Artikkeli Mielenterveys

Ahdistaako? Näin helpotat oloa, kun ahdistus iskee

Jokainen meistä kokee toisinaan normaalia ahdistusta. Liiallisena ahdistus kuitenkin haittaa arkea ja voi kohdistua asioihin, jotka eivät ole uhka. Ahdistuneisuushäiriö on maailman toiseksi yleisin mielenterveysongelma masennuksen jälkeen.

- Ahdistus on täysin normaali ja selviytymistä tukeva tunne, jota ei kannata pelätä. Se on kehomme tapa viestiä meille mahdollisesta vaarasta ja auttaa meitä välttämään uhkatilanteita tai toimimaan niissä tehokkaasti, muistuttaa psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä.

Jos ahdistus on pitkäkestoista ja haittaa normaalia arkea, voi kyse olla kuitenkin yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

- Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuneisuuden tunne on voimakasta, jatkuvaa eikä liity enää tiettyyn tilanteeseen. Se haittaa päivittäistä elämää ja saa välttelemään esimerkiksi sosiaalisia tilanteita.

Ahdistus tuntuu kehossa ja mielessä

Ahdistunut ihminen skannaa ympäristöään jatkuvasti vaaran varalta ja saattaa tulkita neutraalitkin tilanteet herkästi uhkina.

- Ahdistuneen mielen täyttävät huolestuneet ajatukset, pelot ja murehtiminen siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolien aiheita voi olla vaikeaa nimetä tai niitä voi olla lukuisia työ- ja raha-asioista ihmissuhteisiin, Lotta Heiskanen kuvailee.

Ahdistus oireilee myös erilaisina kehon tuntemuksina.

- Hyvin merkittävä ja selvä ahdistuneisuushäiriön oire ovat uniongelmat. Ahdistus oireilee myös esimerkiksi nopeana sykkeenä, puristavana tunteena rintakehässä ja hikoiluna.

Ahdistus on mahdollisuus tutustua itseen ja omaan tarinaan

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Tiedetään, että esimerkiksi perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille.

- Siihen, kehittyykö perinnöllisen alttiuden perusteella ahdistuneisuushäiriötä taas vaikuttavat monet ympäristötekijät kuten kuormittavat tapahtumat elämässä. Myös psykologiset tekijät vaikuttavat, kuten kasvuhistorian kokemukset, joissa on joutunut kokemaan voimakasta hätää ilman riittävää tukea tilanteen jäsentämiseen tai rauhoittamiseen. Vanhemman torjuvuus, kriittisyys tai hyväksynnän ja lämmön puute ovat kaikki altistavia tekijöitä.

Ahdistuneisuushäiriön muodostuminen on siis hyvin yksilöllisistä.

- Ahdistus on mahdollisuus tutustua itseen ja omaan tarinaan. On hyödyllistä oppia tuntemaan, mitkä tekijät laukaisevat, ylläpitävät ja altistavat ahdistukselle – se että ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, rauhoittaa mieltä ja hoitaa ahdistusta.

Älä jää ahdistuksen kanssa yksin: hae apua ajoissa

Ahdistukseen on hyvä hakea apua viimeistään, jos tunne haittaa arjessa tai työssä selviytymistä.

- ”Ota tämä tunne pois” on usein vastaanotolle tulevan ihmisen toive. Tällainen suhtautuminen ahdistuksen tunteeseen voi kuitenkin voimistaa ahdistusta ja hyödyllisempää onkin oppia olemaan sopusoinnussa hankalien tunteiden kanssa. Voi pelätä riittävästi esim. koronavirusta, jotta motivoituu siltä suojautumiseen, mutta samalla kykenee säilyttämään arjen toimitakyvyn ja optimismin. Ahdistusta saa siis tuntea, mutta ei joutua kohtuuttomasti sen valtaan.

Psykologisessa tai psykoterapeuttisessa hoidossa opetellaan yhdessä tunteiden säätelyä: esimerkiksi keinoja lieventää ahdistuneisuuden tunnetta ja tunnereaktioita.

- Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä ahdistuneisuuden hoitoa ohjaa Käypä hoito -suosituksiin perustuva ahdistuneisuuden hoitopolku, jonka avulla varmistetaan hoidon laatu ja vaikuttavuus. Asiakas saa apua oikea-aikaisesti juuri oikealta asiantuntijalta sekä muun muassa laadukasta tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta Terveystalo-sovellukseen, Lotta Heiskanen kuvailee.

Miten helpottaa oloa itse, kun ahdistus iskee? Asiantuntijan vinkit

Ahdistuneisuuden tunnetta voi pyrkiä lievittämään myös itse. Samat keinot eivät toimi kaikille, joten eri menetelmiä kannattaa rohkeasti kokeilla.

1. Tunnista ahdistus ja suhtaudu siihen lempeästi

  • Pyri löytämään ahdistukselle sanat
  • Suhtaudu ahdistukseen uteliaisuudella ja myötätuntoisen hyväksyvästi: älä kritisoi itseäsi ahdistuksesta, vaan anna itsellesi lupa kokea sitä.
  • Muista, että ahdistuksesta huolimatta voi selviytyä hyvin

2. Konkretisoi uhka ja pohdi:

  • Mitä pahimmillaan voi tapahtua? Entä parhaimmillaan?
  • Onko uhka todellinen?
  • Miten selviytyisin seurauksista?
  • Huomaa hetket, kun uhkakuvat eivät toteutuneet!

3. Ylläpidä hyvinvointia tukevia elintapoja ja vuorokausirytmiä

  • Muista riittävä lepo ja säännöllinen unirytmi, ruokailu ja liikunta
  • Ota käyttöön hengitysharjoitukset ja rauhoita keho

4. Huolla ja helli mieltä

  • Älä jää yksin – puhu ihmisille, joihin luotat
  • Varaa itsellesi huolihetki (esim. jokaiselle päivälle 15-30 minuuttia aikaa huolten käsittelyyn)
  • Keskity merkityksellisiin ja palkitseviin asioihin elämässäsi
  • Muista, että elämä on yllätyksellistä: koska vain voi tapahtua jotakin hyvää!

Viimeisimmät artikkelit

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.

Vaaleahiuksinen silmälasipäinen nainen istuu työpöydän ääressä hymyillen. Hän katsoo konetta ja näppäilee näppäimistöä. Artikkeli

”Tämän takia minä tätä työtä teen!” Terveydenhoitaja Inka Riihelä viihtyy Terveystalon julkisissa palveluissa

Pitäisikö minun kokeilla jotain uutta? Tätä pohti vielä tovi sitten terveydenhoitaja Inka Riihelä ja teki lopulta rohkean päätöksen: hän otti hurjalta tuntuneen loikan tuntemattomaan ja irtisanoutui vakituisesta työstään julkisella sektorilla. Nyt Riihelä työskentelee Terveystalossa julkisten palveluiden neuvolaterveydenhoitajana pääkaupunkiseudulla, ja viihtyy työssään erinomaisesti.

Artikkeli

AITO Työterveys on osa Terveystaloa 1.6.2022 alkaen

AITO Työterveys fuusioituu Terveystalon kanssa 1.6.2022. Yhdistymisen myötä AITO Työterveyden toimipisteisiin ja ajanvaraukseen tulee muutoksia 25.5.2022 alkaen.