”Jaksaa, jaksaa! Ensi kuussa helpottaa!” – Työelämän kalleimmat lauseet eivät palvele ketään
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen. Me Terveystalossa haluamme siirtää työkykyä uhkaavat työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja varmistaa, että jokainen meistä voi ja jaksaa hyvin työssään. Tämä edellyttää tietoon pohjautuvaa vahvaa ennalta ehkäisevää otetta, varhaista välittämistä ja työkyvyn johtamisen osaamista. Sitoudumme yhdessä siihen, että terveys kannattaa.
Työyhteisön terveydentilan hälytysmerkkien lisäksi myös yksilöiden työkyvyn vaarantuminen tunnistetaan ajoissa. Tähän tarkoitukseen Terveystalossa työterveyshuollon yhtenä olennaisena työkaluna on tutkitusti* työkykyriskejä ennustava terveyskysely, sekä sen pohjalta tehty työn luonteen huomioiva terveystarkastus. Näiden avulla moni alkava vaiva ja työkykyä uhkaava riski löydetään heikkojen signaalien avulla jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin osataan tarjota yksilöllistä ja kohdennettua tukea. Lisäksi Terveystalon hoitohenkilökunnan käytössä on globaalisti ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seurantatyökalu, joka auttaa seuraamaan työkykyriskejä ja pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoitoa sekä työntekijä- että yritystasolla.
Kun työyhteisön tai yksilön ongelmiin päästään kiinni jo varhaisessa vaiheessa, ne voidaan taltuttaa oikealla hoitosuunnitelmalla. Tällöin hoitamattomuudesta johtuvat sairastelut eivät kasva tai yksilön kohdalla johda jopa ennenaikaiseen työkyvyn menetykseen.
Työterveydestä hyötyy yhteiskunta, työnantaja ja ennen kaikkea ihminen itse
Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisy työterveyshuollon avulla on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kelan** sairauspoissaolojen tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan, ja väheneminen jatkuu edelleen. Samoin Eläketurvakeskuksen*** tilastoista selviää, että kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt selvästi ja heidän osuutensa työikäisestä väestöstä on pienentynyt kaikkialla Suomessa. Molempien positiivista kehitystä on edesauttanut työn luonteen muuttuminen vahvasti fyysisestä suorittavasta työstä teknologia-avusteiseksi, minkä lisäksi merkittävänä vaikuttajana on ollut työterveyshuolto ja sen ennaltaehkäisevä toiminta, jonka avulla on onnistuttu pidentämään työuria ja muotoilemaan työtä uudella tavalla, jotta työelämässä on mahdollista ja mielekästä jatkaa.
Mielenterveyspandemian ehkäisy työterveyden seuraava suuri haaste
Muuttunut työn luonne on tuonut mukanaan uuden haasteen työkyvyn ylläpitoon. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat yhä tavallisempia, eivät ainoastaan Suomessa, vaan globaalisti. Niihin liittyvät sairauspoissaolot ovat olleet kasvussa useita vuosia ja mielenterveysdiagnoosit ovat nykyisin suurin pitkiä sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttava sairauspääryhmä. Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat tilastoissa, koska eläkkeet alkavat selvästi nuorempina – huolestuttavasti toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.
Mielenterveyteen liittyvä merkittävä haaste on, että osa potilaista ei saa riittävän ajoissa asianmukaista hoitoa, jolloin tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkykyä uhkaavaan masennukseen uudelleen. Työterveydessä tähän huoleen on herätty ja Terveystalossa rakennettu Psykologisesti Terve Työpaikka -toimintamalli, jolla onnistutaan tehokkaasti vähentämään mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja ja työssä jaksamisen ongelmia. Malli sisältää tehokkaat työyhteisötason toimet mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi, työterveyden mahdollistaman nopean pääsyn avun ja hoidon piiriin matalalla kynnyksellä ja työterveyspsykologin aktiivisen toiminnan mielenterveysdiagnoosin jälkeen, sillä tapaamisen työterveyspsykologin kanssa**** on tutkittu lyhentävän sairauspoissaolon kestoa ja edesauttavan työhön palaamista.
Työterveyden rooli on tukea työnantajia ja varmistaa, ettei sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta huolestuttava kehitys nuorten ikäluokkien mielenterveysongelmissa jatku. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt aiheuttavat lisääntyvästi työkyvyttömyyttä jo nuorissa ikäluokissa, jolloin kyseessä voi olla elämän mittainen tragedia ja syrjäytyminen työelämästä jo nuorella iällä.
Mielenterveyspoissaolot ovat valitettavasti kuitenkin vain jäävuoren näkyvä osa, sillä lievät mielenterveysongelmat ja työuupumus heikentävät kognitiivisia kykyjä (ajattelu, keskittyminen, muisti) ja motivaatiota, mikä näkyy tuottavuuden laskuna varsinkin asiantuntijatehtävissä. Nykyisessä työelämässä esihenkilöt tarvitsevat osaamista ja taitoja kuinka kohdata ja käsitellä työssä jaksamisen ongelmia, jotta myös kaikilla on mahdollisuus onnistua omassa työssään ilman turvautumista työelämän kalleimpiin lauseisiin.
*Minna Pihlajamäki: Työterveyden terveyskyselyillä voidaan ennustaa työkykyriskejä
** Sairauspoissaolojen tutkimus
***Eläketurvakeskuksen tilastot työkyvyttömyydestä
****Työterveyspsykologien työn vaikuttavuudesta kertova tutkimus
Uusimmat artikkelit
Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia
Syvällä unella on merkittävä rooli yön aikaisessa palautumisessa ja aivojen toiminnan ylläpitämisessä. Kannattaako ihmisen kuitenkaan yrittää optimoida syvää unta? Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, mikä on erilaisten univaiheiden tehtävä.
Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.
Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?
Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?
Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
Voiko minulla olla uniapnea, vaikka sitä ei havaittu yöpolygrafiassa?
LT, nenä-, korva- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääkäri Eeva Löfgren vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin uniapneasta.
Kumpi kannattaa, lepo vai liike? 7 myyttiä nivelrikosta
Nivelrikko on yleinen sairaus, mutta liittyykö siihen aina kipuja? Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat ottaa kantaa yleisimpiin väittämiin nivelrikosta.