Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen
Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.
Pitkäkestoinen koronavirusinfektio on monioireinen sairaus, joka alkaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronainfektiosta.
- Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt. Siihen viittaavat esimerkiksi Helsingin yliopiston ICOSS-projektin tulokset, arvioi Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Partinen, joka toimii myös sosiaali- ja terveysministeriön Long covid -asiantuntijaryhmän jäsenenä.
Yleisimpiä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireita ovat väsymys ja aivosumu – oireet voivat vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn
Yksi yleisimmistä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireista on voimakas väsymys ja uupumus.
- Väsymyksen ja uupumuksen vuoksi kirjatut sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoden 2020 alusta vuoden 2021 loppuun 36 prosenttia ja trendi on nouseva. Tähän voi vaikuttaa sekä Long covid että väsymys- ja uupumusoireiden yleinen lisääntyminen pandemian aikana, Markku Partinen kommentoi.
Muita keskeisiä Long covidin oireita ovat esimerkiksi uniongelmat, hengenahdistus sekä niin kutsuttu aivosumu. Monesti oireet voivat vaikuttaa myös työkykyyn.
- Työterveysasiakkaat ovat kuvailleet esimerkiksi muistivaikeuksia ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Niin kutsuttua aivotyötä tekevillä on ollut keskittymisvaikeuksia töissä. Moni on kertonut myös unettomuudesta, ahdistuksesta ja hengenahdistuksesta, kuvailee Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Aleksandra Sulg, joka toimii myös Helsingin yliopistollisen sairaalan Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan osastonlääkärinä.
Long covidin paranemisennuste on erittäin hyvä: tavoitteellinen hoito auttaa toipumaan
Tavoitteellisella hoidolla on merkittävä rooli siinä, että ihminen toipuu ja voi palata normaaliin arkeen sekä työelämään mahdollisimman pian.
- Kun oireisiin puututaan nopeasti, vältetään niiden pitkittyminen. Pitkäkestoisen koronavirusinfektion paranemisennuste onkin hyvä: noin 80 prosenttia sairastuneista paranee nopeasti, 10 prosentilla oireet pitkittyvät vuoteen tai yli vuoteen ja viidellä prosentilla oireet voivat pidempäänkin¹, kertoo Markku Partinen.
Täsmällistä hoitoa Long covidiin ei vielä tunneta, joten hoito perustuu ihmisten kokemien oireiden helpottamiseen ja poistamiseen. Terveystalossa Long covidin hoitoon on avattu palvelu, jota tarjoaa moniammatillinen lääkäreiden verkosto. Todistus sairastetusta koronavirusinfektiosta ei ole vaatimus hoitoon pääsyyn.
- Hoito aloitetaan sulkemalla pois mahdolliset muut diagnoosit normaaliin tapaan. Esimerkiksi pitkittynyttä yskää lähdetään selvittämään astmatutkimuksilla ja sydän- sekä rintakipuoireissa taas sulkemalla pois sepelvaltimotauti. Jos muuta syytä oireille ei löydy, tehdään potilaalle hoito- ja kuntoutussuunnitelma Long covidiin. Koska kyseessä on monioireinen sairaus, tulee myös hoito olla sen mukaista, Aleksandra Sulg kuvailee.
Yksi tärkeimmistä hoitokeinoista on fysioterapia tai psykofyysinen fysioterapia.
- Yleisin Long covidin oire on väsymys ja uupumus. Tällöin jo kaupassakäyntikin voi rasittaa niin paljon, että sen jälkeen tarvitsee loppupäivän levon. Jos lepääminen ja etenkin makuuasennossa oleskelu pitkittyy, kunto huononee. Tämä taas vaikeuttaa paluuta arkeen. Fysioterapeutti osaa auttaa siinä, että potilas löytää sopivan suhteen liikuntaan, rasitukseen ja lepoon. Samalla saa esimerkiksi hengitysharjoituksia sympaattisen hermoston rauhoittamiseen, Aleksandra Sulg jatkaa.
Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt. ”
Nuoret työikäiset aikuiset ovat yksi Long covidin riskiryhmistä
Long covid näkyy työelämässä myös siksi, että sairaus vaikuttaa iskevän vakavan koronan sairastaneiden lisäksi erityisesti nuoriin työikäisiin aikuisiin.
- Long Covidiin sairastuu kaksi ryhmää: toisaalta ne, joilla on ollut hyvin vakava, tehohoitoa vaatinut koronavirusinfektio. Tällöin puhutaan tehohoidon jälkeisestä oireyhtymästä. Toisessa riskiryhmässä ovat nuoret aikuiset, joilla koronavirus on alun perin ollut hyvin lievä.² Syyn epäillään liittyvän esimerkiksi immunologiaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan yhä, Markku Partinen huomauttaa.
Muita pitkäkestoiselle koronalle altistavia tekijöitä ovat naissukupuoli, huomattava ylipaino, diabetes, vaikea uniapnea, autoimmuunisairaudet, yliliikkuvat nivelet ja esimerkiksi ahdistuneisuustaipumus.
Long covidista puhutaan, kun oireet ovat alkaneet 3 kuukauden sisällä koronasta ja kestäneet vähintään 2 kuukautta
Tarkkaile näitä oireita:
- Koet olevasi väsynyt ja uupunut
- Nukut huonosti: sinulla on unettomuutta tai unihäiriöitä
- Rasituksen sietokykysi on huonontunut
- Kärsit korkeasta sykkeestä
- Sinulla on muistioireita tai kärsit aivosumusta (keskittymisvaikeudet, tiedonkäsittelyn hitaus)
- Sinulla on hengenahdistusta
- Kärsit jatkuvasta päänsärystä
- Sinulla on haju- ja makuaistin häiriöitä
- Niveliäsi ja lihaksiasi särkee
Lähteet
1.
Komaroff AL and Bateman L (2021). Will COVID-19 Lead to Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome? Front. Med. 7:606824.doi: 10.3389/fmed.2020.606824
2.
Townsend L, Dyer AH, Jones K, et al. Persistent fatigue following SARS-CoV-2 infection is common and independent of severity of initial infection. PLoS ONE 2020;15. 10.1371/journal.pone.0240784.
Wallin E, Hultström M, Lipcsey M, Frithiof R, Rubertsson S, Larsson IM. Intensive care-treated COVID-19 patients' perception of their illness and remaining symptoms. Acta Anaesthesiol Scand 2022;66:240-7. 10.1111/aas.13992
Uusimmat artikkelit
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.