Artikkeli Koronavirus

Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen

Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Yleisin Long covid -oireyhtymän oire on väsymys ja uupumus

Pitkäkestoinen koronavirusinfektio on monioireinen sairaus, joka alkaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronainfektiosta.

- Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt. Siihen viittaavat esimerkiksi Helsingin yliopiston ICOSS-projektin tulokset, arvioi Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Partinen, joka toimii myös sosiaali- ja terveysministeriön Long covid -asiantuntijaryhmän jäsenenä.

Yleisimpiä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireita ovat väsymys ja aivosumu – oireet voivat vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn

Yksi yleisimmistä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireista on voimakas väsymys ja uupumus.

- Väsymyksen ja uupumuksen vuoksi kirjatut sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoden 2020 alusta vuoden 2021 loppuun 36 prosenttia ja trendi on nouseva. Tähän voi vaikuttaa sekä Long covid että väsymys- ja uupumusoireiden yleinen lisääntyminen pandemian aikana, Markku Partinen kommentoi.

Muita keskeisiä Long covidin oireita ovat esimerkiksi uniongelmat, hengenahdistus sekä niin kutsuttu aivosumu. Monesti oireet voivat vaikuttaa myös työkykyyn.

- Työterveysasiakkaat ovat kuvailleet esimerkiksi muistivaikeuksia ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Niin kutsuttua aivotyötä tekevillä on ollut keskittymisvaikeuksia töissä. Moni on kertonut myös unettomuudesta, ahdistuksesta ja hengenahdistuksesta, kuvailee Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Aleksandra Sulg, joka toimii myös Helsingin yliopistollisen sairaalan Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan osastonlääkärinä.

Long covidin paranemisennuste on erittäin hyvä: tavoitteellinen hoito auttaa toipumaan

Tavoitteellisella hoidolla on merkittävä rooli siinä, että ihminen toipuu ja voi palata normaaliin arkeen sekä työelämään mahdollisimman pian.

- Kun oireisiin puututaan nopeasti, vältetään niiden pitkittyminen. Pitkäkestoisen koronavirusinfektion paranemisennuste onkin hyvä: noin 80 prosenttia sairastuneista paranee nopeasti, 10 prosentilla oireet pitkittyvät vuoteen tai yli vuoteen ja viidellä prosentilla oireet voivat pidempäänkin¹, kertoo Markku Partinen.

Täsmällistä hoitoa Long covidiin ei vielä tunneta, joten hoito perustuu ihmisten kokemien oireiden helpottamiseen ja poistamiseen. Terveystalossa Long covidin hoitoon on avattu palvelu, jota tarjoaa moniammatillinen lääkäreiden verkosto. Todistus sairastetusta koronavirusinfektiosta ei ole vaatimus hoitoon pääsyyn.

- Hoito aloitetaan sulkemalla pois mahdolliset muut diagnoosit normaaliin tapaan. Esimerkiksi pitkittynyttä yskää lähdetään selvittämään astmatutkimuksilla ja sydän- sekä rintakipuoireissa taas sulkemalla pois sepelvaltimotauti. Jos muuta syytä oireille ei löydy, tehdään potilaalle hoito- ja kuntoutussuunnitelma Long covidiin. Koska kyseessä on monioireinen sairaus, tulee myös hoito olla sen mukaista, Aleksandra Sulg kuvailee.

Yksi tärkeimmistä hoitokeinoista on fysioterapia tai psykofyysinen fysioterapia.

- Yleisin Long covidin oire on väsymys ja uupumus. Tällöin jo kaupassakäyntikin voi rasittaa niin paljon, että sen jälkeen tarvitsee loppupäivän levon. Jos lepääminen ja etenkin makuuasennossa oleskelu pitkittyy, kunto huononee. Tämä taas vaikeuttaa paluuta arkeen. Fysioterapeutti osaa auttaa siinä, että potilas löytää sopivan suhteen liikuntaan, rasitukseen ja lepoon. Samalla saa esimerkiksi hengitysharjoituksia sympaattisen hermoston rauhoittamiseen, Aleksandra Sulg jatkaa.

Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt.

Nuoret työikäiset aikuiset ovat yksi Long covidin riskiryhmistä

Long covid näkyy työelämässä myös siksi, että sairaus vaikuttaa iskevän vakavan koronan sairastaneiden lisäksi erityisesti nuoriin työikäisiin aikuisiin.

- Long Covidiin sairastuu kaksi ryhmää: toisaalta ne, joilla on ollut hyvin vakava, tehohoitoa vaatinut koronavirusinfektio. Tällöin puhutaan tehohoidon jälkeisestä oireyhtymästä. Toisessa riskiryhmässä ovat nuoret aikuiset, joilla koronavirus on alun perin ollut hyvin lievä.² Syyn epäillään liittyvän esimerkiksi immunologiaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan yhä, Markku Partinen huomauttaa.

Muita pitkäkestoiselle koronalle altistavia tekijöitä ovat naissukupuoli, huomattava ylipaino, diabetes, vaikea uniapnea, autoimmuunisairaudet, yliliikkuvat nivelet ja esimerkiksi ahdistuneisuustaipumus.

Long covidista puhutaan, kun oireet ovat alkaneet 3 kuukauden sisällä koronasta ja kestäneet vähintään 2 kuukautta

Tarkkaile näitä oireita:

  • Koet olevasi väsynyt ja uupunut
  • Nukut huonosti: sinulla on unettomuutta tai unihäiriöitä
  • Rasituksen sietokykysi on huonontunut
  • Kärsit korkeasta sykkeestä
  • Sinulla on muistioireita tai kärsit aivosumusta (keskittymisvaikeudet, tiedonkäsittelyn hitaus)
  • Sinulla on hengenahdistusta
  • Kärsit jatkuvasta päänsärystä
  • Sinulla on haju- ja makuaistin häiriöitä
  • Niveliäsi ja lihaksiasi särkee

 

Lähteet

1.
Komaroff AL and Bateman L (2021). Will COVID-19 Lead to Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome? Front. Med. 7:606824.doi: 10.3389/fmed.2020.606824

2.
Townsend L, Dyer AH, Jones K, et al. Persistent fatigue following SARS-CoV-2 infection is common and independent of severity of initial infection. PLoS ONE 2020;15. 10.1371/journal.pone.0240784.

Wallin E, Hultström M, Lipcsey M, Frithiof R, Rubertsson S, Larsson IM. Intensive care-treated COVID-19 patients' perception of their illness and remaining symptoms. Acta Anaesthesiol Scand 2022;66:240-7. 10.1111/aas.13992

Uusimmat artikkelit

Lisääntyykö yöllinen heräily ikääntyessä? Artikkeli

Lisääntyykö yöllinen heräily ikääntyessä?

Univalmentaja Anne Lång vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

4 vinkkiä, joiden avulla unilääkärimme itse torjuvat unettomuutta Artikkeli

4 vinkkiä, joiden avulla unilääkärimme itse torjuvat unettomuutta

Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, millä konsteilla hän vaalii arjessaan yöuniaan – ja jakaa parhaat vinkit siihen, jos unettomuus kuitenkin yllättää.

Työyhteisö toimistotöissä Artikkeli

Terve työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä – toimitusjohtajilla henkilöstöjohtoa ja esihenkilöitä ruusuisempi näkemys työelämän tilasta

Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa, organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään ja työterveyden roolia työelämässä.

Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi Artikkeli

Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi

Mitä ovat hyvät rasvat – ja mistä niitä saa? Ravitsemusterapeuttimme Katja Nissinen kokosi viisi helppoa vinkkiä, jotka on helppo uittaa osaksi arkea.

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen Artikkeli

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen

Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa? Artikkeli

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?

Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.