Esihenkilöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Alkoholi on laillinen päihde, jota käyttää valtaosa suomalaisista. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta puuttua henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaan, mutta tilanteissa, joissa vapaa-ajan käyttö vaikuttaa työhön, puuttuminen on perusteltua. Esihenkilöiden tehtävänä on matalalla kynnyksellä kysyä missä mennään, jos hän huolestuu työntekijän toiminnasta. Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Sanna Erosen mukaan suoruus on arvostavaa käytöstä ja kertoo välittämisestä, mutta toisen käytökseen puuttuminen on asia jota suurin osa ihmisistä välttää. Vaikka puheeksiotto on vaikeaa, on suurempi riski siirtää keskustelua pidemmälle.
Päihdeongelmat voivat näkyä esihenkilölle monella tavalla. Usein havainnot ovat aika epämääräisiä ja laittavat miettimään, että onko taustalla jotain mistä pitäisi olla huolissaan. Mahdollisesti yleinen vireystila ja läsnäolo on muuttunut, minkä johdosta töissä ei saa samalla tavalla asioita aikaiseksi kuten aiemmin. Myös sairauspoissaoloja on voinut tulla lisää. Jotta mahdollinen päihdeongelma ei äityisi suureksi, tulee esihenkilöiden osata ottaa asia puheeksi varhaisessa vaiheessa.
Esihenkilö voi hienovaraisten signaalien lisäksi havaita merkkejä päihteiden käytöstä vapaa-ajan tilanteissa tai työyhteyksissä. Tällöin terassi-illan tai pikkujoulujen jälkeen tarjolla voi olla omailmoitteinen sairauspoissaolo. Selkeästi päihdeongelma voi näyttäytyä työpaikalla, jos henkilö haisee alkoholille, on toistuvasti krapulassa tai jopa päihtyneenä.
– Jotta hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi, työyhteisössä täytyy jo valmiiksi olla sellainen ilmapiiri joka tukee vaikeita keskusteluita. Esihenkilöiden tulee rakentaa hyvä kontakti- ja keskusteluyhteys työntekijöihin jo ennen kuin syntyy ongelmia. Yksi selkeä tapa on esimerkiksi käydä oman yrityksen päihdemalli säännönmukaisesti läpi omassa työyhteisössä. Näin kaikilla on rohkeutta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, jos heillä herää huoli kollegasta, kertoo Eronen.
Miten ilmaisen huoleni?
Eronen painottaa, että kaikkein tärkeintä puheeksiotossa on valmistautuminen.
– Konkretisoi riittävästi itsellesi mistä olet huolissasi, jotta osaat sanoittaa asian. Työntekijän tulee ymmärtää, mistä hän palautetta saa. Hae varmuutta puheeksiottoon keskustelemalla asiasta ennakkoon henkilöstövastaavan sekä oman esihenkilösi kanssa.
Keskustelutilanteessa työntekijällä täytyy olla tilaa kertoa omin sanoin mistä on kyse. Toisinaan tilanteessa tulee uutta tietoa, jolloin on tärkeä myös korjata omia lähtöoletuksia.
– Keskustelu on väittelyn sijaan vuorovaikutusta, jossa esihenkilöltä odotetaan kykyä aktiiviseen kuunteluun. Jos työntekijä kiistää kaiken, pyydä häntä kertomaan omin sanoin näkemyksensä tilanteesta ja keskity sopimaan jatkotoimenpiteistä.
Aktiivinen kuuntelu* on:
- Vastaanottavaista. Kuuntelija pitää viestiä tärkeänä ja merkityksellisenä.
- Keskittynyttä. Kuuntelija keskittyy asiaan koko olemuksellaan.
- Kunnioittavaa. Kuulemme puhujaa sellaisena kun hän on.
- Kärsivällistä. Kuuntelija luottaa siihen, että puhuja kertoo asiat silloin kun hän on siihen valmis.
Jo pelkkä huolen ottaminen puheeksi voi hyvin usein sytyttää sisäisen motivaation asioiden korjaamiseen. Vaikka työntekijä keskustelussa kiistäisi huolen, hän voi saada keskustelusta kimmokkeen muuttaa asioita.
– Huolen ilmaiseminen on välittämistä työntekijän hyvinvoinnista. Hoitoon ohjaus tai muu rajojen laittaminen antaa aina mahdollisuuden muutokselle, Eronen päättää.
Lisää tukea esihenkilöille päihdeongelmiin puuttumiseen
Terveystalossa on uudistettu päihdeongelmien hoitomalli, jota tukemaan on laadittu myös esihenkilövalmennus, joka opastaa esihenkilöitä puuttumaan työpaikan päihdeongelmiin. Valmennus tarjoaa esihenkilöille tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille ja sen voi suorittaa täysin etänä ja itselle parhaiten sopivana ajankohtana.
Esihenkilövalmennus: Päihdeongelmat työpaikalla
Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
*Lähde: Ennakoiva ohjaus työelämässä –hankkeen verkkojulkaisu: Työelämän sosiaaliset ja Vuorovaikutustaidot
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Sairauspoissaolosuositukset toimitetaan jatkossa sähköisesti
Toukokuussa 10.5. alkaen myös hoitajien, työfysioterapeuttien ja fysioterapian suoravastaanottajien tekemät sairauspoissaolosuositukset toimitetaan automaattisesti asiakkaalle itselleen Terveystalon sovellukseen ja verkkopalveluun. Samalla suositus siirtyy myös työnantajalle silloin, kun työntekijä on sallinut automaattisen tiedonsiirron työnantajalle, jos työnantajalla on käytössä työkyvynjohtamisen järjestelmä Sirius.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.
Terveystalo mukana Työterveyslaitoksen MielenPolut -hankkeessa
Työelämän muutos edellyttää myös uudenlaisia otteita työkyvyn ylläpitämisessä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat viime vuosina olleet yksi suurimmista työkykyhaasteista ja aiheuttavat paljon pitkiä sairauspoissaoloja, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi eniten pysyvää työkyvyttömyyttä. Mikä huolestuttavinta, mielenterveydelliset syyt voivat johtaa työkyvyttömyyteen jo nuorella iällä, toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.