"Leikkaus oli pieni vaiva verrattuna vuosien kärsimykseen"
Virtsankarkailu aiheutti Jonna-Carita Kanniselle, 39, vuosien ajan suurta häpeää ja riesaa. Päiväkirurgiana tehty nopea leikkaus muutti elämän.

Jonna-Carita Kanninen, 39, voi istua kyläillessä vaalealle sohvalle ja nauraa vedet silmissä ilman, että tarvitsee jännittää. Hän voi pukeutua muuhunkin kuin mustaan, yskiä ja aivastaa normaalisti, tai istua auton penkille ilman, että taittelee pyyhkeen alleen. Hän voi juosta, eikä housuille ja lenkkitossuille valu virtsaa.
– Ylipäätään ei tarvitse koko ajan pelätä, että vaatteet kastuvat ja haisen pissalle.
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi tarkoittaa sitä, että virtsaa ei voi pidättää. Kannisen sairaus alkoi muutama vuosi sitten ja paheni pikkuhiljaa.
Ensin virtsaa karkaili ponnistelun kuten juoksulenkin aikana. Lopulta riitti, että hän vain lähti kävelemään. Etenkin jos hän käveli korkokengissä, sai olla varma, että housut kastuivat.
– Se oli tosi noloa. Minua hävetti jatkuvasti. Leikkauksen ansiosta sain uuden elämän.
Leikkauksen ansiosta sain uuden elämän. “
Vihdoin vaivaan löytyi apu
Aluksi Kanninen koetti saada sairauden kuriin itse. Proviisorina ja farmasian tohtorina hän on tottunut etsimään tietoa.
Hän käytti erilaisia tukivälineitä, kuten emättimeen laitettavaa uretrarengasta ja lantionpohjan lihaksia voimistavia geishapalloja.
Hän hakeutui lantionpohjan fysioterapiaan ja teki tunnollisesti kaikkia fysioterapeutin neuvomia liikkeitä vuoden ajan. Jotkut hyötyvät niistä, mutta Kanninen ei.
Hän kävi muutaman eri gynekologin vastaanotolla, mutta kukaan ei tuntunut ymmärtävän, miten paljon sairaus haittasi Kannisen elämää.
– Kaikkeni yritin, mutta en saanut apua mistään. Aloin väsyä avun etsimiseen.
Kanninen oli oikeastaan jo luovuttanut ja alkanut ajatella, että tällaista hänen elämänsä sitten on. Kunnes hän kuuli ystävältä Terveystalon gynekologista Anna-Mari Heikkisestä ja hakeutui tämän vastaanotolle.
– Vihdoinkin löytyi joku, joka tarttui ongelmaani ja jolla oli selkeä ratkaisu. Hän sanoi, että sairauteni ei parane kuin leikkaamalla.
Vihdoinkin löytyi joku, joka tarttui ongelmaani ja jolla oli selkeä ratkaisu. “
Joka viides keski-ikäinen nainen kärsii virtsankarkailusta
Jonna-Carita Kanninen ei suinkaan ole yksin. Virtsankarkailua esiintyy kolmekymppisilläkin, mutta sairaus yleistyy iän myötä. Joka viides 40–60-vuotiaista naisista kärsii virtsankarkailusta, ja yli 70-vuotiaista vaiva on tuttu jopa puolelle. Sairaus on yleisempää naisilla kuin miehillä.
Iän ja estrogeenin vähenemisen lisäksi synnytys, tupakointi, lantionpohjan lihasten heikkous ja ylipaino lisäävät riskiä, mutta joskus sairauden syynä on vain sidekudosten ominaisuus.
Esimerkiksi Kannisella ei ollut mitään selvää syytä, mikä virtsankarkailua aiheutti. Hän ei ole ylipainoinen, eikä hän tupakoi. Liikkumattomuuskin voi lisätä riskiä, mutta aktiiviliikkujana Kanninen harrastaa liikuntaa jopa 15 tuntia viikossa.
Terveystalon gynekologisista palveluista vastaavana johtajana työskentelevä Anna-Mari Heikkinen on tehnyt virtsankarkailuleikkauksia kymmeniä vuosia ja myös kouluttanut gynekologeja. Hän kertoo, että virtsankarkailua on kolmenlaista. Ponnistuskarkailussa virtsaa lorahtaa esimerkiksi urheillessa, yskiessä tai aivastaessa.
”Silloin lantionpohjan tuki pettää ja virtsaputken suu vuotaa kuin falskaava ilmapallo.”
Toista muotoa kutsutaan yliaktiiviseksi rakoksi. Siinä rakon seinämä ärtyy niin, että rakon pinnalla olevat hermot käskevät vessaan häiritsevän usein ja silloinkin, kun rakko ei ole täynnä. Tätä muotoa voidaan hoitaa lääkkeillä.
Kolmannessa tautimuodossa nämä kaksi yhdistyvät.
Testi kertoo leikkauksen tarpeen
Ponnistusvirtsankarkailua hoidetaan lantionpohjan fysioterapialla, elintapojen muutoksella ja erilaisilla tukivälineillä. Tukivälineistä voi olla apua silloin, kun sairaus on lievä ja vaivaa vain tietyissä, harvoin toistuvissa tilanteissa, kuten trampoliinilla hyppiessä.
Aina nämä keinot eivät auta, ja silloin voidaan miettiä leikkausta.
Toisin kuin jotkut luulevat, yksityisellä puolella leikkaukseen ei pääse lievemmillä oireilla kuin julkisella.
– Myös meillä noudatetaan Käypä hoito -suosituksia, Anna-Mari Heikkinen sanoo.
