Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun?

Kukapa meistä ei olisi vähintään kertaalleen elämässään päättänyt aloittaa uuden tavan ja lipsunut takasin vanhaan muutaman päivän tai viikon sisään? Muutos jo rutinoituneeseen tapaan on vaikeaa ja vaatii aktiivista työtä. Terveystalon työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo muutoksen anatomiasta ja siitä kuinka nopeasti uudet elintavat muuttuvat tavanomaisen arkisiksi.

Tapojen muodostumista ja elintapojen muutosta on tutkittu laajasti eri tutkimusryhmissä ja ympäri maailmaa. Kaikkein tunnetuimmassa tutkimuksessa (Philippa Lally, Cornelia Gardener, Claire Deckers ja Bas Verplanken, 2009) havaittiin, että uuden tavan omaksuminen kestää keskimäärin noin 66 päivää.

– 66 päivää tarkoittaa reilua kahta kuukautta. Nykyihmisen hektisessä maailmassa noin pitkä ajanjakso voi tuntua saavuttamattomalta ja epämotivoivalta, joten toteutettava muutos kannattaa hahmottaa lyhyempiin 3 viikon jaksoihin: aloita uusi tapa, sitoudu siihen ja juurruta tapa, Nuikki sanoo. 

Teen tämän ilman, että minun täytyy muistaa sitä tietoisesti

Tapana pidetään käyttäytymistä, joka tapahtuu automaattisesti ilman sen suurempaa ajatustyötä. Uusien tapojen juurtuminen vaatii useita, johdonmukaisia toistoja, jolloin siihen kuluu väistämättä aikaa. Elintapamuutos on aina jonkin uuden tekemistä, ei ainoastaan vanhan tavan lopettamista: alkuun on aktiivisesti muistettava tehdä valinta uuden tavan puolesta automaattisen vanhan toimintamallin sijaan.

– Toisto on avain uuden tavan muodostumiseen. Tutkimusten mukaan toistuva käyttäytyminen samassa tilanteessa auttaa tapojen vakiintumisessa, Nuikki korostaa. 

Oppiminen vie aikaa - muutama lipsahdus ei tuhoa edistystä

Tottumusten rikkominen on erittäin vaikeaa, sillä uudet tavat eivät poista vanhojen olemassaoloa. Uusien tapojen on siis tultava vahvemmiksi, jotta niistä voisi tulla automaattisia valintoja myös pitkällä aikavälillä. Rutiiniksi juurtuminen ei teorioiden mukaan perustu ulkoisiin palkkioihin tai rangaistuksiin vaan vahvemmin yksilön sisäiseen haluun ja tarkoitukseen. Nuikin mukaan muutosmatkalle lähtiessä on tärkeä pohtia, miksi muutos tärkeä itselle ja mitä sen saavuttaminen mahdollistaisi. Kun olemme asettaneet itsellemme tärkeäksi kokemamme tavoitteen, motivaatio ohjaa käyttäytymistämme sen suuntaan.

– Ei kannata lannistua parin päivän tai viikon sisään, vaikka uusi tapa ei vielä olisikaan se automaattinen valinta. Minkä tahansa tavan rikkominen on vaikeaa ja edellyttää sisäistä motivaatiota, mikä kumpuaa luontaisesta innostuksesta. Pohdi, mistä asioista nautit. Voitko lisätä nautintoa tuottavia elementtejä tekemiseesi

Kun haluat muodostaa uuden tavan

1) Määrittele selkeästi mitä teet toisin ja missä tilanteessa

Valitse mitattavissa oleva tavoite, joka on riittävän haastava, mutta silti saavutettavissa. Pidä kirjaa muutoksesta, jotta voit havaita oman edistymisesi. Esimerkiksi, jos haluat aloittaa liikunnan, voit asettaa tavoitteeksi kävellä 15 minuuttia kolmesti viikossa. Pienet askeleet ovat helpompia ottaa ja vähentävät aloituskynnystä.

2) Pyri toistamaan uutta toimintaa johdonmukaisesti

Yhdistä tapa tiettyyn tilanteeseen päivittäisessä aikataulussasi, mikä auttaa muodostamaan rutiinin. Päätä esimerkiksi uuden tavan konteksti, kuten ”lounaalla juon aina lasin vettä”, milloin ei ole väliä missä ja mihin aikaan lounaan syöt. Ajan myötä uusi tapa alkaa muodostua ja vaatii yhä vähemmän vaivaa.

3) Palkitse itsesi ja anna itsellesi aikaa

Onnistumiset itsessään motivoivat. Huomaa ne ja nauti pienistäkin onnistumisista. Ruoki sisäistä motivaatiotasi seuraamalla edistymistäsi ja palkitse itseäsi saavutuksistasi matkan varrella. Ole armollinen itsellesi, jos et onnistu heti. Pyri suhtautumaan takapakkeihin oppimiskokemuksina. Muista, että uuden tavan juurtuminen alkaa vasta kun vanhasta on opittu pois, eikä uuden tavan valinta enää vaadi jatkuvaa aktiivista ajattelua.

4) Ylläpidä muutosoptimismia 

Jos olet myös aiemmin tehnyt elämäntapamuutoksia, muistele miten silloin onnistuit ja mitä vahvuuksistasi hyödynsit edellisellä kerralla. Mieti mitkä keinot voisivat toimia kohdallasi nyt? Ketkä voisivat tukea sinua muutoksessa?

Yritykset – Nightingale-verianalyysi osaksi työterveystarkastuksia

Nightingalen verianalyysi integroidaan osaksi työterveydessä tehtävien säännöllisten terveystarkastusten laboratoriokokeita ja ennaltaehkäisevän työkyvyn tukea. Verianalyysillä selviää alttius sairastua kahdeksaan tavanomaiseen elintapasairauteen. Kyseessä on eri palvelu kuin kuluttajatuotteena myytävä Nightingale-terveysmittaus.

Tutustu uudistuvaan terveystarkastukseen

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen. Artikkeli

Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.

Vilustumisoireet vaivaavat nyt suomalaisia – tehokkaat kotikonstit flunssan taltuttamiseksi Artikkeli

Vilustumisoireet vaivaavat nyt suomalaisia – tehokkaat kotikonstit flunssan taltuttamiseksi

Pääkipu, aivastelu, köhä, kuume – nämä tutut oireet kertovat flunssaviruksen tekevän tuloaan. Samat vilustumisoireet korostuvat parhaillaan myös Terveystalon työterveysasiakkaiden yhteydenotoissa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni vinkkaa tehokkaimmat keinot flunssan taltuttamiseksi ja neuvoo, milloin on sopiva hetki palata työpaikalle taudin saatuaan.