Viisi myyttiä uniapneasta: ”Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa”
Uniapnea on kansantauti: diagnosoitua uniapnea-oireyhtymää sairastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo 200 000 suomalaista eli lähes viisi prosenttia suomalaisista aikuisista.
Tällä viikolla vietetään kansallista uniapneapäivää. Uniapnea-oireyhtymä on sairausasteinen unihäiriö, joka johtuu nukkuessa esiintyvistä uniapneoista eli vähintään 10 sekuntia kestävistä hengityskatkoksista.
– Tuttavallisemmin uniapneahäiriöstä puhutaan vain uniapneana. Yölliset hengityskatkokset johtuvat joko runsaan rasvakudoksen tai rakenteellisten syiden vuoksi ahtautuneesta nielusta. Hengityksen katkeillessa veren happipitoisuus laskee, mihin elimistö reagoi monenlaisin oirein, kertoo Terveystalon Fokus Unen lääkäri Eevert Partinen.
Moni suomalainen sairastaa uniapneaa tietämättään, sillä uniapneaan liitetään yhä paljon vääriä käsityksiä. Eevert Partinen listaa viisi yleisintä uniapneaan ja sen hoitoon liittyvää harhaluuloa.
1. Väsymykselle ei mahda mitään
”Pitkään jatkunut väsymys kannattaa aina tutkituttaa. Uniapneaa sairastavalla elimistö ajautuu hengityskatkosten takia kovaan stressitilaan, jolloin uni muuttuu kevyemmäksi eikä siksi virkistä. Jos sairautta on syytä epäillä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin unen asiantuntijalääkärille, korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhkosairauksien erikoislääkärille, joka voi diagnosoida uniapnean unta rekisteröivän laitteen avulla.”
2. Uniapneaa esiintyy vain ylipainoisilla ja vanhemmilla ihmisillä
”Arviolta vähintään kaksi prosenttia suomalaisista naisista ja neljä prosenttia miehistä sairastaa uniapneaa. Selvitysten perusteella keski-ikäisistä miehistä jopa 17 % ja naisista 9 % sairastaa vähintään keskivaikeaa uniapneaa. Yleisin sairaus on 40–65-vuotialla ja ylipaino on yksi taudille altistava tekijä. Sairaus ei kuitenkaan katso ikää tai elopainoa: sitä voi esiintyä myös normaalipainoisilla ja nuorilla. Uniapneaa voi sairastaa jopa lapset. Esimerkiksi leukojen kehitys ja kielen sekä kita- ja nielurisojen koko voivat altistaa hengitysongelmille.”
3. Uniapneapotilas kuorsaa ja on aina väsynyt
”Öinen kuorsaus ja uupumus päiväsaikaan ovat uniapnean selvimpiä oireita. Usein vieressä nukkuva on kuitenkin ensimmäinen, joka kiinnittää huomiota katkeilevaan hengitykseen. Aina potilas ei itse edes tunne väsymystään, sillä hän kulkee päivät stressitilan aiheuttaman adrenaliinin ja stressihormonien voimalla. Uniapneaan ei kuitenkaan välttämättä liity hengityskatkoksia tai kuorsausta. Osalla hengitys on vain liian pinnallista, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea ja unen laatu huononee.”
4. Uniapnean ainoa hoitomuoto on nukkumista vaikeuttava maski
”Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on painonpudotus. Lievää ja tietyissä tapauksissa keskivaikeaa uniapneaa voidaan hoitaa alaleukaa yön yli eteenpäin siirtävillä hammaskiskoilla. Lapsilla uniapneaa hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla kita- ja nielurisat. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat hyötyvät eniten kasvoille asetettavasta CPAP-maskista, jonka kanssa nukkumiseen tottuu nopeasti. Tietyissä leukojen rakenteellisissa ongelmissa käytetään leukoja muovaavia leikkaushoitoja, jotka ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Erittäin vaikeahoitoisissa uniapneatapauksissa on myös käytetty uutta hoitoa, joka stimuloi kielen lihaksia hengityksen tahdissa.”
5.Uniapnean kanssa pärjää hyvin ilman hoitoa
”Hoitamattomana uniapnea laskee elämänlaatua tuntuvasti. Verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uniapneaa sairastavilla usein koholla, mikä nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Moni uniapneaa sairastava kärsii lisäksi ärtyneisyydestä, masennus- ja muistioireista sekä keskittymiskyvyn laskusta. Miehillä voi esiintyä jopa impotenssia. Hoitamattomana uniapnea altistaa kilojen kertymiselle, sillä huonolaatuinen uni vaikuttaa myös kylläisyyttä ja nälän tunnetta sääteleviin hormoneihin. Hoitoon hakeutuminen parantaa terveyttä ja elämänlaatua monin tavoin.”
Lue lisää uniapnean oireista ja hoidosta tietopaketistamme
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Miten unilääkkeistä voi päästä eroon?
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Viisi vinkkiä aamuyön heräilyyn
Toistuva heräily aamuyöstä on yleinen uniongelma. Taustalla voi olla esimerkiksi stressiä, haitallisia uskomuksia nukkumisesta tai luonnollista unenlaadun muuttumista ikääntyessä.
Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.