30 kysymystä vaihdevuosioireista – gynekologi vastaa

Mistä tiedän, että vaihdevuodet ovat alkaneet?

Vaihdevuosien alkamisen määrittely on hyvin vaikeaa, koska todella puhutaan vuosista ja niiden aikana tapahtuvista muutoksista. Vaihdevuosiin liittyvien oireiden kirjo on moninainen ja yksilöllinen, mutta 40 ikävuoden jälkeen on todennäköistä, että hormonaalisiin muutoksiin liittyvää oireilua alkaa tulla ja monet niistä liittyvät juuri vaihdevuosiin. Yleensä selkeämmät vaihdevuosioireet tulevat noin 50-vuotiaana.

Selkeät uupumiset, väsymys, tunne siitä, ettei jaksa samoja asioita kuin ennen tai pärjää samalla tavalla vaikkapa töissä tai arjessa kuin ennen ja jatkuvasti ärtynyt mieliala ovat oireita, joiden kohdalla täytyy pysähtyä miettimään, että olisiko kyse hormonitoiminnan häiriöstä tai muutoksista. Keski-iässä on toki myös muita kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat vointiin ja jaksamiseen ja joiden merkitys arjessa on hyvä ottaa huomioon. Monet ovat esimerkiksi aikuisiällä hyvin stressiherkkiä unen suhteen: nuorempana saattoi pystyä kovassakin stressissä nukkumaan ongelmitta, mutta keski-iässä uni saattaa häiriintyä pienestäkin stressistä.

Voiko keski-iässä yöllä heräily olla vaihdevuosioire?

Se voi olla, erityisesti jos herää hikoiluun tai kuumaan aaltoon ja on sen ikäinen, että vaihdevuosioireilu voi olla sen puolesta ajankohtaista. Toisaalta uni myös muuttuu iän myötä ilman vaihdevuosiakin, eli monilla keski-ikäisillä on myös unen katkonaisuutta ja herkkäunisuutta, joka ei välttämättä liity estrogeenivajeeseen eikä lähestyviin vaihdevuosiin.

Miten uupumuksen voi erottaa esivaihdevuosiin tai vaihdevuosiin liittyvästä oireilusta?

Aina ei niin helposti, mutta jos unettomuus ja väsymys alkavat aiheuttaa ongelmia juuri keski-iässä, on vaikeuksia jaksaa ja tulee esimerkiksi työuupumusta, niin kyllä ensimmäiseksi katse täytyy kääntää hormoneihin. Osalla väsymys on vaihdevuosi-iässä noin 50-vuotiaana selkeä oire, ilman muita varsinaisia vaihdevuosioireita. Nainen voi kokea nukkuvansa hyvin, mutta uni ei virkistä ja tuntuu, ettei jaksa oikein mitään eikä jaksa kiinnostua asioista kuten ennen.

Hormonihoitokokeilu on siinä mielessä helppo, että jo noin 2–3 kuukaudessa nähdään, että minkälainen apu siitä on uneen ja laajemminkin jaksamiseen.

Voiko vaihdevuosioireita selvittää laboratoriokokeilla?

Useimmiten ei voi. Verikokeita harvoin tarvitaan vaihdevuosioireiden diagnosoimisessa, koska hormoniarvot kuten FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) tyypillisesti vaihtelevat hyvin voimakkaasti ennen vaihdevuosien alkamista: välillä arvot voivat olla matalia, välillä korkeita. Useimmiten pärjätäänkin ihan sillä, että käydään oireet tarkkaan läpi ja pohditaan yhdessä kokonaisuutta – estrogeenitason katsomisesta laboratoriokokeilla ei lähtökohtaisesti ole hyötyä vaihdevuosioireilun selvittämisessä. 

Onko luontaistuotteista tai lisäravinteista apua vaihdevuosioireisiin?

