Etätyön menestyksekäs johtaminen edellyttää luottamusta
Etätyöt ovat viimeisen vuoden aikana tulleet tutuiksi yhä useammalle ja niiden odotetaan olevan pysyvä osa työtä myös poikkeustilanteen jälkeen. Esihenkilötyölle etätyön johtaminen poikkeustilanteessa asettaa haasteita: miten huolehtia etänä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä ja minkälaisia rakenteita tehokas etätyö tai hybridityö vaatii?
Poikkeustilanteessa johtamiselta vaaditaan paljon tehokasta kommunikointia, poikkeustilanteen jäsentämistä, päätösten tekemistä, riskinottokykyä sekä organisaation ketteryyden ja resilienssin vahvistamista. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo, että kyseisten operatiivisten toimien ohella yksi keskeinen ja tärkeä osa-alue, johon pitkittyneen poikkeustilanteen ja etätyön johtamisessa on kiinnitettävä huomiota, on luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen työyhteisössä.
– Tiedämme, että luottamuksen ja organisaation tulosten välillä on selvä yhteys, sillä luottamus on yhdistetty tutkimuksissa yksilötasolla muun muassa työntekijöiden tyytyväisyyteen, parempaan työsuoritukseen ja ponnisteluun työssä. Muutostilanteissa luottamus kuitenkin tuppaa rapautumaan, joten lähiesihenkilöten tulisikin nyt rakentaa luottamusta vahvistavia käytäntöjä, jotta organisaatiosta tulisi inhimillisesti tehokas.
Kuinka esihenkilöt voivat vahvistaa luottamusta?
Etätyön johtamisessa esihenkilön tulee onnistua luomaan työskentelylle toimivat rakenteet. Hyödyllistä on esimerkiksi pitää tiimikokouksia työn kehittämisen teemoilla, joissa kirkastetaan yhteiset tavoitteet ja sovitaan kuinka niitä seurataan.
– esihenkilöten on varmistettava, että jokainen tiimissä tietää mitä kunkin tulee tehdä. Työelämän ongelmat ovat usein monimutkaisia ja asiantuntijatyössä moni ratkoo epämääräisesti määriteltyjä ongelmia. Johtamisen ja esihenkilötyön pyrkimys on jatkuvasti luoda selkeyttä ja tarjota suuntaa, joka vahvistaa tiimiläisten psykologista turvallisuutta ja sitä kautta luottamusta, Ikonen kertoo.
Työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen liittyy vahvasti myös suhtautuminen virheisiin ja epäonnistumisiin yhteisenä oppimisena. Ikosen mukaan esihenkilön esimerkki siitä, kuinka epäonnistumisista puhutaan, on keskeistä.
– Lähtökohtaisesti kukaan meistä ei halua epäonnistua työtehtävissään. Väistämättä kuitenkin kun luodaan uutta, testataan ja kokeillaan, tulee virheitä, jotka tulee nähdä porttina oppimiseen. Jos työyhteisössä koetaan, että virheistä syytetään, se jähmettää organisaation kehittymistä, innovointia ja myös keskinäistä luottamusta: jokainen suojaa selustaansa. Sitä vastoin, kun virheistä puhutaan yhdessä ja tuodaan esille erilaisia näkökulmia ja tulevaisuuden ratkaisuja, keskinäinen luottamus vahvistuu.
Erityisesti pitkittyneessä poikkeustilanteessa ihmiset ovat väsyneitä ja haavoittuvia. Myös vuorovaikutukselle ja erilaiselle kommunikoinnille on tarpeen luoda tehokkaita rakenteita. Toisiin tilanteisiin sopivat tiimipalaverit, mutta esihenkilöten tulisi organisoida myös säännölliset kahdenkeskiset tapaamiset, sillä kuulumisten kysyminen, esihenkilön oma aktiivisuus yhteydenottamisessa ja ratkaisujen etsiminen työssä jaksamisen kysymyksiin, vahvistavat keskinäistä luottamusta. Etätyössä myös palautetta, erityisesti myönteistä, on tarpeen antaa runsaasti. Kun lähitapaamisia kasvotusten on vähemmän, spontaanit palautteet hyvästä työsuorituksesta jäävät vähemmälle.
– Etätyön ja poikkeustilanteen johtamisessa aktiivinen, vastavuoroinen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. esihenkilönä onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että muistaa kiittää ja osoittaa arvostusta. Kommunikoinnissa kuuntelemisen merkitys myös korostuu: asettuminen keskustelutilanteeseen kiireettömästi, avoimien kysymysten esittäminen ja toisen ajatusten validointi, vahvistaa keskinäistä luottamusta, Ikonen summaa.
Jos esihenkilö kokee, että luottamussuhde työyhteisössä on vaurioitunut, tulisi aihe ottaa puheeksi asianosaisten kanssa. Työyhteisön luottamusta vahvistaa, kun vaikeistakin asioista voidaan puhua.
– esihenkilöllä on luottamuksen rakentamisessa ja palauttamisessa suurempi vastuu kuin työntekijällä. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että luottamus on vastavuoroista. esihenkilö ei yksin vahvistaa luottamusta, Ikonen sanoo.
Etäesihenkilötyöhön poikkeustilanteessa liittyy siis haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Työskentely helpottuu, kun käytössä on tarvittavat tiedot ja välineet.
Jos olet kiinnostunut palveluistamme organisaatioille, kuten poikkeustilanteessa esihenkilötyötä tukeviin valmennuskokonaisuuksiin, ota meihin yhteyttä!
Lue myös:
Uusimmat artikkelit
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
"Voiko turvotusta aiheuttaviin ruokiin siedättyä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin turvotuksesta ja vatsavaivoista sekä niitä aiheuttavista ruoista.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.