"Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia?"
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja vaihdevuosista.
Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia esimerkiksi niin, että herää 4–5 kertaa yössä kuumaan aaltoon? Millä keinoin unta voisi parantaa ja päästä heräämisestä eroon?
Kuumat aallot häiritsevät unta merkittävästi, sillä kuumaan aaltoon liittyy vireystilan muuttuminen aktiiviseksi ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Kuumia aaltoja voidaan hoitaa. Eniten käytetään hormonikorvaushoitoa, mutta myös esimerkiksi mieliala- ja kipulääkkeillä on kuumia aaltoja hillitsevää vaikutusta. Vaihdevuosien vasomotoriseen oireiluun eli verisuonten toimintaan liittyviin oireisiin, kuten kuumiin aaltoihin on myös kehitetty lääkeaine, joka on turvallinen myös niille, jotka eivät voi käyttää hormonikorvaushoitoa.
Olen 58-vuotias nainen. Minulla oli aikaisemmin unihäiriöitä vaihdevuosien takia, mutta nukuin jo monta vuotta ilman häiriöitä. Nyt kesällä heräily ja kehon kuumuus palasi, kun helteet alkoivat. Voiko vaihdevuodet palata vai onko muita syitä?
Vaihdevuosioireet voivat tulla aalloissa, eli välillä oireilu on poissa ja palaa sitten uudelleen. Toisaalta nyt kannattaisi selvittää myös muut unihäiriöt, eli onko unen aikaiseen hengityshäiriöön, kuten uniapneaan viittaavaa. Myös muut uneen vaikuttavat sairaudet olisi hyvä tutkia tarkemmin.
Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa uniongelmia, vaikka syö e-pillereitä ja siten estrogeeniä?
Osalla näkyy hormonaalista vaihtelua e-pillereiden käytöstä huolimatta. Toisaalta vaihdevuosien aikaan monella on paljon myös muuten kuormaa, joka voi vaikuttaa yöuneen.
Hormonikorvaushoito auttoi uneen, mutta nyt unettomuus on palannut takaisin. Olen käyttänyt hormonikorvaushoitoa 2 vuotta ja edelleen käytän laastaria. Mikä neuvoksi?
Uniasia kannattaisi selvittää vielä kunnolla: naisilla esimerkiksi uniapnea voi lisätä heräilyä ja unettomuutta. Toisaalta unettomuutta voidaan myös hoitaa, kunhan muut unta häiritsevät syyt on poissuljettu.
Miten saada unta aamuyön heräämisen jälkeen? Estrogeenisuihke sekä melatoniini käytössä, mutta nämä eivät anna koko yöksi unta.
Unettomuuden ensisijainen hoito on unettomuuden lääkkeetön hoito, jossa opetellaan unta tukevia menetelmiä, joita voi käyttää herätessään. Melatoniinin voi vaihtaa pitkävaikutteiseen valmisteeseen, jonka voi ottaa juuri ennen nukkumaanmenoa, jolloin teho riittää paremmin aamuun. Aamuyön unettomuuden takana voi olla myös kuormitusta ja ylivirittyneisyyttä, jolloin omaa kuormitusta kannattaa pohtia ja miettiä keinoja rentoutua ja rauhoittua.
Herään yöllä niin, että sydän hakkaa ja yöpaita on märkä. Sitten menee pitkiä aikoja, ettei näitä tuntemuksia ole. Voiko tämä liittyä hormoneihin?
Hormonimuutokset tulevat usein aalloissa. Välillä oireilee enemmän ja välillä oireet voivat olla poissa.
Mikä auttaa pysymään unessa? Miten esimerkiksi nukahtaa yöllä uudelleen lämpöaallon tai wc-käynnin jälkeen?
Mieltä kannattaa rauhoittaa pitkin päivää, eli taukojen järjestäminen päivisin tukee yöunta. Yöllä monet lukevat tai kuuntelevat äänikirjaa. Mukava rauhoittava tekeminen on aina parempi vaihtoehto kuin antaa katastrofiajatusten hyrrätä. Ohjaan monia miettimään yöksi jo valmiiksi jotain hyvän mielen tekemistä. Eli jos herää ja uni ei tulekaan, voi siirtyä esimerkiksi sohvalle katsomaan tuttua ja rauhoittavaa lempisarjaa lemmikkiä silittäen. Monesti uni tulee siinä, ja vaikka ei tulisikaan, niin keho ja mieli kuitenkin hieman palautuvat. Lääkitystä ei kannata keskellä yötä ottaa, se sotkee seuraavan päivän.
Saako/voiko päiväunilla korvata univajetta vaihdevuosi aikana? Mitä haittaa / hyötyä päiväunista on? Millaista uni on vaihdevuosi vaiheen jälkeen?
Jos nukkuu päiväunia, niin niiden kannattaa olla enintään 20–30 minuutin pituiset. Tällöin uni pysyy vielä kevyenä, eikä häiritse yön nukahtamista. Liian pitkät päiväunet vievät unen seuraavalta yöltä. Toisaalta lyhyet torkut rentouttavat ja purkavat hieman ylivirittyneisyyttä.
Uni muuttuu vaihdevuosien jälkeen. Uniapnea lisääntyy naisilla merkittävästi ja naiset saavat lähes miehet kiinni uniapnean esiintyvyydessä. Ikääntyessä uni alkaa myös hieman lyhentyä, eli unen kokonaismäärä vähenee hieman.
EL, korva-,nenä- ja kurkkutaudit, Unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen
Unilääkäri Janne Kanervisto rohkaisee suomalaisia hakemaan unihäiriöihin apua ajoissa ja muistuttaa, että unirytmit ja -tarpeet voivat vaihdella saman perheen sisällä. Joskus erillisissä sängyissä nukkuminen voi olla pariskunnille paras satsaus hyvinvointiin ja sitä kautta myös suhteeseen.
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.