Esihenkilöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Alkoholi on laillinen päihde, jota käyttää valtaosa suomalaisista. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta puuttua henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaan, mutta tilanteissa, joissa vapaa-ajan käyttö vaikuttaa työhön, puuttuminen on perusteltua. Esihenkilöiden tehtävänä on matalalla kynnyksellä kysyä missä mennään, jos hän huolestuu työntekijän toiminnasta. Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Sanna Erosen mukaan suoruus on arvostavaa käytöstä ja kertoo välittämisestä, mutta toisen käytökseen puuttuminen on asia jota suurin osa ihmisistä välttää. Vaikka puheeksiotto on vaikeaa, on suurempi riski siirtää keskustelua pidemmälle.
Päihdeongelmat voivat näkyä esihenkilölle monella tavalla. Usein havainnot ovat aika epämääräisiä ja laittavat miettimään, että onko taustalla jotain mistä pitäisi olla huolissaan. Mahdollisesti yleinen vireystila ja läsnäolo on muuttunut, minkä johdosta töissä ei saa samalla tavalla asioita aikaiseksi kuten aiemmin. Myös sairauspoissaoloja on voinut tulla lisää. Jotta mahdollinen päihdeongelma ei äityisi suureksi, tulee esihenkilöiden osata ottaa asia puheeksi varhaisessa vaiheessa.
Esihenkilö voi hienovaraisten signaalien lisäksi havaita merkkejä päihteiden käytöstä vapaa-ajan tilanteissa tai työyhteyksissä. Tällöin terassi-illan tai pikkujoulujen jälkeen tarjolla voi olla omailmoitteinen sairauspoissaolo. Selkeästi päihdeongelma voi näyttäytyä työpaikalla, jos henkilö haisee alkoholille, on toistuvasti krapulassa tai jopa päihtyneenä.
– Jotta hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi, työyhteisössä täytyy jo valmiiksi olla sellainen ilmapiiri joka tukee vaikeita keskusteluita. Esihenkilöiden tulee rakentaa hyvä kontakti- ja keskusteluyhteys työntekijöihin jo ennen kuin syntyy ongelmia. Yksi selkeä tapa on esimerkiksi käydä oman yrityksen päihdemalli säännönmukaisesti läpi omassa työyhteisössä. Näin kaikilla on rohkeutta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, jos heillä herää huoli kollegasta, kertoo Eronen.
Miten ilmaisen huoleni?
Eronen painottaa, että kaikkein tärkeintä puheeksiotossa on valmistautuminen.
– Konkretisoi riittävästi itsellesi mistä olet huolissasi, jotta osaat sanoittaa asian. Työntekijän tulee ymmärtää, mistä hän palautetta saa. Hae varmuutta puheeksiottoon keskustelemalla asiasta ennakkoon henkilöstövastaavan sekä oman esihenkilösi kanssa.
Keskustelutilanteessa työntekijällä täytyy olla tilaa kertoa omin sanoin mistä on kyse. Toisinaan tilanteessa tulee uutta tietoa, jolloin on tärkeä myös korjata omia lähtöoletuksia.
– Keskustelu on väittelyn sijaan vuorovaikutusta, jossa esihenkilöltä odotetaan kykyä aktiiviseen kuunteluun. Jos työntekijä kiistää kaiken, pyydä häntä kertomaan omin sanoin näkemyksensä tilanteesta ja keskity sopimaan jatkotoimenpiteistä.
Aktiivinen kuuntelu* on:
- Vastaanottavaista. Kuuntelija pitää viestiä tärkeänä ja merkityksellisenä.
- Keskittynyttä. Kuuntelija keskittyy asiaan koko olemuksellaan.
- Kunnioittavaa. Kuulemme puhujaa sellaisena kun hän on.
- Kärsivällistä. Kuuntelija luottaa siihen, että puhuja kertoo asiat silloin kun hän on siihen valmis.
Jo pelkkä huolen ottaminen puheeksi voi hyvin usein sytyttää sisäisen motivaation asioiden korjaamiseen. Vaikka työntekijä keskustelussa kiistäisi huolen, hän voi saada keskustelusta kimmokkeen muuttaa asioita.
– Huolen ilmaiseminen on välittämistä työntekijän hyvinvoinnista. Hoitoon ohjaus tai muu rajojen laittaminen antaa aina mahdollisuuden muutokselle, Eronen päättää.
Lisää tukea esihenkilöille päihdeongelmiin puuttumiseen
Terveystalossa on uudistettu päihdeongelmien hoitomalli, jota tukemaan on laadittu myös esihenkilövalmennus, joka opastaa esihenkilöitä puuttumaan työpaikan päihdeongelmiin. Valmennus tarjoaa esihenkilöille tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille ja sen voi suorittaa täysin etänä ja itselle parhaiten sopivana ajankohtana.
Esihenkilövalmennus: Päihdeongelmat työpaikalla
Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
*Lähde: Ennakoiva ohjaus työelämässä –hankkeen verkkojulkaisu: Työelämän sosiaaliset ja Vuorovaikutustaidot
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Uudistetut terveystarkastukset käyttöön ensimmäisillä paikkakunnilla jo marraskuusta 2023 alkaen
Terveystalo on sitoutunut jatkuvasti kehittämään ja parantamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjotakseen asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa. Otamme ensimmäisenä työterveystoimijana käyttöömme Suomessa kehitetyn verianalyysiteknologian ja tuomme sen osaksi työterveydessä tehtäviä terveystarkastuksia. Käynnistämme uudistetut terveystarkastukset osassa toimipaikoistamme jo marraskuussa 2023. Verianalyysiteknologian avulla tunnistamme yhdestä verinäytteestä sairastumisriskin kahdeksaan keskeiseen kansantautiin. Näytteenotto on asiakkaalle vaivatonta ja nopeaa.