Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.
Tiede tukee vahvasti väitettä, että uni on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. Elintapamuutoksen motivaation ylläpito, terveellisten valintojen tekeminen ja pitkäaikaisten terveysriskien hallinta vaativat kaikki hyvää unta. Valtaosalle aikuisista riittävä unen tarve on noin 7-9 tuntia vuorokaudessa.
– Unen aikana keho korjaa päivän aikana tapahtuneita vahinkoja ja täyttää energiavarastot valmiiksi seuraavaan päivään. Elintapamuutosta toteuttaessa riittävä uni antaa energiaa käyttäytymismallien muuttamiseen ja uuden tavan ylläpitämiseen, Partinen sanoo.
Tutkimukset* osoittavat, että uni vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja pyrkimyksiimme ylläpitää terveellisempiä elintapoja sekä motivaation että aineenvaihdunnan osalta.
– Univajeessa olemme alavireisiä ja energiatasomme ovat alhaisemmat. Keho käy niin sanotusti ylläpitoliekillä ja suoriudumme vain pakollisista toiminnoista. Tällöin meillä ei ole energiaa ylläpitää muutosta ja motivaatiota terveellisiin elintapoihin, neuvoo Partinen.
Univaje altistaa aineenvaihduntahäiriöihin liittyviin elintapasairauksiin
Unen laatu vaikuttaa myös mielenterveyteen, stressin hallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Huonosti nukuttu yö voi johtaa tunnepohjalta tehtyihin äkkipikaisiin ja epäsuotuisiin päätöksiin.
– Jos aivomme eivät ole saaneet riittävästi lepoa, ne eivät jaksa kontrolloida impulsseja ja ruokahaluun vaikuttavien välittäjäaineiden ja hormonien vaikutus muuttuu. On havaittu, että väsyneenä syödään jopa 350-500 kaloria enemmän, mitä hyvin nukutun yön jälkeen. Pidempään jatkunut univaje altistaa siten epäterveellisille ruokailutottumuksille ja siitä johtuvat mieliteot voivat aiheuttaa jopa 5-10 kilon painonnousun vuodessa, Partinen toteaa.
Väsyneenä tai stressaantuneena kehon immuunipuolustusjärjestelmä heikkenee, koska kaikki energia kuluu vireystilan ylläpitämiseen.
– Univajeen on havaittu heikentävän vastustuskykyä jopa kolmannekseen siitä mitä immuniteetti on hyvin nukutun yön jälkeen. Jo se, että nukkuu 5-7 vuorokautta huonosti tai liian vähän heikentää verensokeritasapainoa ja nostaa stressihormoneita. Näin univaje lopulta altistaa 2-tyypin diabetekselle. Vastaavasti hyvin nukuttu yö tasoittaa verensokereita, mikä madaltaa diabetekseen liittyvää riskiä, kertoo Partinen.
Univaje kasvattaa myös sydän- ja verisuonitautien riskiä suoraan lisäämällä kehon tulehdustekijöiden määrää ja epäsuorasti nostamalla verenpainetta.
Valmennuksesta vaikuttavaa apua uniongelmiin
Uniongelmat ovat kohtalaisen yleinen haaste nykyhetken työikäisille ja vaikuttavat luonnollisesti henkilöiden työtehoon ja sitä kautta myös organisaatiossa tehtävän työn tuottavuuteen. Yksilölle koituvien hyötyjen lisäksi investoinnit hyvään uneen maksavat itsensä takaisin myös yrityksille, kun työteho nousee ja unihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot vähenevät.
– Unettomuuden taustalla voi olla useita syitä. Uniongelmat myös harvoin ovat ainoa vaiva, minkä vuoksi hoitoon hakeudutaan. Ensin onkin tärkeä varmistaa, ettei unihäiriön taustalla ole mitään hoitoa vaativaa sairautta, minkä jälkeen voidaan löytää univalmentajan avulla keinoja parantaa unen laatua lääkkeettömästi, Partinen neuvoo.
Tällä hetkellä vaikuttavimmat kansainväliset tulokset uniongelmien hoidossa on saatu Terveystalossakin käytössä olevalla univalmennuksilla mikä pohjautuu kognitiivisbehavioraaliseen terapiaan (CBT-I). Tämän unettomuuden lääkkeettömän hoitomuodon avulla potilas oppii taitoja, joita hän voi käyttää itsenäisesti unen laadun parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
– Meillä on Suomessa noin 200 unettomuuden lääkkeettömiin hoitoihin erikoistunutta univalmentajaa, jotka osaavat tukea uneen liittyvissä kysymyksissä tai ongelmissa. Moni univalmentajista on myös työterveyden ammattilainen, jolloin he voivat tarkastella uniongelmia laajemmin ja huomioida myös mahdolliset työhön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat unen laatuun ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat parempaa unta ja työkykyä, Partinen vinkkaa.
* Vaikuttaako uni immuniteettiin?: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/4/duo11497?keyword=univaje
Univajeen rooli immuunijärjestelmään liittyvien sairauksien riskiin: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34795404/
Yritykset – Nightingale-verianalyysi on osa Terveystalon työterveystarkastuksia
Terveystalossa Nightingalen verianalyysi on integroitu osa työterveydessä tehtävien säännöllisten terveystarkastusten laboratoriokokeita ja ennaltaehkäisevän työkyvyn tukea. Verianalyysillä selviää alttius sairastua kahdeksaan tavanomaiseen elintapasairauteen. Kyseessä on eri palvelu kuin kuluttajatuotteena myytävä Nightingale-terveysmittaus.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.