Esihenkilöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Alkoholi on laillinen päihde, jota käyttää valtaosa suomalaisista. Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta puuttua henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaan, mutta tilanteissa, joissa vapaa-ajan käyttö vaikuttaa työhön, puuttuminen on perusteltua. Esihenkilöiden tehtävänä on matalalla kynnyksellä kysyä missä mennään, jos hän huolestuu työntekijän toiminnasta. Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Sanna Erosen mukaan suoruus on arvostavaa käytöstä ja kertoo välittämisestä, mutta toisen käytökseen puuttuminen on asia jota suurin osa ihmisistä välttää. Vaikka puheeksiotto on vaikeaa, on suurempi riski siirtää keskustelua pidemmälle.
Päihdeongelmat voivat näkyä esihenkilölle monella tavalla. Usein havainnot ovat aika epämääräisiä ja laittavat miettimään, että onko taustalla jotain mistä pitäisi olla huolissaan. Mahdollisesti yleinen vireystila ja läsnäolo on muuttunut, minkä johdosta töissä ei saa samalla tavalla asioita aikaiseksi kuten aiemmin. Myös sairauspoissaoloja on voinut tulla lisää. Jotta mahdollinen päihdeongelma ei äityisi suureksi, tulee esihenkilöiden osata ottaa asia puheeksi varhaisessa vaiheessa.
Esihenkilö voi hienovaraisten signaalien lisäksi havaita merkkejä päihteiden käytöstä vapaa-ajan tilanteissa tai työyhteyksissä. Tällöin terassi-illan tai pikkujoulujen jälkeen tarjolla voi olla omailmoitteinen sairauspoissaolo. Selkeästi päihdeongelma voi näyttäytyä työpaikalla, jos henkilö haisee alkoholille, on toistuvasti krapulassa tai jopa päihtyneenä.
– Jotta hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi, työyhteisössä täytyy jo valmiiksi olla sellainen ilmapiiri joka tukee vaikeita keskusteluita. Esihenkilöiden tulee rakentaa hyvä kontakti- ja keskusteluyhteys työntekijöihin jo ennen kuin syntyy ongelmia. Yksi selkeä tapa on esimerkiksi käydä oman yrityksen päihdemalli säännönmukaisesti läpi omassa työyhteisössä. Näin kaikilla on rohkeutta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, jos heillä herää huoli kollegasta, kertoo Eronen.
Miten ilmaisen huoleni?
Eronen painottaa, että kaikkein tärkeintä puheeksiotossa on valmistautuminen.
– Konkretisoi riittävästi itsellesi mistä olet huolissasi, jotta osaat sanoittaa asian. Työntekijän tulee ymmärtää, mistä hän palautetta saa. Hae varmuutta puheeksiottoon keskustelemalla asiasta ennakkoon henkilöstövastaavan sekä oman esihenkilösi kanssa.
Keskustelutilanteessa työntekijällä täytyy olla tilaa kertoa omin sanoin mistä on kyse. Toisinaan tilanteessa tulee uutta tietoa, jolloin on tärkeä myös korjata omia lähtöoletuksia.
– Keskustelu on väittelyn sijaan vuorovaikutusta, jossa esihenkilöltä odotetaan kykyä aktiiviseen kuunteluun. Jos työntekijä kiistää kaiken, pyydä häntä kertomaan omin sanoin näkemyksensä tilanteesta ja keskity sopimaan jatkotoimenpiteistä.
Aktiivinen kuuntelu* on:
- Vastaanottavaista. Kuuntelija pitää viestiä tärkeänä ja merkityksellisenä.
- Keskittynyttä. Kuuntelija keskittyy asiaan koko olemuksellaan.
- Kunnioittavaa. Kuulemme puhujaa sellaisena kun hän on.
- Kärsivällistä. Kuuntelija luottaa siihen, että puhuja kertoo asiat silloin kun hän on siihen valmis.
Jo pelkkä huolen ottaminen puheeksi voi hyvin usein sytyttää sisäisen motivaation asioiden korjaamiseen. Vaikka työntekijä keskustelussa kiistäisi huolen, hän voi saada keskustelusta kimmokkeen muuttaa asioita.
– Huolen ilmaiseminen on välittämistä työntekijän hyvinvoinnista. Hoitoon ohjaus tai muu rajojen laittaminen antaa aina mahdollisuuden muutokselle, Eronen päättää.
Lisää tukea esihenkilöille päihdeongelmiin puuttumiseen
Terveystalossa on uudistettu päihdeongelmien hoitomalli, jota tukemaan on laadittu myös esihenkilövalmennus, joka opastaa esihenkilöitä puuttumaan työpaikan päihdeongelmiin. Valmennus tarjoaa esihenkilöille tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille ja sen voi suorittaa täysin etänä ja itselle parhaiten sopivana ajankohtana.
Esihenkilövalmennus: Päihdeongelmat työpaikalla
Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
*Lähde: Ennakoiva ohjaus työelämässä –hankkeen verkkojulkaisu: Työelämän sosiaaliset ja Vuorovaikutustaidot
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Terveystalo selkiyttää laskutuskäytäntöjään – “Otamme asiakaspalautteen vakavasti”
Terveystalo on käynnistänyt mittavan kehitystyön työterveyspalveluidensa laskutuskäytäntöjen parantamiseksi vastauksena asiakkailta tulleeseen palautteeseen. Tehostamme laskutuspoikkeamien ja mahdollisten väärinkäytösten tunnistamista ja käsittelyä sekä kehitämme laskutuksen läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Terveystalon digityöterveys maailmalla
Suomessa työterveys on keskeinen osa terveydenhuollon järjestelmäämme. Hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa hyödynnämme myös teknologiaa kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin. Näistä teemoista Terveystalon digityöterveyden työterveyslääkäri Mikko Rautalahti kutsuttiin hiljattain luennoimaan Abu Dhabin kansainväliselle Global Health – viikolle.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.