoon.
Rokote suojaa paitsi sairastumiselta myös lieventää oireita, jos tauti iskee. Se on yksi helpoimmista tavoista ehkäistä pitkäksi venähtävää toipumista. Influenssarokote tulee ottaa vuosittain, sillä virukset muuntuvat jatkuvasti ja viime tai edellisvuonna otettu influenssarokote ei siksi enää tänä vuonna suojaa taudilta. Täällä voit testata, kuulutko vakavan influenssan riskiryhmään.
Lue myös: Miksi ottaa influenssarokotus?
Pneumokokkirokote
Kenelle: Yli 65-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville
Milloin: Yleensä kerta-annos, joissain tapauksissa tehoste muutaman vuoden kuluttua
Pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa vakavia infektioita, kuten keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä. Yli 65-vuotiaat, sydän- tai keuhkosairauksista kärsivät, diabeetikot ja henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt kuuluvat riskiryhmään. Pneumokokki tarttuu helposti pisaratartuntana, ja vaikka oireeton kantaja ei itse sairastuisi, hän voi levittää bakteeria eteenpäin tietämättään.
Suomessa pneumokokkirokote tarjotaan maksutta tietyille riskiryhmiin kuuluville, ja rokotuksen voi ottaa myös omakustanteisesti, jos iän tai elämäntilanteen kannalta suojan vahvistaminen on perusteltua. Lääkärin tai hoitajan kanssa voi keskustella, onko pneumokokkirokote suositeltava juuri sinulle – ja usein vastaus on kyllä. Yksi rokoteannos riittää useimmiten useiksi vuosiksi.
Lue myös: Pneumokokki – taudit, ennaltaehkäisy ja hoito
RSV-rokote
Kenelle: Yli 60-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville
Milloin: Kerta-annos, mieluiten ennen RSV-kauden alkua (marras–joulukuu)
RS-virus (RSV eli respiratory syncytial virus) on yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja. Virus voi aiheuttaa vakavia sairauksia erityisesti ikääntyneille ja henkilöille, joilla on perussairauksia, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, sydänsairaus tai diabetes. RSV tarttuu herkästi pisaratartuntana ja voi johtaa keuhkokuumeeseen, bronkioliittiin eli ilmatiehyttulehdukseen tai vaikeisiin hengitysoireisiin.
RSV-rokote tarjoaa suojan virusta vastaan ja on saatavilla yksityisestä terveydenhuollosta sekä apteekeista lääkärin reseptillä. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta sen ottamista kannattaa harkita erityisesti ennen talvikauden alkua. Rokotustarpeesta voi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Lue myös: RSV-rokote
Vyöruusurokote
Kenelle: Yli 50- tai 60-vuotiaille, rokotteesta riippuen
Milloin: Kerta-annos tai kaksiosainen sarja
Vyöruusu syntyy, kun elimistön hermosoluihin muistiin jäänyt vesirokkovirus aktivoituu uudelleen vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen. Tuloksena on pitkäkestoinen, kivulias ihottuma, joka voi jättää jälkeensä kuukausia tai jopa vuosia kestävän hermokivun. Noin 95 prosentilla aikuisista kantaa virusta kehossaan, ja kun kehon puolustuskyky heikkenee – esimerkiksi ikääntymisen myötä – virus pääsee jälleen aktivoitumaan. Vyöruusua ei voi välttää elintavoilla, vaan ainoa tapa suojautua on ennaltaehkäisevä rokote.
Lue myös: Vyöruusu − oireet ja hoito
Punkkirokote eli TBE-rokote
Kenelle: Suositellaan kaikille, jotka liikkuvat säännöllisesti riskialueilla luonnossa
Milloin: Alkuun 2–3 pistosta perusrokotesarjassa, tehoste 3–5 vuoden välein
Punkkirokote, eli TBE-rokote, suojaa punkkien levittämältä puutiaisaivokuumeelta eli TBE-virukselta. Rokote ei estä punkkeja kiinnittymästä tai suojaa muilta niiden levittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta. Puutiaisaivokuume (TBE) voi aiheuttaa vakavan tulehduksen aivoissa tai aivokalvoilla, ja ikääntyneillä tauti voi olla erityisen hankala. Siksi suojasta kannattaakin pitää huolta, etenkin jos liikkuu mielellään luonnossa tai viettää aikaa TBE-alueilla – esimerkiksi Turun saaristossa, Ahvenanmaalla tai Kokkolassa, Simossa ja Lappeenrannassa. Jos et ole varma, tarvitsetko rokotteen, kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta.
