Unilääkäri: ”Vaihdevuosiin liittyvä uniapnea jää herkästi huomaamatta”
Moni vaihdevuosi-ikäinen nainen hakeutuu Terveystalon unilääkäri Sanna-Tuulia Mattilan vastaanotolle uniongelmien vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että vaihdevuodet voivat lisätä riskiä sairastua uniapneaan.
"Vaihdevuosien yksi yleisimmistä oireista on unenlaadun heikentyminen ja unettomuus. Voi olla esimerkiksi kuumista aalloista johtuvaa heräilyä ja vaikeutta nukahtaa uudelleen. "
Vaihdevuosioireiden hoidossa on Terveystalon työterveyslääkärin ja unilääkärin Sanna-Tuulia Mattilan mukaan tärkeä ohjata gynekologin vastaanotolle, mutta lääkärin tulisi myös varmistaa, ettei väsymyksen taustalta löydy uniapneaa.
− Vaihdevuosiin liittyvät hormonimuutokset kehossa lisäävät riskiä uniapneaan. Tämän vuoksi naiselle olisi tärkeää tehdä uniapneatutkimus osana väsymyksen tai unettomuuden selvittelyä, vaikka sellainen olisikin jo vuosia sitten tehty. Uniapnea saattaa naisten kohdalla jäädä huomaamatta senkin vuoksi, ettei moni nainen itse tiedä, että vaihdevuodet nostavat sairauden riskiä, Mattila kertoo.
Uniapnea voi ilmetä naisilla hieman eri tavalla kuin miehillä ja moni nainen kärsii samanaikaisesti myös muista uniongelmista
Noin 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Toisaalta naisilla riski uniapneaan nousee miesten tasolle vaihdevuosien aikana.
− Kehon rakenteellisten ja hormonaalisten erojen vuoksi uniapneaa esiintyy huomattavasti enemmän miehillä kuin naisilla. Syinä saattavat olla muun muassa erot ylähengitysteiden lihasten toiminnassa, rasvan kertymisessä ylähengitysteihin, ylähengitysteiden pehmytkudosten rakenteessa ja hengityksen hormonaalisessa säätelyssä, Mattila kuvailee.
Mattilan kokemuksen mukaan uniapnea ilmenee naisilla usein hieman eri tavalla kuin miehillä.
− Oireet ovat toki yksilöllisiä, mutta miehet hakeutuvat usein vastaanotolle kovan kuorsauksen tai torkahtelutaipumuksen vuoksi. Naisilla uniapneaoireissa korostuu sen sijaan unettomuus, uupumus ja mielialan mataluus. Naisilla saattaa tavallisen uniapnean ohella esiintyä myös osittaista ylähengitysteiden ahtaumaa.
Uniapneaa sairastavilla naisilla on Mattilan kokemuksen mukaan miehiä herkemmin myös muita unihäiriöitä.
− Nämä voivat liittyä esimerkiksi stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Vastaanotolleni tulevat naiset saattavat olla siis hyvinkin uupuneita ja väsyneitä.
Vaihdevuosien aikana naisten uniapnealta suojaavat hormonit vähenevät
Hormonit vaikuttavat monella eri mekanismilla uniapneaan. Tutkimukset viittaavat esimerkiksi siihen, että estrogeeni ja progesteroni ovat osallisena ylähengitysteiden lihasten säätelyyn.
− Progesteroni eli keltarauhashormoni stimuloi hengitystä vaikuttamalla myös suoraan hengityskeskukseen. Vaihdevuosien aikana estrogeenin ja progesteronin määrä kehossa vähenee, mikä voi lisätä riskiä sairastua uniapneaan. Myös vaihdevuosien aikana usein tapahtuva painonnousu nostaa osaltaan riskiä sairastua. Rasva alkaa myös naishormonien vähentymisen myötä kertymään keskivartalolle sekä kaulan alueelle.
Hoitamaton uniapnea laskee elämänlaatua merkittävästi
Uniapnea aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista. Havahtuminen oireisiin häiritsee unta ja uni voi jäädä katkonaiseksi.
− Uniapneaa sairastava saattaa herätä aamuisin väsyneenä ja kokea voimakasta päiväaikaista väsymystä. Hoitamaton uniapneaoireyhtymä myös lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tapaturmavaaraa, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta sekä ennenaikaista kuolleisuutta, Mattila kuvailee.
Hoitamaton uniapneaoireyhtymä aiheuttaa usein myös kognitiivisia oireita.
− Aivoissa ei tapahdu kunnolla yöaikaista puhdistusta eli kuona-aineiden poistumista. Tämä johtaa muisti- ja keskittymisongelmiin, laskee mielialaa ja heikentää työtehoa.
Vaihdevuosiin liittyvä uniapneariski laskee hormonikorvaushoidolla
Uniapneaan sairastumista voidaan ehkäistä parhaiten pitämällä paino kurissa terveillä elämäntavoilla. Vaihdevuosiin liittyvää uniapneariskiä vähentää myös hormonikorvaushoito.
− Tiedetään, että hormonikorvaushoito laskee uniapneariskin samalle tasolle kuin ennen vaihdevuosia. Hormonikorvaushoito saattaa auttaa myös jo todetun uniapnean oireisiin parantaen yöunen laatua kokonaisuudessaan. Hormonikorvaushoitoa aloitettaessa tulee huomioida, hyötyykö potilas hoidosta vaihdevuosiin liittyvien oireiden osalta ja sopiiko vaihdevuosilääkitys ylipäänsä potilaalle. Hoitoa voi suunnitella oman gynekologin ja unilääkärin kanssa, Mattila kertoo.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.