Lääkäri arvioi tarvetta oirekyselykaavakkeilla ja yskäisytestillä. Yskäisytesti tehdään niin, että potilas tulee vastaanotolle rakko täynnä ja käy hoitopöydälle makaamaan jalat koukussa. Sitten lääkäri pyytää yskäisemään.
Leikkauksen kriteerit täyttyvät, jos muut hoitokeinot eivät auta, virtsaa karkaa makuuasennossa yskiessä ja oirekyselyn perusteella kyseessä on ponnistuskarkailu, joka haittaa elämää riittävästi.
Vakuutusyhtiö korvasi hoidon
Leikkauspäätöstä tehdessään Jonna-Carita Kanniselle oli tärkeää, että Terveystalolla hän sai itse vaikuttaa leikkauksen aikatauluun. Hän harrastaa triathlonia, ja tuohon aikaan hän harjoitteli tavoitteellisesti. Puolen vuoden päässä ratkaisevasta gynekologikäynnistä häämöttivät lajin maailmanmestaruuskilpailut, joihin Kanninen tähtäsi. Hänen toiveensa oli, että leikkaus tehdään vasta kilpailujen jälkeen.
Toinen päätöstä tukeva seikka oli se, että Kannisen sairauskuluvakuutus kattoi leikkauksen kulut. Monelle naiselle voi tulla yllätyksenä, että työterveys ja sairaskuluvakuutukset voivat kattaa gynekologisten sairauksien hoidon, vaikka oireettoman naisen rutiinitarkastukset on suljettu pois näiden piiristä.
Toimenpide oli nopeasti ohi – virtsankarkailua hoitavat leikkaukset tehdään päiväkirurgiana paikallispuudutuksessa. Kanninen meni aamulla Terveystalon sairaalaan Kuopiossa, yhteen Terveystalon yhdeksästä gynekologisia leikkauksia tekevistä sairaaloista eri puolilla Suomea. Kotiin hän pääsi iltapäivällä.
– Ensimmäisenä yönä tunsin kipua. Sen jälkeen olo koheni päivä päivältä.
Seuraavana päivänä sairaanhoitaja soitti ja varmisteli, että kaikki oli hyvin. Myöhemmin myös hänet leikannut gynekologi Anna-Mari Heikkinen soitti ja kyseli vointia.
Leikkauksesta kirjoitettiin 10 päivän sairausloma. Kuukauden päästä Kanninen otti ensimmäisiä juoksuaskeleita.
Sairaus voi haitata elämää todella paljon, ja vielä ihan turhaan. “

Turha kärsiä, kun vaivan voi hoitaa
Sekä Kanninen ja Heikkinen ovat sitä mieltä, että virtsankarkailu on alihoidettu vaiva. Naiset eivät välttämättä osaa hakea apua, eivätkä kaikki lääkärit osaa hoitaa virtsankarkailua. Sairaudesta myös puhutaan hyvin vähän siihen nähden, miten yleinen se on.
– Välillä minulle tulee tippa linssiin, kun vastaanotolle saapunut nainen kertoo kärsineensä vuosia. Sairaus voi haitata elämää todella paljon, ja vielä ihan turhaan, Heikkinen sanoo.
Jonna-Carita Kannisen leikkauksesta on nyt kulunut runsaat puoli vuotta. Kanninen on puhunut asiasta avoimesti myös sosiaalisessa mediassa. Instagramissa julkaisemansa päivityksen jälkeen hän sai monia viestejä, joissa häntä kiiteltiin avoimuudesta ja pyydettiin kertomaan lisää.
Kanninen haluaa kertoa kokemuksestaan avoimesti, koska siitä voi olla hyötyä muille.
– Apua on saatavilla.
Mitä leikkauksessa tapahtuu?
Virtsankarkailua hoitavassa leikkauksessa potilasta ei nukuteta, vaan toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa.
– Se voi olla ajatuksena epämiellyttävä, mutta asiakas saa riittävästi kipulääkettä ja halutessaan myös rentouttavaa lääkettä. Potilaani eivät tunne kipua, sanoo naistentautien synnytysten erikoislääkäri ja Terveystalon palvelujohtaja Anna-Mari Heikkinen.
Leikkauksessa emättimen limakalvolle virtsaputken alapuolelle tehdään noin sentin viilto. Sitä kautta lääkäri asettaa lantionpohjan tukikudoksen läpi tukinauhan, joka jätetään paikoilleen.
Nauha on tärkeää säätää niin, että se tukee riittävästi omia lantionpohjan rakenteita mutta ei kiristä. Oikea kireys varmistetaan samalla yskäisytestillä kuin ennen leikkausta, minkä vuoksi potilas ei voi olla nukutettuna.
Heikkisen kokemuksen mukaan toimenpide pelottaa melkein kaikkia. Anna-Mari Heikkinen pyrkii kuitenkin tekemään tilanteesta mahdollisimman rennon. Hän juttelee leikattavalle koko ajan: varmistaa, että hänellä on kaikki hyvin, ja kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Yleensä leikkauksen jälkeen asiakkaat ovat helpottuneita siitä, miten vaivattomasti toimenpide sujui.
Leikkaus Terveystalo Sairaalassa
Meillä pääset huipputason sairaalapalveluihin 17 sairaalassa 15 eri paikkakunnalla. Monipuoliset leikkauspalvelumme kattavat laajasti eri erikoisalat. Yleisimmät tekemämme leikkaukset ovat gynekologisia, ortopedisiä ja vatsan alueen leikkauksia, mutta teemme myös muun muassa silmäleikkauksia ja korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksia.
Palvelemme itse maksavia yksityisasiakkaita, vakuutusyhtiön kautta asioivia ja Terveystalon työterveysasiakkaita. Pääset liikkeelle varaamalla ajan sopivalle erikoislääkärille alkukartoitusta ja hoitosuunnitelmaa varten.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.