Miksi iltasatu on niin tärkeä lapselle?
Iltasadut ovat monessa perheessä tärkeä iltarutiini. Satujen on tutkittu edistävän lapsen kielellistä kehitystä sekä tukevan ajattelun ja tunne-elämän kypsymistä. Lasten unihäiriöihin erikoistunut psykoterapeutti Jaana Kuivalainen kertoo, miksi iltasatuhetki kannattaa ottaa tavaksi ja jakaa parhaat vinkkinsä rauhalliseen satuhetkeen.
– Iltasatu on paljon enemmän kuin tarina ennen nukkumaanmenoa. Se on rituaali, joka auttaa lasta rauhoittumaan ja vahvistaa samalla yhteyttä vanhemman ja lapsen välillä, Jaana sanoo.
Kun satuja lukee säännöllisesti, lapsen sanavarasto kasvaa ja hän oppii ilmaisemaan itseään monipuolisemmin. Tarinat auttavat hahmottamaan syy-seuraussuhteita, kehittävät mielikuvitusta ja ongelmanratkaisua sekä vahvistavat sisäistä joustavuutta, jota elämässä tarvitaan. Samalla lapsi harjoittelee keskittymistä, kuuntelemista ja eläytymistä.
Tarinoiden avulla lapsi käsittelee tunteita
Satujen hahmojen kautta lapsi voi kohdata isoja tunteita turvallisesti. Tarinoissa käsitellään iloa, pelkoa, kateutta, empatiaa, rauhaa ja jopa kuolemaa. Ne antavat lapselle sanoja ja kuvia tunteille, joita ei muuten olisi helppo ilmaista.
– Yhtä tärkeää on se, että satuhetki on yhteinen. Kun vanhempi rauhoittuu lapsen viereen, syntyy lämmin ja turvallinen tila, jossa lapsi saa kokea olevansa tärkeä. Se vahvistaa kiintymystä ja helpottaa myös yöllistä erossaoloa vanhemmista, Jaana kertoo.
Rutiinit helpottavat nukahtamista
Säännöllisesti toistuvat iltarutiinit laskevat vireystilaa ja valmistavat nukkumista varten. Kun iltasatu toistuu joka ilta, se kertoo lapselle, että päivä alkaa olla lopussa. Tämä helpottaa nukahtamista ja tukee myös unen laatua.
Vinkit rauhalliseen iltasatuhetkeen
- Luo rauhallinen tunnelma jo ennen satuhetkeä. Himmennä valoja ja sulje laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se tukee melatoniinin eritystä ja helpottaa nukahtamista.
- Valitse lapsen ikätasoon ja herkkyyteen sopiva satu. Liian jännittävä tarina voi nostaa vireystilaa sen sijaan, että se rauhoittaisi.
- Lue satu eläytyen ja vaihtele ääntäsi. Lapsi kiinnostuu enemmän, kun tarina herää eloon.
- Jutelkaa yhdessä sadusta. Tarinat voivat johdattaa tärkeisiin keskusteluihin ystävyydestä, peloista tai rohkeudesta.
Lue myös:
Nämä viisi fakataa vanhemien kannattaa tietää lasten unirytmistä
Psykoterapeutti, lasten univalmentaja
Lue lisää aiheesta
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Myrskyääkö teilläkin? Psykologin 5 vinkkiä tunnesäätelyyn
Avain rauhaisampaan arkeen voi löytyä tunnetaitojen harjoittelusta, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie.
Totta vai tarua? Jokainen korvatulehdus vaatii antibiootin
Suomessa sairastetaan vuosittain noin puoli miljoonaa korvatulehdusta, joista valtaosa todetaan pienillä lapsilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso muistuttaa, että merkittävä osa korvatulehduksista ei vaadi antibioottikuuria.
"Onko siitepölyallergian siedätyshoito turvallista lapselle?"
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Janne Burman vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten allergioista.