Lue myös: Nyt on viimeistään aika suojautua punkeilta
COVID-19-rokote
Kenelle: Kaikille 75 vuotta täyttäneille sekä tietyille riskiryhmiin kuuluville
Milloin: Vuosittain syksyisin, tavallisimmin loka–marraskuussa.
Vaikka koronavirus ei enää aiheuta yhtä laajoja epidemioita kuin pandemian alkuvuosina, se voi edelleen olla vakava tauti iäkkäille ja henkilöille, joilla on useita perussairauksia. COVID-19 voi aiheuttaa keuhkokuumetta, hengitysvajausta ja pitkäaikaisia oireita, ja vakavimmillaan se voi johtaa sairaalahoitoon tai jopa kuolemaan.
Vuonna 2025 THL suosittelee tehosterokotusta kaikille 75 vuotta täyttäneille sekä niille, jotka asuvat hoivakodeissa, ovat säännöllisen kotihoidon piirissä tai omaishoidettavia. Rokotetta suositellaan myös voimakkaasti immuunipuutteisille sekä aikuisille, joilla on useita vakavan koronataudin riskiä lisääviä sairauksia.
Koronarokotteita ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisestä terveydenhuollosta. Hyvinvointialueet järjestävät rokotukset ja tiedottavat, miten riskiryhmien koronarokotukset järjestetään alueella sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada.
Matkailijan rokotteet
Eläkepäivät raivaavat usein aikaa unelmien toteuttamiselle, ja monelle se saattaa tarkoittaa passin sekä hammasharjan pakkaamista ja karttapallon pyöräyttämistä. Ennen matkaa kannattaa kuitenkin tarkistaa myös rokotuskortti, sillä matkalle voi mahtua myös riskejä, joita kotimaassa ei kohtaa: hepatiitti A ja B, lavantauti, keltakuume, Japanin aivotulehdus tai vesikauhu kuulostavat harvinaisilta, mutta niihin voi yhä sairastua ilman asianmukaista rokotesuojaa. Jopa Euroopassa tietyissä maissa kannattaa harkita lisärokotuksia, erityisesti jos aikoo viettää aikaa maaseudulla tai pienemmillä paikkakunnilla.
Varaa aika sairaanhoitajalle rokoteneuvontaan mieluiten jo muutamia kuukausia ennen matkaa, jotta rokotesuoja ehtii muodostua. Samalla tarkistetaan myös esimerkiksi malarianestolääkityksen tarve. Terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa kohteesi, matkasi luonteen ja rokotushistoriasi ja suosittelee sinulle tarvittavat rokotteet.
Tyypillisiä matkailijalle suositeltavia rokotteita ovat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi:
- Hepatiittirokote
- Influenssarokote
- Keltakuumerokote (pakollinen joihinkin maihin)
- Kolerarokote (matkailijaripuli)
- Japanin aivotulehdusrokote
- Denguerokote
- Rabiesrokote eli vesikauhurokote – jos oleskelet luonnossa tai olet eläinten kanssa tekemisissä
- Lavantautirokote – jos oleskelee pitkään turistialueiden ulkopuolella
- Punkkienkefaliittirokote (TBE) – jos matkustaa punkkialueille (esim. Baltia, Keski-Eurooppa
Lue myös: Matkailuun liittyvät rokotukset
Näin varaat ajan rokotukseen
- Useimpiin rokotuksiin voi varata ajan verkkoajanvarauksen kautta.
- Harvinaisempien rokotteiden saatavuus kannattaa varmistaa etukäteen – näihin ajanvaraus tehdään aina puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
- Rokotus- ja matkailuneuvontaan liittyvissä asioissa sekä rokotussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa suosittelemme varaamaan erillisen ajan sairaanhoitajan vastaanotolle.
- Ota rokotuskäynnille mukaan rokotuskortti tai tiedot aiemmista rokotuksista.
- Säännöllinen rokotussuojan tarkistus on helppo ja tehokas tapa huolehtia omasta terveydestä. Lääkärin tai hoitajan kanssa voi keskustella, mitkä rokotteet ovat juuri sinulle ajankohtaisia ja tarpeellisia.
- Rokotetta ei anneta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.
Lievät oireet, kuten nuha ilman kuumetta, eivät estä rokottamista.
Alueen vastaava lääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Miten eläkkeelle jäämiseen voi valmistautua? Lue asiantuntijoiden vinkit
Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos ja samalla mahdollisuus uudelleenrakentaa arki omannäköiseksi. Omasta terveydestä huolehtiminen kannattaa ottaa tavoitteeksi uudessa elämänvaiheessa.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
"Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee?"
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen
Kesä kutsuu liikkeelle, mutta samalla myös tapaturmien määrä kasvaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten hoitaa tavallisimpia kesähaavereita – ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.