Esihenkilöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Alkoholi on laillinen päihde, jota käyttää valtaosa suomalaisista. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta puuttua henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaan, mutta tilanteissa, joissa vapaa-ajan käyttö vaikuttaa työhön, puuttuminen on perusteltua. Esihenkilöiden tehtävänä on matalalla kynnyksellä kysyä missä mennään, jos hän huolestuu työntekijän toiminnasta. Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Sanna Erosen mukaan suoruus on arvostavaa käytöstä ja kertoo välittämisestä, mutta toisen käytökseen puuttuminen on asia jota suurin osa ihmisistä välttää. Vaikka puheeksiotto on vaikeaa, on suurempi riski siirtää keskustelua pidemmälle.
Päihdeongelmat voivat näkyä esihenkilölle monella tavalla. Usein havainnot ovat aika epämääräisiä ja laittavat miettimään, että onko taustalla jotain mistä pitäisi olla huolissaan. Mahdollisesti yleinen vireystila ja läsnäolo on muuttunut, minkä johdosta töissä ei saa samalla tavalla asioita aikaiseksi kuten aiemmin. Myös sairauspoissaoloja on voinut tulla lisää. Jotta mahdollinen päihdeongelma ei äityisi suureksi, tulee esihenkilöiden osata ottaa asia puheeksi varhaisessa vaiheessa.
Esihenkilö voi hienovaraisten signaalien lisäksi havaita merkkejä päihteiden käytöstä vapaa-ajan tilanteissa tai työyhteyksissä. Tällöin terassi-illan tai pikkujoulujen jälkeen tarjolla voi olla omailmoitteinen sairauspoissaolo. Selkeästi päihdeongelma voi näyttäytyä työpaikalla, jos henkilö haisee alkoholille, on toistuvasti krapulassa tai jopa päihtyneenä.
– Jotta hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi, työyhteisössä täytyy jo valmiiksi olla sellainen ilmapiiri joka tukee vaikeita keskusteluita. Esihenkilöiden tulee rakentaa hyvä kontakti- ja keskusteluyhteys työntekijöihin jo ennen kuin syntyy ongelmia. Yksi selkeä tapa on esimerkiksi käydä oman yrityksen päihdemalli säännönmukaisesti läpi omassa työyhteisössä. Näin kaikilla on rohkeutta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, jos heillä herää huoli kollegasta, kertoo Eronen.
Miten ilmaisen huoleni?
Eronen painottaa, että kaikkein tärkeintä puheeksiotossa on valmistautuminen.
– Konkretisoi riittävästi itsellesi mistä olet huolissasi, jotta osaat sanoittaa asian. Työntekijän tulee ymmärtää, mistä hän palautetta saa. Hae varmuutta puheeksiottoon keskustelemalla asiasta ennakkoon henkilöstövastaavan sekä oman esihenkilösi kanssa.
Keskustelutilanteessa työntekijällä täytyy olla tilaa kertoa omin sanoin mistä on kyse. Toisinaan tilanteessa tulee uutta tietoa, jolloin on tärkeä myös korjata omia lähtöoletuksia.
– Keskustelu on väittelyn sijaan vuorovaikutusta, jossa esihenkilöltä odotetaan kykyä aktiiviseen kuunteluun. Jos työntekijä kiistää kaiken, pyydä häntä kertomaan omin sanoin näkemyksensä tilanteesta ja keskity sopimaan jatkotoimenpiteistä.
Aktiivinen kuuntelu* on:
- Vastaanottavaista. Kuuntelija pitää viestiä tärkeänä ja merkityksellisenä.
- Keskittynyttä. Kuuntelija keskittyy asiaan koko olemuksellaan.
- Kunnioittavaa. Kuulemme puhujaa sellaisena kun hän on.
- Kärsivällistä. Kuuntelija luottaa siihen, että puhuja kertoo asiat silloin kun hän on siihen valmis.
Jo pelkkä huolen ottaminen puheeksi voi hyvin usein sytyttää sisäisen motivaation asioiden korjaamiseen. Vaikka työntekijä keskustelussa kiistäisi huolen, hän voi saada keskustelusta kimmokkeen muuttaa asioita.
– Huolen ilmaiseminen on välittämistä työntekijän hyvinvoinnista. Hoitoon ohjaus tai muu rajojen laittaminen antaa aina mahdollisuuden muutokselle, Eronen päättää.
Katso myös Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
*Lähde: Ennakoiva ohjaus työelämässä –hankkeen verkkojulkaisu: Työelämän sosiaaliset ja Vuorovaikutustaidot
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Lue lisää aiheesta ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Terveystalo mukana eturivin työelämätoimijoiden kera Hyvän työn foorumissa
Uusi yhteistyö avaa mahdollisuuksia myönteisemmän työelämän rakentamiseen.
Suun Terveystalon osaaminen ja verkosto laajenee – myös työterveysasiakkaiden hyväksi
Suunterveys on Terveystalossa erottamaton ja olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Laajentuva suunterveydenhuollon verkosto mahdollistaa kattavat palvelut sekä työntekijöille että asiakkaille ympäri Suomen. Tavoitteena on sujuva hoitoon pääsy ja alan kehityksen kärjessä pysyminen.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Sujuvaa apua asiointiin – tekoälyavustajamme on nyt käytössäsi
Löydät nyt verkkosivuiltamme Terveystalon tekoälyavustajan, joka auttaa sinua löytämään tietoa sivustoltamme. Tekoälyä hyödyntävä bottimme vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut nopeasti ja helposti etsimäsi tiedon pariin.
Terveystarkastusten uudistunut elintapasairausriskien raportti tarjoaa lisää tietoa ja vahvistaa ennaltaehkäisyä
Helmikuusta 2026 alkaen elintapasairauksien riskiraportti sisältää arvion metabolisesta iästä ja vertaa jokaisen henkilökohtaisia tuloksia Terveystalossa kerättyyn työikäisten dataan.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.