Kaikki kansainväliset tutkimukset ja suositukset ovat samalla linjalla sen suhteen, että mikään lisäravinne ei auta vaihdevuosioireisiin. Jos hormonihoitoa ei pysty terveydellisistä syistä käyttämään, on vaihdevuosioireiden hoitoon myös hormonittomia vaihtoehtoja. Ensimmäiseksi ei siis kannata suunnata luontaistuotekauppaan, sillä todennäköisesti apu jää saamatta ja rahat menevät hukkaan.

Voiko kuukautiskierron epäsäännöllistyminen olla merkki vaihdevuosien alkamisesta? Jos esimerkiksi ensin on jopa kahden viikon välein kuukautiset, ja sitten tuleekin selkeästi pidempiä taukoja?

Juuri näin se tyypillisesti menee. Yleensä jo ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista hieman yli 40-vuotiaana kierto alkaa lyhentyä ja kuukautiset tulevat ensin tiheämmin. Kun aikaa kuluu, kierto pitenee uudelleen ja sitten lähempänä 50 vuoden ikää kuukautisten välillä alkaa usein olla pidempiäkin taukoja. Tämä on täysin normaalia, ja merkki siitä, että hormonitoiminnan osalta jotain on tapahtumassa.

Millainen vaikutus hormonikierukalla on vaihdevuosioireisiin?

Vaihdevuosioireisiin hormonikierukalla ei ole vaikutusta. Hormonikierukka toki pitää vuodot poissa ja moni nainen tulee vaihdevuosiin niin, että on ollut jo pitkään vuodoton kierukan ansiosta. Mitään apua oireisiin ei hormonikierukasta kuitenkaan ole.

Moni saattaa silti miettiä, että pahenevatko vaihdevuosioireet, jos hormonikierukka poistetaan vaihdevuosien kynnyksellä tai niiden aikana. Oireisiin tälläkään ei ole vaikutusta, mutta vuodot todennäköisesti palaavat – hormonikierukkaa ei tämän takia kannata poistaa ennen kuin voidaan olla varmoja, että menopaussi alkaa olla takanapäin.

Minkä ikäisenä hormonikierukka voidaan poistaa?

Kansainväliset suositukset linjaavat, että 55-vuotiaana nainen ei enää voi tulla raskaaksi, eli ehkäisyä ei tämän jälkeen enää tarvita. 55-vuotiaana hormonikierukka voidaan siis ehkäisyn näkökulmasta poistaa, mutta siitä ei ole haittaa, vaikka kierukka olisi kohdussa pidempäänkin. Yleensä kierukka poistetaan harkiten, etteivät vuodot vaan ala uudelleen. Ehkä huonoin idea on poistaa kierukka juuri viidenkympin korvilla, jolloin todennäköisesti saadaan aikaan runsaat kuukautiset ja joudutaan laittamaan uusi kierukka.

Voiko yli-ikäinen hormonikierukka aiheuttaa vaihdevuosityyppistä oireilua, kuten hikoilua?

Ei voi, vaihdevuosiin liittyvä hikoiluoire johtuu estrogeenin puutteesta. Kierukan vanhenemisen merkki on se, että kuukautisvuodot pikkuhiljaa palaavat.

Onko hormonihoidolla yhteys rintasyöpäriskiin?

Naisilla, joilta kohtu on poistettu, käytetään hormonihoitona pelkkää estrogeeniä ja tämä lisää rintasyöpäriskiä erittäin vähän. Jos kohtu on tallella, käytetään lisäksi keltarauhashormonia, joka lisää rintasyöpäriskiä hieman enemmän, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä. On hyvä kuitenkin muistaa, että jokainen keltarauhashormonivalmiste lisää rintasyöpäriskiä, riippumatta siitä, onko kyseessä hormonikierukka vai tabletti- tai laastarimuotoinen keltarauhasvalmiste osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Jos ei halua hormonihoitoa vaihdevuosioireisiin, niin mitä muita vaihtoehtoja on?

