Pneumokokkibakteeri on yleinen tulehdusten aiheuttaja
3.2.2022
Asiantuntija Joni Suomi, sisätautien erikoislääkäri
Pneumokokki on merkittävä taudinaiheuttaja erityisesti lapsilla ja yli 50-vuotiailla, etenkin influenssakaudella. Pneumokokkibakteeri aiheuttaa lieviä ylähengitystietulehduksia, kuten poskiontelo- ja korvatulehduksia, mutta myös sairaalahoitoa vaativia vakavia tauteja, kuten keuhkokuumetta, aivokalvontulehduksia ja verenmyrkytyksiä. Tässä tietopaketissa käsitellään pneumokokin aiheuttamia tulehduksia sekä niiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Pneumokokkibakteeria vastaan voi suojautua rokottautumalla. Pneumokokkirokotuksia annetaan jokaisessa Terveystalon lääkäri- ja työterveysasemilla. Voit siis varata ajan sinulle sopivimpaan toimipisteeseen.
Sisällysluettelo
Mikä on pneumokokki?
Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on bakteeri, jonka tyypillinen kasvuympäristö on ihmisen nenänielussa. Pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa sekä lievempiä että vakavampia sairauksia. Tavallisia pneumokokin aiheuttamia tulehduksia ovat välikorvatulehdus, keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Vakavampia pneumokokkitauteja ovat aivokalvontulehdus ja sepsis eli verenmyrkytys.
Muita vakavia pneumokokin aiheuttamia tulehduksia ovat:
- sydämen sisäkalvon tulehdus eli endokartiitti
- vatsakalvon tulehdus eli peritoniitti
- niveltulehdus eli artriitti
Pneumokokin esiintyvyys tiivistettynä:
- Pneumokokkitauteja esiintyy jokaisessa ikäryhmässä, eniten pikkulapsilla ja eläkeikäisillä.
- Pneumokokki on yli 2-vuotiailla lapsilla yleisin korvatulehdusta aiheuttava bakteeri.
- Arviolta viidennes sivuontelotulehduksista johtuu pneumokokista.
- Keuhkokuume koskettaa vuosittain Suomessa noin 60 000 henkilöä.
- Arviolta 25 000 tapauksista aiheuttajana on pneumokokkibakteeri.
- Vakavia pneumokokin aiheuttamia tulehduksia todetaan Suomessa arviolta 800 kappaletta vuosittain.
- Vakavista pneumokokkitulehduksista yleisin on verenmyrkytys ja toiseksi yleisin aivokalvontulehdus eli meningiitti.
Pikkulapset ja vanhukset sairastuvat herkästi pneumokokkitauteihin
Immuunijärjestelmän häiriöt heikentävät elimistön kykyä puolustautua tauteja vastaan, minkä seurauksena taudit tarttuvat helpommin. Pienten lasten immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt ja vanhusten immuunijärjestelmä on usein taas heikentynyt.
Pneumokokkibakteeri oli vuoteen 2013 asti pienten lasten yleisin verenmyrkytyksen aiheuttaja, jonka paikan korvasi Staphylococcus aureus –bakteeri.
Pneumokokista johtuvien verenmyrkytysten määrä lapsilla on laskenut huomattavasti vuodesta 2010 lähtien. Pneumokokkirokote otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa 2010 vuoden syksyllä, minkä jälkeen se on annettu kaikille lapsille rokotusohjelman mukaisesti.
Miten pneumokokki tarttuu?
Pneumokokki tarttuu henkilöstä toiseen pisaratartuntana, tyypillisesti yskimisen tai aivastamisen seurauksena. Oireet ilmenevät tavallisesti muutaman päivän kuluessa tartunnasta. Tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkanut kuume, vatsa- tai kylkikipu, yskä sekä hengenahdistus.
Pneumokokkitartunta ei kuitenkaan aina johda sairastumiseen. Myös terve ja oireeton henkilö voi kantaa pneumokokkibakteereita nielussaan ja tartuttaa tietämättään riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.
Pneumokokkitautien riskiryhmään kuuluvat:
- pienet lapset
- yli 50-vuotiaat henkilöt
- henkilöt, joilla on diabetes
- henkilöt, joilla on sydän- tai hengityselinsairaus
- henkilöt, joilla on tulehduksellinen sairaus, kuten reuma tai
- suolistosairaus
Muita pneumokokkitaudeille altistavia tekijöitä ja sairauksia ovat:
- alkoholismi
- tupakointi
- maksan tai munuaisten vajaatoiminta
- heikentynyt immuunijärjestelmä, joka voi olla seurausta esimerkiksi HIV-infektiosta
Pneumokokkitaudin toteaminen
Vakavat pneumokokin aiheuttamat tautitapaukset tutkitaan sairaalassa verestä tai selkäydinnesteestä tehdystä bakteeriviljelystä. Jos viljelystä ei löydy pneumokokkibakteeria, voidaan apuna käyttää nukleiinihappo- tai antigeeniosoitusmenetelmiä.
Hoito
Pneumokokki-infektioita hoidetaan antibiooteilla, yleensä penisilliinillä. Vakavia tapauksia hoidetaan sairaalassa suonensisäisillä antibiooteilla. Joidenkin pneumokokkibakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan on kasvanut viime vuosina, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa. Tämän vuoksi rokotteen ottaminen on entistäkin tärkeämpää pneumokokkitautien ehkäisyssä.
Pneumokokkitautien ennaltaehkäisy
Pneumokokin aiheuttamilta tulehduksilta voi suojautua rokotteella. Pneumokokkirokote auttaa torjumaan pneumokokkien aiheuttamia tulehduksia, kuten aivokalvontulehdusta, sepsistä, keuhkokuumetta, välikorvatulehdusta ja poskiontelotulehdusta.
Pneumokokkirokote on osa kansallista rokotusohjelmaa ja ilmainen alle 5-vuotiaille lapsille sekä riskiryhmistä kantasolusiirron saaneille. Suomessa on käytössä kaksi konjugaattirokotetta (Prevenar® 13 sekä Synflorix®) ja yksi polysakkaridirokote (Pneumovax 23®). Ikääntyneille ja muille riskiryhmiin kuuluville suositellaan ensisijaisesti konjugaattirokotetta (PCV 13).
Rokote auttaa vähentämään sairastumisriskiä pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, jota ilmenee usein influenssan jälkitautina. Polysakkaridirokotteella (PPS23) saadaan huonompi teho keuhkokuumetta vastaan.
Kuten myös muiden tartuntatautien ehkäisyssä, terveelliset elämäntavat ja hyvä hygienia ovat välttämättömiä pneumokokkitaudeilta suojautumisessa. Varsinkin influenssakaudella pneumokokkibakteerit leviävät helposti yskimisen, aivastamisen ja kosketuksen välityksellä.
Pneumokokkirokotuksen ottamisen lisäksi riskiä pneumokokkitaudeille sairastumiseen voi pienentää:
- noudattamalla hyvää käsihygieniaa
- lopettamalla tupakoinnin
- käyttämällä alkoholia kohtuudella
- huolehtimalla influenssarokotuksesta
- perussairauksien hyvällä hoidolla
Työterveyshoitajat ja sairaanhoitajat antavat influenssa-, pneumokokki- ja muita rokotteita kaikilla Terveystalon lääkäri- ja työterveysasemilla.
sisätautien erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi.