"Onko kofeiiniton kahvi oikeasti kofeiinitonta?"

Voiko kahvin aiheuttaman närästyksen välttää syömällä samalla jotain, erityisesti aamuisin?

Kyllä, usein ainakin lieventää oireita. Kahvi kiihdyttää mahahapon eritystä, ja lisäksi se voi hetkellisesti löysätä ruokatorven alapään sulkijalihasta – sitä “venttiiliä”, joka normaalisti estää hapon nousun ylös.

Tyhjään mahaan juotuna kahvi pääsee ärsyttämään pahiten. Siksi paras niksi on syödä aamupala ensin ja juoda kahvi vasta sen päälle: ruoka puskuroi happoa ja rauhoittaa tilannetta. Vatsaystävällisin aamiainen on vähähappoinen, kuitupitoinen ja sisältää maltillisesti rasvaa. Hyviä esimerkkejä tällaisista aamupaloista ovat kaurapuuro manteleilla, raejuustolla ja mustikoilla tai smoothie, joka on valmistettu maustamattomasta jogurtista, banaanista, kauraleseestä ja marjoista. 

Vähähappoiset hedelmät, kuten banaani, sekä vähärasvaiset maitotuotteet sopivat useimmille hyvin. Sen sijaan runsasrasvainen ja paistettu ruoka, happamat sitrushedelmät ja paprika pahentavat oireita monilla. Reagointi on kuitenkin yksilöllistä, ja omat laukaisijat löytää parhaiten seuraamalla, mikä itselle sopii.

Kahvin paahtoasteella on myös vaikutusta närästykseen. Vaaleapaahtoinen kahvi – jota moni suomalainen juo – on hapokkaampaa ja ärsyttää herkkää vatsaa enemmän. Tummapaahtoinen on useimmille lempeämpää, koska pidemmässä paahdossa osa vatsaa ärsyttävistä hapoista hajoaa. Herkkävatsaisen kannattaakin kokeilla tummapaahtoa. Kaupasta löytyy myös tähän tarkoitukseen tehtyä vähähappoista kahvia, kuten Pauligin Watsa-Kahwi.

Juon päivittäin noin viisi mukillista suodatinkahvia. Onko näin suuresta määrästä haittaa? Vaikuttaako kahvi esimerkiksi C-vitamiinin imeytymiseen?

Turvallisena rajana terveelle aikuiselle pidetään 400 mg kofeiinia päivässä. Suodatinkahvissa kofeiinia on noin 70 mg desilitrassa, eli 400 mg tarkoittaa noin 5-6 dl kahvia. Tavallinen kahvimuki vetää noin 2,5 dl, joten viisi mukillista tarkoittaa noin 900 mg kofeiinia eli selkeästi yli suosituksen. 

Ihmiset ovat kuitenkin hyvin eri tavoin herkkiä kofeiinille – osin perinnöllisistä syistä, osin elämäntilanteen mukaan. Herkemmillä jo yksi tai kaksi kuppia voi aiheuttaa hermostuneisuutta, sydämentykytystä, vatsavaivoja tai unihäiriöitä, kun taas toiset eivät huomaa suuremmastakaan määrästä haittoja. Jos siis viisi kuppia ei aiheuta sinulle negatiivisia oireita, määrä ei välttämättä aiheuta ongelmia – oma olo on tässä paras mittari.

C-vitamiinin puolesta ei tarvitse huolehtia: kahvi ei heikennä sen imeytymistä. Sen sijaan raudan imeytymistä kahvi selkeästi heikentää, jos se juodaan rautapitoisen aterian yhteydessä. Tähän auttaa ajoitus: kun kahvin juo noin tuntia ennen ruokailua tai tunnin sen jälkeen, vaikutus pienenee selkeästi. Tällä on merkitystä lähinnä niille, joilla rautatasojen kanssa on haasteita.

Olen lukenut, että suodatinkahvi on parempi valinta kuin pannukahvi. Miten on pikakahvin laita?

Olet lukenut oikein, ja hyvä uutinen on, että pikakahvi kuuluu tässä samaan hyvään joukkoon kuin suodatinkahvi.

Kyse on kahvin omista rasvoista – kafestolista ja kahveolista – jotka nostavat veren LDL-kolesterolia. Paperisuodatin pidättää nämä öljyt lähes kokonaan, ja pikakahvista ne poistuvat valmistusprosessissa. Pannukahvissa, ranskalaispannussa ja espressossa öljyt sen sijaan päätyvät kuppiin.

Sama koskee kodeissa yleistyneitä kapseli- ja papukoneita: niissä suodatin on metallia, eli paperia ei ole pidättämässä öljyjä. Myös työpaikkojen kahviautomaateissa on harvoin paperisuodatinta.

Myös määrä ratkaisee. Yksi kuppi suodattamatonta kahvia päivässä ei käytännössä näy juurikaan kolesteroliarvoissa – vaikutus alkaa erottua vasta useammasta kupista päivittäin. Yksittäinen kapselikahvi lounaan jälkeen on siis eri asia kuin viisi kuppia päivän mittaan.

Käytännössä: Jos kolesterolisi on koholla ja juot päivittäin useita kuppeja suodattamatonta kahvia, vaihto suodatin- tai pikakahviin on yksi tehokas tapa laskea sitä. 

Onko kofeiiniton kahvi oikeasti kofeiinitonta, eli voiko sitä juoda iltaisin ilman, että se vaikuttaa uneen?

Kofeiiniton kahvi ei ole täysin kofeiinitonta. Nimestään huolimatta kofeiinittomassa kahvissa on pieni jäännösmäärä kofeiinia. Kupillisessa on tyypillisesti vain 2–5 mg, kun tavallisessa kahvissa on 80–100 mg. Kofeiinittomalla kahvilla ei pitäisi olla vaikutus uneen, vaikka sitä joisi muutaman kupillisen.