Hormonittomista vaihtoehdoista on tällä hetkellä käytössä muun muassa masennuslääkkeitä, joista on olemassa lukuisia vaihtoehtoja. Näistä on apua vaihdevuosiin liittyviin mielialaoireisiin, mutta osalla potilaista myös kuumiin aaltoihin. Valitettavasti masennuslääkkeiden teho vaihdevuosioireisiin on selkeästi hormonihoitoa heikompi.

Suomessa on parin vuoden ajan ollut markkinoilla myös uusi hormoniton lääke, fetsolinetantti, joka on hyvin tehokas myös kuumiin aaltoihin, hikoiluun ja univaikeuksiin. Tällä hetkellä se on kallis, mutta siitä saa Kela-korvauksen, mikäli ei pysty hormonikorvaushoitoa terveydellisistä syistä käyttämään. Todennäköisesti fetsolinetantti ja vastaavat lääkkeet tulevat jatkossa olemaan tärkeä elämänlaatua tukeva valmiste niille, jotka eivät voi hormonihoitoa käyttää.

Voivatko kuukausittain esiintyvät päänsäryt olla esivaihdevuosi- tai vaihdevuosioire?

Monella päänsärkyjä voi liittyä vaihdevuosioireisiin. Esivaihdevuosissa eli noin 40–50-vuotiaana hormonivaihtelu voimistuu. Erityisesti, jos ei käytä vaihtelua tasaavaa hormonaalista ehkäisyvalmistetta, niin voi tulla voimakkaitakin hormonaalisia muutoksia ja vointi voi olla epätasainen kierron vaiheen mukaan. Tähän liittyen osalla voi olla esimerkiksi kuukaudesta kaksi viikkoa päänsärkyä ja kaksi viikkoa vointi on parempi.

Kun alkaa olla paljon kiertoon liittyvää, arjessa häiritsevää oireilua, voidaan olla melko varmoja, että esivaihdevuodet ovat alkaneet tai alkamassa.

Voivatko toistuvat hiivatulehdukset olla merkki vaihdevuosista?

Kyllä voivat. Jos on aikuisikänsä saanut elää juuri kärsimättä emätintulehduksista tai hiivatulehduksista ja yhtäkkiä viisikymppisenä alkaakin olla toistuvasti hiivaa, niin todennäköisesti taustalla on vaihdevuosiin liittyvä limakalvojen kuivuus. Tällöin kannattaa aloittaa paikallinen hormonihoito eli estrogeenivalmiste emättimeen kahtena iltana viikossa.

Jos on sairastanut syvän laskimotukoksen, voiko silloin käyttää estrogeeniä esimerkiksi voiteena tai geelinä?

Sairastettu laskimotukos on ehdoton este hormonihoidolle. Emättimen paikallishoitoa sairastettu tukos ei sen sijaan estä. Joissain tilanteissa on tukoksen sairastaneellekin hormonihoitoon perehtyneen asiantuntijan toimesta määrätty hyvin pienellä annoksella ihon kautta hormonihoito, jos oireet ovat hyvin vaikeat ja perinnöllinen tukostaipumus on poissuljettu. Tällöin kuitenkin hoidon riskinä voi olla mahdollinen uusi tukos. 

Lähtökohtaisesti hormonihoidolle on muutamia selkeitä hoidon estäviä vasta-aiheita, joihin kuuluvat muun muassa syvä laskimotukos, aivohalvaus ja muut aivoverenkierron häiriöt sekä rintasyöpä ja muut hormoniriippuvaiset syövät.

Miten erottaa stressiperäinen yöhikoilu ja vaihdevuosiin liittyvät kuumat aallot?

Monilla stressi nimenomaan provosoi kuumia aaltoja ja jos yöllä esimerkiksi herää ja ryhtyy yhtään miettimään vaikkapa työasioita ja stressaamaan, niin tulee heti hiki ja tuskainen olo. Kuumiin aaltoihin ei kuitenkaan yleisesti liity tunnetta stressistä, vaan esimerkiksi yöllä herää juuri siihen itse hikoiluun.

