Insuliiniresistenssi voi kehittyä huomaamatta – näin purat aineenvaihduntahäiriön
Jos kilot tahtovat kertyä keskivartaloon etkä harrasta liikuntaa, voit olla riskiryhmässä insuliiniresistenssille. Terveystalon ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo, miten aineenvaihduntahäiriön voi jopa parantaa elämäntapamuutoksilla.
Jos kehomme toimii normaalisti, se tuottaa insuliinihormonia, joka säätelee veren sokeritasapainoa. Insuliinin tehtävänä on auttaa glukoosia siirtymään verestä soluihin, joissa sitä käytetään energianlähteenä.
Aina elimistön luonnollinen säätelymekanismi ei kuitenkaan toimi. Insuliiniresistenssissä kehon solut reagoivat insuliiniin tavallista heikommin, jolloin verensokerin säätely vaikeutuu. Insuliiniresistenssiä esiintyy tavallisimmin maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa.
– Insuliiniresistenssi saattaa kehittyä keskivartalolihavuuden, liikunnallisesti passiivisen elämäntavan ja esimerkiksi hormonitoiminnan ja aineenvaihdunnan häiriön (PMOS) myötä, ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo.
Mutta miten insuliiniresistenssi sitten käytännössä oireilee?
– Kaikilla ihmisille ei välttämättä mitenkään, se voi olla täysin oireeton ja siksi salakavala. Välttämättä insuliiniresistenssi ei heti näy verensokerimittauksissakaan.
Riskinä tyypin 2 diabetes
Insuliiniresistenssin taustalla voi olla matala-asteinen tulehdus tai maksan rasvoittuminen, jotka pitkittyessään kuormittavat elimistöä ja nostavat riskiä tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Mikäli suvussa on rasitetta esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, kannattaa käydä mittauttamassa paastoverensokeri. Sokerirasituskokeella voidaan puolestaan selvittää, miten hyvin elimistö käsittelee sokeria ja kuinka herkästi se reagoi insuliiniin.
Ikääntyminen lisää yleensä insuliiniresistenssin todennäköisyyttä. Tolonen kehottaa selvittämään myös suvussa olevia sairauksia, sillä syyt voivat löytyä perimästä.
– Olen huomannut, että moni ei tiedä, mitä perinnöllisiä sairauksia vanhemmilla tai isovanhemmilla on. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on hyvin alidiagnosoitu sairaus, jossa on kuitenkin vahva perinnöllinen tausta. Tämä olisi kullanarvoista tietoa omaa terveyttä ajatellen.
Toloselle aihe on tuttu, sillä hän tekee parhaillaan väitöskirjaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisestä.
Pienikin muutos auttaa
Insuliiniresistenssi ei ole loppuelämän tuomio, vaan ehkäistävissä ja jopa hoidettavissa elämäntapamuutoksilla.
– Ja nyt haluan korostaa, että usein pienetkin muutokset auttavat eli tavoitteeksi ei tarvitse asettaa normaalipainoa. Jos saat painoa pudotettua vaikka 5–10 prosenttia, se voi palauttaa maksan insuliiniherkkyyden normaaliksiksi. Samoin lihasten insuliiniherkkyyttä voi parantaa liikunnalla, Tolonen rohkaisee.
Kun ruokavalioon lisätään kuitupitoisia täysviljoja, hyviä rasvoja ja kasviksia, ollaan jo oikealla suunnalla. Stressinsäätely ja uni ovat myös ratkaisevassa roolissa insuliiniresistenssin purkamisen kanssa.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa puutut tilanteeseen ja teet konkreettisia elämäntapamuutoksia, sitä suurempi vaikutus toimilla on. Avainasemassa on säännöllisyys: ei riitä, että kerran vuodessa käyt juoksemassa maratonin. Mieluummin kannattaa tavoitella maltillisia elämäntapamuutoksia, joita on helpompi ylläpitää.
Ravitsemusterapeutti
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Ikäännytkö ennenaikaisesti? 5+1 vinkkiä matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi
Matala-asteinen tulehdus ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita, mutta voi kaikessa hiljaisuudessa lisätä merkittävästi sairastumisriskiä ja edistää solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo, miten tulehdustilaa voi torjua kotikonstein.
"Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?"
Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kolesterolista.
Näin onnistut painonpudotuksessa ja saat pysyviä tuloksia
Yhä useampi suomalainen kamppailee terveydelle haitallisen ylipainon kanssa ja etsii ratkaisua hittidieeteistä tai lääkkeistä. Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Sirpa Soini on tutkinut onnistuneita painonpudottajia ja kertoo, miten sinäkin voit toteuttaa elämänmuutoksen.
Totta vai tarua: Kannattaako kaikkea rasvaa välttää?
Tarua. Rasvaan liittyvät myytit istuvat tiukassa, mutta nykyään tiedetään, että rasva ei ole vihollinen vaan välttämättömyys. Pehmeistä rasvoista voi olla yllättävää hyötyä jopa painonhallinnassa.