Etätyön menestyksekäs johtaminen edellyttää luottamusta
Etätyöt ovat viimeisen vuoden aikana tulleet tutuiksi yhä useammalle ja niiden odotetaan olevan pysyvä osa työtä myös poikkeustilanteen jälkeen. Esihenkilötyölle etätyön johtaminen poikkeustilanteessa asettaa haasteita: miten huolehtia etänä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä ja minkälaisia rakenteita tehokas etätyö tai hybridityö vaatii?
Poikkeustilanteessa johtamiselta vaaditaan paljon tehokasta kommunikointia, poikkeustilanteen jäsentämistä, päätösten tekemistä, riskinottokykyä sekä organisaation ketteryyden ja resilienssin vahvistamista. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo, että kyseisten operatiivisten toimien ohella yksi keskeinen ja tärkeä osa-alue, johon pitkittyneen poikkeustilanteen ja etätyön johtamisessa on kiinnitettävä huomiota, on luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen työyhteisössä.
– Tiedämme, että luottamuksen ja organisaation tulosten välillä on selvä yhteys, sillä luottamus on yhdistetty tutkimuksissa yksilötasolla muun muassa työntekijöiden tyytyväisyyteen, parempaan työsuoritukseen ja ponnisteluun työssä. Muutostilanteissa luottamus kuitenkin tuppaa rapautumaan, joten lähiesihenkilöten tulisikin nyt rakentaa luottamusta vahvistavia käytäntöjä, jotta organisaatiosta tulisi inhimillisesti tehokas.
Kuinka esihenkilöt voivat vahvistaa luottamusta?
Etätyön johtamisessa esihenkilön tulee onnistua luomaan työskentelylle toimivat rakenteet. Hyödyllistä on esimerkiksi pitää tiimikokouksia työn kehittämisen teemoilla, joissa kirkastetaan yhteiset tavoitteet ja sovitaan kuinka niitä seurataan.
– esihenkilöten on varmistettava, että jokainen tiimissä tietää mitä kunkin tulee tehdä. Työelämän ongelmat ovat usein monimutkaisia ja asiantuntijatyössä moni ratkoo epämääräisesti määriteltyjä ongelmia. Johtamisen ja esihenkilötyön pyrkimys on jatkuvasti luoda selkeyttä ja tarjota suuntaa, joka vahvistaa tiimiläisten psykologista turvallisuutta ja sitä kautta luottamusta, Ikonen kertoo.
Työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen liittyy vahvasti myös suhtautuminen virheisiin ja epäonnistumisiin yhteisenä oppimisena. Ikosen mukaan esihenkilön esimerkki siitä, kuinka epäonnistumisista puhutaan, on keskeistä.
– Lähtökohtaisesti kukaan meistä ei halua epäonnistua työtehtävissään. Väistämättä kuitenkin kun luodaan uutta, testataan ja kokeillaan, tulee virheitä, jotka tulee nähdä porttina oppimiseen. Jos työyhteisössä koetaan, että virheistä syytetään, se jähmettää organisaation kehittymistä, innovointia ja myös keskinäistä luottamusta: jokainen suojaa selustaansa. Sitä vastoin, kun virheistä puhutaan yhdessä ja tuodaan esille erilaisia näkökulmia ja tulevaisuuden ratkaisuja, keskinäinen luottamus vahvistuu.
Erityisesti pitkittyneessä poikkeustilanteessa ihmiset ovat väsyneitä ja haavoittuvia. Myös vuorovaikutukselle ja erilaiselle kommunikoinnille on tarpeen luoda tehokkaita rakenteita. Toisiin tilanteisiin sopivat tiimipalaverit, mutta esihenkilöten tulisi organisoida myös säännölliset kahdenkeskiset tapaamiset, sillä kuulumisten kysyminen, esihenkilön oma aktiivisuus yhteydenottamisessa ja ratkaisujen etsiminen työssä jaksamisen kysymyksiin, vahvistavat keskinäistä luottamusta. Etätyössä myös palautetta, erityisesti myönteistä, on tarpeen antaa runsaasti. Kun lähitapaamisia kasvotusten on vähemmän, spontaanit palautteet hyvästä työsuorituksesta jäävät vähemmälle.
– Etätyön ja poikkeustilanteen johtamisessa aktiivinen, vastavuoroinen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. esihenkilönä onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että muistaa kiittää ja osoittaa arvostusta. Kommunikoinnissa kuuntelemisen merkitys myös korostuu: asettuminen keskustelutilanteeseen kiireettömästi, avoimien kysymysten esittäminen ja toisen ajatusten validointi, vahvistaa keskinäistä luottamusta, Ikonen summaa.
Jos esihenkilö kokee, että luottamussuhde työyhteisössä on vaurioitunut, tulisi aihe ottaa puheeksi asianosaisten kanssa. Työyhteisön luottamusta vahvistaa, kun vaikeistakin asioista voidaan puhua.
– esihenkilöllä on luottamuksen rakentamisessa ja palauttamisessa suurempi vastuu kuin työntekijällä. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että luottamus on vastavuoroista. esihenkilö ei yksin vahvistaa luottamusta, Ikonen sanoo.
Etäesihenkilötyöhön poikkeustilanteessa liittyy siis haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Työskentely helpottuu, kun käytössä on tarvittavat tiedot ja välineet.
Jos olet kiinnostunut palveluistamme organisaatioille, kuten poikkeustilanteessa esihenkilötyötä tukeviin valmennuskokonaisuuksiin, ota meihin yhteyttä!
Lue myös:
Uusimmat artikkelit
Voiko ravintolisistä olla apua unettomuuteen?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja ravintolisistä.
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.
Mitä rokotteita ikääntyvälle suositellaan? Lääkäri vastaa
Moni mieltää rokotteet lapsuuden tai työelämän etappien yhteyteen: neuvolasta jäi aina muistoksi vähintään yksi laastari ja työterveydessä muistutettiin tehosteista. Rokotesuoja ovat kuitenkin myös terveen ikääntymisen tärkeä tukipilari – onko omasi ajan tasalla?