Tässä on toki yksilöllistä vaihtelua, mutta tyypillisesti kun kuumat aallot alkavat, niitä tulee joka yö ja useita yössä. Ne voivat aiheuttaa voimakastakin hikoilua erityisesti rintakehän alueelle ja niskaan – oireilu on siis voimakkaampaa, kuin esimerkiksi stressiin liittyvä ”tuskanhiki”.

Miten vaihdevuosiin liittyviä mielialaoireita hoidetaan?

Mielialaoireet ovat todella tärkeä syy tulla vastaanotolle. Vastaanotolla käydään läpi uni, palautuminen, arjen kuormitustekijät ja tietysti muu vaihdevuosiin liittyvä oiretilanne. Suurin osa reagoi hyvin hormonihoitoon, ja mielialakin tasoittuu sen myötä, mutta osa naisista tarvitsee vaihdevuosi-iässä hormonihoidon lisäksi myös mielialalääkityksen.

Jos on aikaisemmin ollut esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta tai muuta hormoneihin liittyvää mielialaoireilua, niin vaihdevuosien myötä tilanne voi uusiutua. Lääkkeet kannattaa ottaa herkästi käyttöön, jos vaihtoehtona on se, että useampia vuosia täytyy kärsiä hankalista, jokapäiväiseen arkeen vaikuttavista mielialaoireista.

Kannattaako vaihdevuosioireiden kanssa hakeutua yleislääkärille vai gynekologille?

Käypä hoito -suositus tähtää siihen, että kaikki yleislääkäritkin perusterveydenhuollossa osaisivat tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosien oireita. Tietoisuus ja osaaminen ei kuitenkaan välttämättä kaikkialla ole samalla tasolla, mutta vaihdevuosia voi hoitaa kuka tahansa aiheeseen perehtynyt lääkäri – eli jos löytää lääkärin, johon saa hyvän yhteyden, niin ei ole väliä onko kyseessä gynekologi vai yleislääkäri. Gynekologeille tietysti aihe on arkipäivää, hormonit ja niistä aiheutuvat oireet eri elämävaiheissa ovat asioita, joita me hoidamme työssämme päivittäin eli gynekologilta ainakin avun saa varmasti.

Auttaako vaihdevuosien hormonihoito suojaamaan sydän- ja verisuonitaudeilta tai diabetekselta?

On osoitettu, että jos käyttää hormonihoitoa esimerkiksi noin 50-vuotiaasta 60-vuotiaaksi, niin jossain määrin se suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä diabetekselta. Suojavaikutus on kuitenkin sen verran vähäinen, että pelkästään näiden terveyshyötyjen takia hormonihoitoa ei kannata aloittaa tai jatkaa vaihdevuosioireiden helpotettua, vaan hormonihoitoa käytetään oireiden hoitoon. Ainoa sairaus, joka selkeästi voidaan estää hormonihoidon avulla, on luukato niillä, joilla on vahva osteoporoosiriski.

Miten migreeni vaikuttaa vaihdevuosioireiden hoitoon?

Migreenipotilailla ajatellaan aina olevan hivenen kohonnut aivohalvausriski, erityisesti jos kyseessä on aurallinen migreeni. Migreeniä sairastavilla tuleekin olla ihon kautta annosteltava estrogeenivalmiste, eli ei mielellään tablettimuotoista hormonihoitoa. Tällöin veritulppariski ei lisäänny, ja hoitoa voi turvallisin mielin käyttää. Jos ei ole aurallista migreeniä ja ihon kautta annosteltava estrogeenivalmiste ei syystä tai toisesta sopisi, voidaan harkiten käyttää myös pienellä annoksella tablettihoitoa.

Mitä mieltä olet testosteronihoidosta vaihdevuosi-ikäisen haluttomuuteen?

Aika moni vaihdevuosi-ikäinen nainen sanoo vastaanotolla, että ei voisi seksi vähempää kiinnostaa. Tässä saattaa lohduttaa tieto siitä, että monesti vaihdevuodet ovat tällainen akuutti, huonompi vaihe ja tietysti hormonihoito auttaa näihin oireisiin, mutta myös ajan myötä tilanne helpottuu kaiken kaikkiaan. Halu sekä nautinto palaavat ja niiden myötä myös seksuaalinen tyytyväisyys.

