Totta vai tarua: Lihottaako yösyöminen? 

”Peruslähtökohtana painonhallinnassa on totuttu pitämään sitä, että energian saanti ja sen kulutus ovat tasapainossa. Jos päivän aikana syö sopivasti kulutukseen nähden, ei ole suurta väliä, mihin aikaan päivästä söisi. 
 
Kuitenkin viime vuosina on saatu uutta tutkimustietoa syömisrytmin merkityksestä. Ympäristön valo-pimeärytmi säätelee elimistön uni-valverytmiä. Lisäksi elimistössä toimii monia fysiologisia toimintoja säätelevä niin sanottu perifeerinen kellojärjestelmä, joka vaikuttaa esimerkiksi nälkä- ja kylläisyyshormonien erittymiseen ja ravintoaineiden imeytymiseen. Jos syöminen on kovin iltapainotteista, käyvät nämä elimistön kaksi kellojärjestelmää eri tahdissa, mistä seuraa muutoksia elimistön toiminnoissa, muun muassa hormonierityksessä. Seurauksena riski muun muassa lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa. Tästä syystä syöminen kannattaisi mieluiten ajoittaa valoisaan aikaan, rakentaa erityisesti aamun ja päivän ateriat vähän tukevammiksi ja pitää ilta-ateria ja iltapala kevyempinä.  
 
Tutkimusten mukaan aamupainotteinen syöminen kannattaa myös siksi, että niillä, jotka syövät proteiinipitoisen aamupalan, elimistö pysyy kylläisempänä päivän ajan, eli elimistön syömisen säätely toimii paremmin. Tällöin myös painonhallinta on helpompaa. Säännöllinen syöminen päiväsaikaan tukee myös unirytmiä. 
 
Iltasyömistä ei tarvitse eikä kannatakaan jättää kokonaan pois. Yön aikana elimistön energiavarastot ja esimerkiksi aivojen energiavarastot täytetään ja tätä varten kannattaa syödä iltapalaa. Kofeiinia, sokeria ja rasvaista ja tuhtia ruokaa kannattaa välttää ennen nukkumaanmenoa, koska ne heikentävät unen laatua. Sen sijaan kannattaa syödä tryptofaanipitoisia ruokia, kuten esimerkiksi banaania, siemeniä tai pähkinöitä, täysjyväviljoja sekä vaikkapa maitotuotetta proteiininlähteenä. Iltapalan on hyvä sisältää kuitua ja proteiinia, esimerkiksi maitoa tai kasvispohjaisia maitotuotteita.  
 
Jos yösyöminen on tullut tavaksi, on hyvä huolehtia siitä, että keho saa päivällä tarvitsemansa määrän energiaa, jolloin sen ei tarvitse vaatia sitä illalla. Työssäni törmään usein siihen, että liian vähäinen syöminen päiväsaikaan ja pitkä tauko lounaan ja illallisen välissä johtavat siihen, ettei illalla tule väsyneenä ja kovassa nälässä jaksa välttämättä esimerkiksi pilkkoa kasviksia, vaan tulee tartuttua energiapitoisempiin ruokiin. Jos jääkaapille herääminen on juurtunut enemmänkin tavaksi, voi miettiä, edistääkö tämä tapa omaa terveyttä ja voisiko sen ehkä korvata jollain muulla tavalla.”