Vaihdevuodet lähestyvät: milloin ehkäisyn voi turvallisesti lopettaa?

Vaihdevuodet merkitsevät monelle naiselle uutta elämänvaihetta, jossa myös ehkäisyn tarve muuttuu. Mutta milloin on turvallista sanoa hyvästit ehkäisylle ja pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Mies ja nainen halaavat merenrannalla

Vaihdevuodet ovat vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään. 

− Munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Vaihdevuosien aikana munasoluja voi irrota ajoittain, joten raskaus on mahdollinen, ennen kuin kuukautiset lopullisesti lakkaavat, kuvailee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärimme Anna-Mari Heikkinen.

Milloin ehkäisylle voi sanoa hyvästit?

Vaihdevuosien aikana kuukautiset voivat olla useita kuukausia pois ja alkaa sitten uudelleen. 

− Muutaman kuukauden tauko kuukautisissa ei riitä merkiksi siitä, ettei raskaus olisi enää mahdollista. Tulisikin odottaa riittävän pitkään, vähintään puoli vuotta, ennen kuin ehkäisyn voi jättää pois. Jos vuoto alkaa uudelleen puolen vuoden jälkeen, on hyvä olla yhteydessä gynekologiin, joka voi sulkea mahdolliset sairaudet pois, Heikkinen kertoo. 

Hedelmällisyyttä voi myös tutkia gynekologin vastaanotolla.

− Gynekologi voi varmistaa hormonitoiminnan loppumisen ultraäänitutkimuksella tai munasarjan estrogeenituotantoa kuvaavan follikkelia stimuloivan hormonitason (FSH) mittauksella, jos nainen ei ole käyttänyt hormoniehkäisyä. Jos FSH-arvo on koholla, ei ovulaatiota tapahdu. Hormoniehkäisyn aikana mittausta ei kannata tehdä. Hormoniehkäisyn aikana tulevat ja tulematta jäävät vuodot eivät kerro sitä, onko hormonitoimintaa ja ehkäisyn tarvetta. Vaihdevuosioireet kuvaavat tällöin omaa hormonitoimintaa paremmin.

Pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua?

Ehkäisyn lopettaminen voi olla merkittävä muutos naisen elämässä. Se voi tuoda mukanaan helpotusta ja vapautta, mutta myös herättää huolta ja epävarmuutta.

− Ehkäisyn lopettamiseen ei tarvitse erityisesti valmistautua, mutta jos on käyttänyt pitkään hormoniehkäisyä, voi lopettamiseen liittyä väliaikaisia mielialamuutoksia. Lisäksi itse vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa fyysisiä ja emotionaalisia oireita, kuten kuumia aaltoja, mielialan vaihteluita ja unihäiriöitä.

Ehkäisyn lopettamista ei tarvitse Heikkisen mukaan toisaalta kiirehtiäkään. 

− Parhaimmillaan hormoniehkäisystä voi olla hyötyä vaikkei raskaaksi tuleminen enää olisikaan todennäköistä.

Mitkä ovat parhaat ehkäisymuodot vaihdevuosien kynnyksellä oleville naisille?

Heikkisen mukaan ehkäisymuodon valinnassa iällä ei ole niinkään merkitystä, toisin kuin esimerkiksi perussairauksilla.

− Ehkäisymuotoja on nykyään hyvin laajasti erilaisia, jotka sopivat ihan kaikenikäisille naisille. Itse suosittelen vaihdevuosien korvilla oleville naisille hormonikierukkaa. Kuukautisten hiipumisvaiheeseen, eli esivaihdevuosiin, voi liittyä vuotohäiriöitä, joita hormonikierukka estää ja hoitaa. Hormonikierukka on myös erinomainen osa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa: se turvaa ehkäisyn, pitää vuodot kurissa ja turvaa keltarauhashormonin saannin. Hormonikierukan kanssa hoito voidaan toteuttaa pelkällä estrogeenilla.

Muustakin hormoniehkäisystä voi Heikkisen mukaan myös helposti siirtyä tarvittaessa vaihdevuosien hormonihoitoon.

−  Vaihdevuodet voivat oireilla esimerkiksi mielialamuutoksina, kuumina aaltoina ja unettomuutena. Hormonihoito voi tällöin parantaa huomattavastikin elämänlaatua. Vaihdevuosien hoitoon on saatavilla paljon erilaisia hormonilääkkeitä ja nyt myös uusi hormoniton vaihtoehto. Luonnollista estrogeenia sisältävä yhdistelmäehkäisypilleri taas auttaa esivaihdevuosien aikana hormonitasojen laskusta aiheutuviin oireisiin, Heikkinen kertoo.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa Artikkeli

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa

Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.

Unilääkäri: ”Vaihdevuosiin liittyvä uniapnea jää herkästi huomaamatta” Artikkeli

Unilääkäri: ”Vaihdevuosiin liittyvä uniapnea jää herkästi huomaamatta”

Moni vaihdevuosi-ikäinen nainen hakeutuu Terveystalon unilääkäri Sanna-Tuulia Mattilan vastaanotolle uniongelmien vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että vaihdevuodet voivat lisätä riskiä sairastua uniapneaan.

Jonna-Carita Kanninen kertoo kokemuksistaan virtsankarkailuleikkauksesta Artikkeli

"Leikkaus oli pieni vaiva verrattuna vuosien kärsimykseen"

Virtsankarkailu aiheutti Jonna-Carita Kanniselle, 39, vuosien ajan suurta häpeää ja riesaa. Päiväkirurgiana tehty nopea leikkaus muutti elämän.

Suhtautuminen vaihdevuosiin ja niiden oireiden hoitoon on muuttunut, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Artikkeli

Suhtautuminen vaihdevuosiin ja niiden oireiden hoitoon on muuttunut, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Viime vuosikymmenien suurin vaihdevuosiin liittyvä edistysaskel lääketieteessä on se, että vaihdevuosista puhutaan enemmän ja niiden oireiden moninaisuus tunnistetaan, kertoo Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Pieni tyttö ja äiti istuvat ulkona sylikkäin Artikkeli

Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?

Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.