Miksi iltasatu on niin tärkeä lapselle?
Iltasadut ovat monessa perheessä tärkeä iltarutiini. Satujen on tutkittu edistävän lapsen kielellistä kehitystä sekä tukevan ajattelun ja tunne-elämän kypsymistä. Lasten unihäiriöihin erikoistunut psykoterapeutti Jaana Kuivalainen kertoo, miksi iltasatuhetki kannattaa ottaa tavaksi ja jakaa parhaat vinkkinsä rauhalliseen satuhetkeen.
– Iltasatu on paljon enemmän kuin tarina ennen nukkumaanmenoa. Se on rituaali, joka auttaa lasta rauhoittumaan ja vahvistaa samalla yhteyttä vanhemman ja lapsen välillä, Jaana sanoo.
Kun satuja lukee säännöllisesti, lapsen sanavarasto kasvaa ja hän oppii ilmaisemaan itseään monipuolisemmin. Tarinat auttavat hahmottamaan syy-seuraussuhteita, kehittävät mielikuvitusta ja ongelmanratkaisua sekä vahvistavat sisäistä joustavuutta, jota elämässä tarvitaan. Samalla lapsi harjoittelee keskittymistä, kuuntelemista ja eläytymistä.
Tarinoiden avulla lapsi käsittelee tunteita
Satujen hahmojen kautta lapsi voi kohdata isoja tunteita turvallisesti. Tarinoissa käsitellään iloa, pelkoa, kateutta, empatiaa, rauhaa ja jopa kuolemaa. Ne antavat lapselle sanoja ja kuvia tunteille, joita ei muuten olisi helppo ilmaista.
– Yhtä tärkeää on se, että satuhetki on yhteinen. Kun vanhempi rauhoittuu lapsen viereen, syntyy lämmin ja turvallinen tila, jossa lapsi saa kokea olevansa tärkeä. Se vahvistaa kiintymystä ja helpottaa myös yöllistä erossaoloa vanhemmista, Jaana kertoo.
Rutiinit helpottavat nukahtamista
Säännöllisesti toistuvat iltarutiinit laskevat vireystilaa ja valmistavat nukkumista varten. Kun iltasatu toistuu joka ilta, se kertoo lapselle, että päivä alkaa olla lopussa. Tämä helpottaa nukahtamista ja tukee myös unen laatua.
Vinkit rauhalliseen iltasatuhetkeen
- Luo rauhallinen tunnelma jo ennen satuhetkeä. Himmennä valoja ja sulje laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se tukee melatoniinin eritystä ja helpottaa nukahtamista.
- Valitse lapsen ikätasoon ja herkkyyteen sopiva satu. Liian jännittävä tarina voi nostaa vireystilaa sen sijaan, että se rauhoittaisi.
- Lue satu eläytyen ja vaihtele ääntäsi. Lapsi kiinnostuu enemmän, kun tarina herää eloon.
- Jutelkaa yhdessä sadusta. Tarinat voivat johdattaa tärkeisiin keskusteluihin ystävyydestä, peloista tai rohkeudesta.
Lue myös:
Nämä viisi fakataa vanhemien kannattaa tietää lasten unirytmistä
Psykoterapeutti, lasten univalmentaja
Lue lisää aiheesta
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.
Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.
Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.