Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen
Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Pitkäkestoinen koronavirusinfektio on monioireinen sairaus, joka alkaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronainfektiosta.
- Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt. Siihen viittaavat esimerkiksi Helsingin yliopiston ICOSS-projektin tulokset, arvioi Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Partinen, joka toimii myös sosiaali- ja terveysministeriön Long covid -asiantuntijaryhmän jäsenenä.
Yleisimpiä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireita ovat väsymys ja aivosumu – oireet voivat vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn
Yksi yleisimmistä pitkäkestoisen koronavirusinfektion oireista on voimakas väsymys ja uupumus.
- Väsymyksen ja uupumuksen vuoksi kirjatut sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoden 2020 alusta vuoden 2021 loppuun 36 prosenttia ja trendi on nouseva. Tähän voi vaikuttaa sekä Long covid että väsymys- ja uupumusoireiden yleinen lisääntyminen pandemian aikana, Markku Partinen kommentoi.
Muita keskeisiä Long covidin oireita ovat esimerkiksi uniongelmat, hengenahdistus sekä niin kutsuttu aivosumu. Monesti oireet voivat vaikuttaa myös työkykyyn.
- Työterveysasiakkaat ovat kuvailleet esimerkiksi muistivaikeuksia ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Niin kutsuttua aivotyötä tekevillä on ollut keskittymisvaikeuksia töissä. Moni on kertonut myös unettomuudesta, ahdistuksesta ja hengenahdistuksesta, kuvailee Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Aleksandra Sulg, joka toimii myös Helsingin yliopistollisen sairaalan Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan osastonlääkärinä.
Long covidin paranemisennuste on erittäin hyvä: tavoitteellinen hoito auttaa toipumaan
Tavoitteellisella hoidolla on merkittävä rooli siinä, että ihminen toipuu ja voi palata normaaliin arkeen sekä työelämään mahdollisimman pian.
- Kun oireisiin puututaan nopeasti, vältetään niiden pitkittyminen. Pitkäkestoisen koronavirusinfektion paranemisennuste onkin hyvä: noin 80 prosenttia sairastuneista paranee nopeasti, 10 prosentilla oireet pitkittyvät vuoteen tai yli vuoteen ja viidellä prosentilla oireet voivat pidempäänkin¹, kertoo Markku Partinen.
Täsmällistä hoitoa Long covidiin ei vielä tunneta, joten hoito perustuu ihmisten kokemien oireiden helpottamiseen ja poistamiseen. Terveystalossa Long covidin hoitoon on avattu palvelu, jota tarjoaa moniammatillinen lääkäreiden verkosto. Todistus sairastetusta koronavirusinfektiosta ei ole vaatimus hoitoon pääsyyn.
- Hoito aloitetaan sulkemalla pois mahdolliset muut diagnoosit normaaliin tapaan. Esimerkiksi pitkittynyttä yskää lähdetään selvittämään astmatutkimuksilla ja sydän- sekä rintakipuoireissa taas sulkemalla pois sepelvaltimotauti. Jos muuta syytä oireille ei löydy, tehdään potilaalle hoito- ja kuntoutussuunnitelma Long covidiin. Koska kyseessä on monioireinen sairaus, tulee myös hoito olla sen mukaista, Aleksandra Sulg kuvailee.
Yksi tärkeimmistä hoitokeinoista on fysioterapia tai psykofyysinen fysioterapia.
- Yleisin Long covidin oire on väsymys ja uupumus. Tällöin jo kaupassakäyntikin voi rasittaa niin paljon, että sen jälkeen tarvitsee loppupäivän levon. Jos lepääminen ja etenkin makuuasennossa oleskelu pitkittyy, kunto huononee. Tämä taas vaikeuttaa paluuta arkeen. Fysioterapeutti osaa auttaa siinä, että potilas löytää sopivan suhteen liikuntaan, rasitukseen ja lepoon. Samalla saa esimerkiksi hengitysharjoituksia sympaattisen hermoston rauhoittamiseen, Aleksandra Sulg jatkaa.
Long covidiin on tärkeää puuttua, sillä koronavirus on tullut jäädäkseen. Onneksi näyttää kuitenkin siltä, että uusimpien virusmuunnosten myötä Long covidin ilmaantuvuus on pienentynyt. “
Nuoret työikäiset aikuiset ovat yksi Long covidin riskiryhmistä
Long covid näkyy työelämässä myös siksi, että sairaus vaikuttaa iskevän vakavan koronan sairastaneiden lisäksi erityisesti nuoriin työikäisiin aikuisiin.
- Long Covidiin sairastuu kaksi ryhmää: toisaalta ne, joilla on ollut hyvin vakava, tehohoitoa vaatinut koronavirusinfektio. Tällöin puhutaan tehohoidon jälkeisestä oireyhtymästä. Toisessa riskiryhmässä ovat nuoret aikuiset, joilla koronavirus on alun perin ollut hyvin lievä.² Syyn epäillään liittyvän esimerkiksi immunologiaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan yhä, Markku Partinen huomauttaa.
Muita pitkäkestoiselle koronalle altistavia tekijöitä ovat naissukupuoli, huomattava ylipaino, diabetes, vaikea uniapnea, autoimmuunisairaudet, yliliikkuvat nivelet ja esimerkiksi ahdistuneisuustaipumus.
Long covidista puhutaan, kun oireet ovat alkaneet 3 kuukauden sisällä koronasta ja kestäneet vähintään 2 kuukautta
Tarkkaile näitä oireita:
- Koet olevasi väsynyt ja uupunut
- Nukut huonosti: sinulla on unettomuutta tai unihäiriöitä
- Rasituksen sietokykysi on huonontunut
- Kärsit korkeasta sykkeestä
- Sinulla on muistioireita tai kärsit aivosumusta (keskittymisvaikeudet, tiedonkäsittelyn hitaus)
- Sinulla on hengenahdistusta
- Kärsit jatkuvasta päänsärystä
- Sinulla on haju- ja makuaistin häiriöitä
- Niveliäsi ja lihaksiasi särkee
Lähteet
1.
Komaroff AL and Bateman L (2021). Will COVID-19 Lead to Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome? Front. Med. 7:606824.doi: 10.3389/fmed.2020.606824
2.
Townsend L, Dyer AH, Jones K, et al. Persistent fatigue following SARS-CoV-2 infection is common and independent of severity of initial infection. PLoS ONE 2020;15. 10.1371/journal.pone.0240784.
Wallin E, Hultström M, Lipcsey M, Frithiof R, Rubertsson S, Larsson IM. Intensive care-treated COVID-19 patients' perception of their illness and remaining symptoms. Acta Anaesthesiol Scand 2022;66:240-7. 10.1111/aas.13992
Uusimmat artikkelit

Voiko turvotusta aiheuttaviin ruokiin siedättyä?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin turvotuksesta ja vatsavaivoista sekä niitä aiheuttavista ruoista.

Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.