Mitä testosteronihoitoon tulee, niin jos munasarjoja ei ole poistettu, pysyy naisen testosteronituotanto aika lailla vakiona – siihen ei tule merkittäviä muutoksia vaihdevuosienkaan aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti estrogeenihoito on riittävä apu haluttomuuteen, mutta joillakin se ei auta riittävästi. Jos haluttomuus on estrogeenihoidosta huolimatta hyvin hankalaa ja koetaan isoksi ongelmaksi, voidaan hyvin harkiten kokeilla myös testosteronivalmisteita. Arviolta voidaan sanoa, että puolet hyötyvät hoidosta, puolet ei. Osalla hyöty on merkittävä.

Ongelmallisen näistä valmisteista tekee se, että me emme tiedä niiden vaikutuksesta esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiin naisilla, sillä meillä ei ole naisille tutkittuja ja suunnattuja valmisteita ollenkaan, vaan käytössä on vain miehille tarkoitettuja testosteronigeelejä.

Jos käyttää iholle annosteltavia estrogeenivalmisteita, esimerkiksi suihketta tai geeliä, tuleeko silloin varoa ihokontaktia toisiin ihmisiin tai eläimiin?

Jotta joku muu altistuisi iholle annostellulle estrogeenille, tulisi todennäköisesti kyseessä olla pitkäaikainen ihokontakti juuri sille ihoalueelle, johon valmisteen on laittanut. Esimerkiksi jos valmisteen laittaisi käsivarteen, niin sylissä pitkään pidettävä lemmikki tai pieni vauva voisi tällöin altistua valmisteelle – siten monet, joilla on lapsenlapsia, eivät missään nimessä halua käyttöön kyynärvarteen suihkutettavaa estrogeenivalmistetta.

Esimerkiksi sisäreisien alue on hyvä paikka geelin tai suihkeen annosteluun, sillä tällä tavoin saa helposti minimoitua altistumisriskin.

Voivatko esivaihdevuodet aiheuttaa reuma-arvojen nousua?

Munasarjatoiminnan hiipuminen ei suoraan biologisesti vaikuta mihinkään tulehduksellisiin sairauksiin tai niiden kehittymiseen. Todella monet naiset kuitenkin juuri tässä iässä kärsivät niveloireista: on olkapäävaivaa, lonkkavaivaa, polvet ovat kipeät ja tulee niveljäykkyyttä. Moni saattaakin hakeutua reumalääkärille selvittelemään näitä oireita tai pohtii, voisiko kyseessä olla alkava nivelreuma tai muu tulehduksellinen nivelsairaus. Usein oireilu voi kuitenkin liittyä myös pelkästään vaihdevuosiin. Usein käykin niin, että hormonihoito vie myös kaikki tällaiset kolotukset mennessään. Toki jos tulehdusarvot ovat koholla, niin silloin täytyy reumalääkärin arvioida tilannetta.

Kuinka kauan vaihdevuosioireet jatkuvat?

Keskimäärin vaihdevuosioireita on noin seitsemän vuotta. Osalla kuitenkin oireita voi olla myös huomattavasti pidempään, esimerkiksi hikoilu voi jatkua kymmeniäkin vuosia ja vielä iäkkäänäkin ilman hormonihoitoa oireet ovat voimakkaita. Oireiden kesto ja voimakkuus ovat todella yksilöllisiä.

Kuinka kauan hormonihoitoa voi käyttää?

