Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.
Tiede tukee vahvasti väitettä, että uni on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. Elintapamuutoksen motivaation ylläpito, terveellisten valintojen tekeminen ja pitkäaikaisten terveysriskien hallinta vaativat kaikki hyvää unta. Valtaosalle aikuisista riittävä unen tarve on noin 7-9 tuntia vuorokaudessa.
– Unen aikana keho korjaa päivän aikana tapahtuneita vahinkoja ja täyttää energiavarastot valmiiksi seuraavaan päivään. Elintapamuutosta toteuttaessa riittävä uni antaa energiaa käyttäytymismallien muuttamiseen ja uuden tavan ylläpitämiseen, Partinen sanoo.
Tutkimukset* osoittavat, että uni vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja pyrkimyksiimme ylläpitää terveellisempiä elintapoja sekä motivaation että aineenvaihdunnan osalta.
– Univajeessa olemme alavireisiä ja energiatasomme ovat alhaisemmat. Keho käy niin sanotusti ylläpitoliekillä ja suoriudumme vain pakollisista toiminnoista. Tällöin meillä ei ole energiaa ylläpitää muutosta ja motivaatiota terveellisiin elintapoihin, neuvoo Partinen.
Univaje altistaa aineenvaihduntahäiriöihin liittyviin elintapasairauksiin
Unen laatu vaikuttaa myös mielenterveyteen, stressin hallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Huonosti nukuttu yö voi johtaa tunnepohjalta tehtyihin äkkipikaisiin ja epäsuotuisiin päätöksiin.
– Jos aivomme eivät ole saaneet riittävästi lepoa, ne eivät jaksa kontrolloida impulsseja ja ruokahaluun vaikuttavien välittäjäaineiden ja hormonien vaikutus muuttuu. On havaittu, että väsyneenä syödään jopa 350-500 kaloria enemmän, mitä hyvin nukutun yön jälkeen. Pidempään jatkunut univaje altistaa siten epäterveellisille ruokailutottumuksille ja siitä johtuvat mieliteot voivat aiheuttaa jopa 5-10 kilon painonnousun vuodessa, Partinen toteaa.
Väsyneenä tai stressaantuneena kehon immuunipuolustusjärjestelmä heikkenee, koska kaikki energia kuluu vireystilan ylläpitämiseen.
– Univajeen on havaittu heikentävän vastustuskykyä jopa kolmannekseen siitä mitä immuniteetti on hyvin nukutun yön jälkeen. Jo se, että nukkuu 5-7 vuorokautta huonosti tai liian vähän heikentää verensokeritasapainoa ja nostaa stressihormoneita. Näin univaje lopulta altistaa 2-tyypin diabetekselle. Vastaavasti hyvin nukuttu yö tasoittaa verensokereita, mikä madaltaa diabetekseen liittyvää riskiä, kertoo Partinen.
Univaje kasvattaa myös sydän- ja verisuonitautien riskiä suoraan lisäämällä kehon tulehdustekijöiden määrää ja epäsuorasti nostamalla verenpainetta.
Valmennuksesta vaikuttavaa apua uniongelmiin
Uniongelmat ovat kohtalaisen yleinen haaste nykyhetken työikäisille ja vaikuttavat luonnollisesti henkilöiden työtehoon ja sitä kautta myös organisaatiossa tehtävän työn tuottavuuteen. Yksilölle koituvien hyötyjen lisäksi investoinnit hyvään uneen maksavat itsensä takaisin myös yrityksille, kun työteho nousee ja unihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot vähenevät.
– Unettomuuden taustalla voi olla useita syitä. Uniongelmat myös harvoin ovat ainoa vaiva, minkä vuoksi hoitoon hakeudutaan. Ensin onkin tärkeä varmistaa, ettei unihäiriön taustalla ole mitään hoitoa vaativaa sairautta, minkä jälkeen voidaan löytää univalmentajan avulla keinoja parantaa unen laatua lääkkeettömästi, Partinen neuvoo.
Tällä hetkellä vaikuttavimmat kansainväliset tulokset uniongelmien hoidossa on saatu Terveystalossakin käytössä olevalla univalmennuksilla mikä pohjautuu kognitiivisbehavioraaliseen terapiaan (CBT-I). Tämän unettomuuden lääkkeettömän hoitomuodon avulla potilas oppii taitoja, joita hän voi käyttää itsenäisesti unen laadun parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
– Meillä on Suomessa noin 200 unettomuuden lääkkeettömiin hoitoihin erikoistunutta univalmentajaa, jotka osaavat tukea uneen liittyvissä kysymyksissä tai ongelmissa. Moni univalmentajista on myös työterveyden ammattilainen, jolloin he voivat tarkastella uniongelmia laajemmin ja huomioida myös mahdolliset työhön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat unen laatuun ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat parempaa unta ja työkykyä, Partinen vinkkaa.
* Vaikuttaako uni immuniteettiin?: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/4/duo11497?keyword=univaje
Univajeen rooli immuunijärjestelmään liittyvien sairauksien riskiin: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34795404/
Yritykset – Nightingale-verianalyysi osaksi työterveystarkastuksia
Nightingalen verianalyysi integroidaan osaksi työterveydessä tehtävien säännöllisten terveystarkastusten laboratoriokokeita ja ennaltaehkäisevän työkyvyn tukea. Verianalyysillä selviää alttius sairastua kahdeksaan tavanomaiseen elintapasairauteen. Kyseessä on eri palvelu kuin kuluttajatuotteena myytävä Nightingale-terveysmittaus.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Näin nukut paremmin myös kesähelteillä: unilääkärin viisi vinkkiä
Kesä ja erityisesti kesäloma ovat erinomaista aikaa niin kehon kuin mielen palautumiselle. Laadukas ja riittävä uni on tärkeä palautumisen perusta, mutta miksi nukumme kesällä usein huonommin?
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.