Miten eri unilääkkeet toimivat ja missä tilanteissa lääkehoito voi tulla tarpeen? Viisi faktaa unilääkkeistä

Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson kertoo, että unettomuuden ensisijainen ja tärkein hoito on aina lääkkeetöntä. Lääkehoito voi kuitenkin olla yksi osa unettomuuden hoitosuunnitelmaa.

− Unettomuuden hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja lähtee tilanteen kokonaisvaltaisesta kartoittamisesta: mikä on unihäiriön laatu, syy ja unettomuuden taustatekijät? Jos päädytään lääkehoitoon osana hoitosuunnitelmaa, on tärkeä käydä läpi lääkkeen vaikutusmekanismit, mahdolliset haitat, lääkehoidon kesto ja sen hoidon seuranta, Jansson kuvailee.

1. Unettomuuteen käytetyt lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon hyvin eri tavoin

Unettomuuden hoidossa käytetään monenlaisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat eri tavoin keskushermostossa.

− Esimerkiksi melatoniini tahdistaa sisäistä keskuskelloa, voi helpottaa nukahtamista ja ylläpitää vuorokausirytmiä. Perinteisesti unilääkkeinä pidetyt bentsodiatsepiinit puolestaan rauhoittavat, mutta niiden kaltaiset lääkkeet on tarkoitettu vain hyvin lyhytaikaiseen käyttöön niihin liittyvien haittojen vuoksi.

Myös masennuslääkkeitä ja antihistamiineja voidaan käyttää unilääkkeinä.

− Väsyttävät masennuslääkkeet doksepiini ja mirtatsapiini pidentävät sekä yhtenäistävät unta. Ne myös lisäävät syvää unta. Lääkkeitä käytetään unettomuuden hoidossa miniannoksilla verrattuna masennuksen hoidossa käytettäviin annoksiin. Myös väsyttäviä antihistamineja voidaan hyödyntää lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa.

Uusimpana unettomuuden hoidon markkinoille on tullut daridoreksantti.

− Lääkeaine voi auttaa nukahtamaan nopeammin ja pysymään pidempään unessa. Se estää aivojen tuottamaa ainetta, joka auttaa pysymään hereillä, Jansson kertoo.

2. Myös unilääkkeiden haittavaikutukset ovat erilaisia

Kaikkiin lääkkeisiin voi liittyä haittavaikutuksia. Esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet vähentävät elimistölle tärkeän syvän unen ja Rem-unen määrää. Ne voivat myös aiheuttaa muistihäiriöitä ja lisätä kaatumisriskiä.

−  Bentsodiatsepiinien avulla saatu uni ei ole niin virkistävää ja palauttavaa. Ne voivat myös pahentaa uniapnean hengityshäiriöitä lamaamalla keskushermostoa, Jansson kertoo.

Liian myöhään otettu unilääke – myös melatoniini – voi häiritä kaikilla uni-valverytmiä ja heikentää seuraavan päivän vireystilaa sekä toimintakykyä.

− Lääkkeiden vaikutusajassa on myös yksilöllistä vaihtelua. Ikääntyminen, muut sairaudet ja lääkitykset lisäävät päivävireyteen ja toimintakykyyn liittyvien haittojen riskiä, Jansson täydentää.

3. Unilääkehoitoa käytetään lääkkeettömien hoitokeinojen tukena vain tilapäisesti

Jansson kertoo, että unettomuuden syyt tulee selvittää vastaanotolla aina ensin. Tämän jälkeen sopivat hoitomuodot arvioidaan yksilöllisesti – erilaisten hoitomuotojen hyödyt ja haitat punniten.

− Tyypillisesti unilääkehoitoa käytetään lääkkeettömien hoitokeinojen tukena vain tilapäisesti silloin, kun nopea apu on tarpeen. Pitkäaikainen unen laatua ja kestoa parantava unilääkehoito saattaa olla tarpeen ihmisillä, joilla uni jää pitkäaikaisesti liian lyhyeksi lääkkeettömistä hoitokeinoista huolimatta.

4. Unilääkkeisiin liittyy suuri riippuvuuden riski

Jansson kertoo, että bentsodiatsepiineihin, niiden kaltaisiin lääkkeisiin sekä väsyttäviin antihistamiineihin liittyy riippuvuuden kehittymisen riski pidemmässä käytössä.

− Jo noin neljän viikon säännöllisestä käytöstä yli puolelle potilaista seuraa niin kutsuttu rebound-unettomuus, missä lääkkeen käytön lopettamisen seurauksena oireet palaavat pahempina kuin ennen lääkkeen aloittamista.

Riippuvuuden kehittymistä ehkäistään käyttämällä mahdollisimman pientä lääkeannosta lyhytaikaisesti.

− Riippuvuuden kehittymisen ehkäisyn kannalta on myös tärkeää huolellisesti selvittää unettomuuden syy ja punnita yksilöllisesti lääkehoidon tarve, hyödyt ja haitat sekä huolehtia hoidon seurannasta, Jansson muistuttaa.

5. Unilääkkeiden käyttö on muuttunut viime vuosina Suomessa

Janssonin mukaan niin kutsuttujen perinteisten unilääkkeiden käyttö on yleisesti vähentynyt Suomessa. Sen sijaan melatoniinin käyttö on lisääntynyt.

− Tänä päivänä ensisijainen hoitomuoto unettomuuteen on kognitiivisbehavioraalisten menetelmien mukainen lääkkeetön hoito, jonka saatavuus on parantunut Suomessa. Nämä menetelmät pureutuvat unettomuutta ylläpitäviin syihin ja niiden vaikutus säilyy myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Lue lisää unettomuuden hoitokeinoista