Ehdotonta yläikärajaa ei hormonihoidon käyttämiselle ole ja suomalainen Käypä hoito -suositus ei suoraan linjaa, että kuinka kauan hormonihoitoa jatketaan. Käypä hoito -suositusten mukaan hormonihoidon niin sanottu luonnollinen käyttöikä on 50–60 ikävuoden välinen aika ja käytännössä noin 60-vuotiaana tulisi ryhtyä miettimään annostuksen laskua tai hormonihoidon lopetusta, jos annoksen laskun myötä ei tule oireita. Amerikkalaisissa suosituksissa todetaan, että jos löytyy annostus, jolla voi hyvin, niin sitä kannattaa jatkaa ainakin kolme vuotta. Tämän jälkeen annosta voidaan laskea ja katsoa, ovatko oireet yhtään helpottuneet.

Osa voimakkaista vaihdevuosioireista kärsivistä päätyy käyttämään hormonihoitoa hyvin pienellä annostuksella ihon kautta jopa lopun elämäänsä, jos muita esteitä hoidolle ei ole.

Miten endometrioosi vaikuttaa vaihdevuosioireiden hoitoon?

Endometrioosi vaikuttaa lähinnä sillä tavalla, että estrogeeni on endometrioosille triggeri ja kasvutekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että osalla endometrioosia sairastavista naisista voi estrogeenihoidon myötä ilmetä kipuja tai lisääntynyttä endometrioosioireilua. Vaikka kohtu olisi poistettu endometrioosin takia, niin usein estrogeenihoidon lisäksi tarvitaan myös keltarauhashormonia pitämään oireet poissa, erityisesti jos endometrioosia on yhä jäljellä. 

Vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta suurin osa endometrioosia sairastavista naisista voi ongelmitta käyttää hormonihoitoa.

Millainen vaikutus hormonihoidolla on kilpirauhasarvoihin tai kilpirauhaslääkitykseen, jos on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta?

Jos käyttää tablettimuotoista estrogeenia, se voi vähän vaikuttaa tyroksiinin eli kilpirauhashormonin tarpeeseen. Jos käyttää iholle annosteltavaa estrogeenia, samanlaista vaikutusta ei ole. Eli tyroksiiniarvoja täytyy muistaa tarvittaessa seurata suun kautta käytettävän hormonihoidon yhteydessä.

Voiko estrogeenihoito pahentaa valkojäkälää?

Valkojäkälä on ulkosynnyttimien ihottuma, joka on melko tavallinen iän myötä. Estrogeeni ei pahenna valkojäkälää tai sen oireita, mutta vaihdevuosiin liittyvä limakalvokuivuus itsessään altistaa valkojäkälälle.

Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa rintojen arkuutta tai kipua?

Kyllä. Monella erityisesti esivaihdevuosissa on monia kiertoon liittyviä oireita ja rintojen arkuus voi olla yksi tällainen oire. Osalla myös estrogeenihoito voi aiheuttaa rintojen arkuutta, jolloin annosta yleensä joudutaan hieman pienentämään.

Ovatko yhdistelmäpillerit tehokas apu esivaihdevuosioireisiin?

Kyllä näin voi sanoa. Yleensähän ennen kuin tullaan vaihdevuosiin, tarvitaan myös ehkäisyä ja toisaalta usealla ovat ongelmana runsaat vuodot tai vuodot ylipäätään. Näin ollen monesti ensin esivaihdevuosi- tai vaihdevuosioireita hoidetaankin ensisijaisesti juuri ehkäisyvalmisteilla noin 50 ikävuoteen asti ja vasta tämän jälkeen näillä varsinaisilla hormonihoitovalmisteilla. Toki jokaisen tilanne on yksilöllinen, ja monia erilaisia vaihtoehtoja on olemassa.

Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa virtsankarkailua?

Monella vaihdevuosi-ikäisellä naisella virtsankarkailu lisääntyy selkeästi aiemmasta. Osalla oireita on enemmän myös kuukautiskierron eri vaiheissa. Painonhallinta, limakalvojen paikallishoito ja lantionpohjan lihasten vahvistaminen riittävät yleensä helpottamaan oireita. Jos näistä ei ole apua, tilannetta on hyvä pohtia gynekologin vastaanotolla ja vaihtoehtona on myös virtsankarkailun leikkaushoito.