Esihenkilöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Alkoholi on laillinen päihde, jota käyttää valtaosa suomalaisista. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta puuttua henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaan, mutta tilanteissa, joissa vapaa-ajan käyttö vaikuttaa työhön, puuttuminen on perusteltua. Esihenkilöiden tehtävänä on matalalla kynnyksellä kysyä missä mennään, jos hän huolestuu työntekijän toiminnasta. Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Sanna Erosen mukaan suoruus on arvostavaa käytöstä ja kertoo välittämisestä, mutta toisen käytökseen puuttuminen on asia jota suurin osa ihmisistä välttää. Vaikka puheeksiotto on vaikeaa, on suurempi riski siirtää keskustelua pidemmälle.
Päihdeongelmat voivat näkyä esihenkilölle monella tavalla. Usein havainnot ovat aika epämääräisiä ja laittavat miettimään, että onko taustalla jotain mistä pitäisi olla huolissaan. Mahdollisesti yleinen vireystila ja läsnäolo on muuttunut, minkä johdosta töissä ei saa samalla tavalla asioita aikaiseksi kuten aiemmin. Myös sairauspoissaoloja on voinut tulla lisää. Jotta mahdollinen päihdeongelma ei äityisi suureksi, tulee esihenkilöiden osata ottaa asia puheeksi varhaisessa vaiheessa.
Esihenkilö voi hienovaraisten signaalien lisäksi havaita merkkejä päihteiden käytöstä vapaa-ajan tilanteissa tai työyhteyksissä. Tällöin terassi-illan tai pikkujoulujen jälkeen tarjolla voi olla omailmoitteinen sairauspoissaolo. Selkeästi päihdeongelma voi näyttäytyä työpaikalla, jos henkilö haisee alkoholille, on toistuvasti krapulassa tai jopa päihtyneenä.
– Jotta hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi, työyhteisössä täytyy jo valmiiksi olla sellainen ilmapiiri joka tukee vaikeita keskusteluita. Esihenkilöiden tulee rakentaa hyvä kontakti- ja keskusteluyhteys työntekijöihin jo ennen kuin syntyy ongelmia. Yksi selkeä tapa on esimerkiksi käydä oman yrityksen päihdemalli säännönmukaisesti läpi omassa työyhteisössä. Näin kaikilla on rohkeutta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, jos heillä herää huoli kollegasta, kertoo Eronen.
Miten ilmaisen huoleni?
Eronen painottaa, että kaikkein tärkeintä puheeksiotossa on valmistautuminen.
– Konkretisoi riittävästi itsellesi mistä olet huolissasi, jotta osaat sanoittaa asian. Työntekijän tulee ymmärtää, mistä hän palautetta saa. Hae varmuutta puheeksiottoon keskustelemalla asiasta ennakkoon henkilöstövastaavan sekä oman esihenkilösi kanssa.
Keskustelutilanteessa työntekijällä täytyy olla tilaa kertoa omin sanoin mistä on kyse. Toisinaan tilanteessa tulee uutta tietoa, jolloin on tärkeä myös korjata omia lähtöoletuksia.
– Keskustelu on väittelyn sijaan vuorovaikutusta, jossa esihenkilöltä odotetaan kykyä aktiiviseen kuunteluun. Jos työntekijä kiistää kaiken, pyydä häntä kertomaan omin sanoin näkemyksensä tilanteesta ja keskity sopimaan jatkotoimenpiteistä.
Aktiivinen kuuntelu* on:
- Vastaanottavaista. Kuuntelija pitää viestiä tärkeänä ja merkityksellisenä.
- Keskittynyttä. Kuuntelija keskittyy asiaan koko olemuksellaan.
- Kunnioittavaa. Kuulemme puhujaa sellaisena kun hän on.
- Kärsivällistä. Kuuntelija luottaa siihen, että puhuja kertoo asiat silloin kun hän on siihen valmis.
Jo pelkkä huolen ottaminen puheeksi voi hyvin usein sytyttää sisäisen motivaation asioiden korjaamiseen. Vaikka työntekijä keskustelussa kiistäisi huolen, hän voi saada keskustelusta kimmokkeen muuttaa asioita.
– Huolen ilmaiseminen on välittämistä työntekijän hyvinvoinnista. Hoitoon ohjaus tai muu rajojen laittaminen antaa aina mahdollisuuden muutokselle, Eronen päättää.
Lisää tukea esihenkilöille päihdeongelmiin puuttumiseen
Terveystalossa on uudistettu päihdeongelmien hoitomalli, jota tukemaan on laadittu myös esihenkilövalmennus, joka opastaa esihenkilöitä puuttumaan työpaikan päihdeongelmiin. Valmennus tarjoaa esihenkilöille tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille ja sen voi suorittaa täysin etänä ja itselle parhaiten sopivana ajankohtana.
Esihenkilövalmennus: Päihdeongelmat työpaikalla
Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
*Lähde: Ennakoiva ohjaus työelämässä –hankkeen verkkojulkaisu: Työelämän sosiaaliset ja Vuorovaikutustaidot
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.