Totta vai tarua: Unettomuus periytyy

"Geenit vaikuttavat siihen, miten hyvin tai huonosti nukumme yömme. Unettomuuden periytyminen on kuitenkin monisyinen kysymys, sillä geeniperimä voi liittyä unettomuuteen useilla eri tavoilla. Geenit säätelevät muun muassa

• Erilaisten uneen vaikuttavien reseptorien toimintaa aivoissamme
• Kellogeenejä eli uni-valverytmiä
• Persoonallisuutta: esimerkiksi sitä, miten koemme stressitilanteet ja miten hallitsemme tunteita
• Anatomisia tekijöitä, kuten uniapneaa.

Geenit itsessään eivät aiheuta unettomuutta, vaan ne tarvitsevat psykososiaalisen stressitekijän aktivoituakseen. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi henkilökohtaiset kriisit, työstressi, maailmantilanne, sairastuminen tai kivut.

Unettomuuteen liittyvien geenien toimintaa voi verrata riippuvuuksiin. Joillakin ihmisillä on geneettinen taipumus kehittää riippuvuus vaikkapa alkoholiin – se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista heistä tulee alkoholisteja. Vastaavasti kaikki ne, joilla on geneettistä perimää unettomuuteen, eivät automaattisesti ole unettomia.

Uneton vai vähäuninen?

Nukkumiseen liittyvät geenit ovat siis periytyviä. Mutta miten voisi tietää, onko lyhyiden yöunien taustalla aitoa unettomuutta, vai onko ihminen vain luonnostaan vähäuninen?
 
Sen voi päätellä omasta vireytilasta. Kaikista olennaisinta on, että tuntee itse voivansa hyvin yöunien jälkeen. Jos toimintakyky on alle seitsemän tunnin yöunien jälkeen hyvä koko päivän ajan, eikä ihminen tarvitse kahvia tai muita piristeitä pysyäkseen hereillä, on vähäuninen.
 
Moni kuitenkin nukkuu tätäkin vähemmän. Esimerkiksi miljardööri Elon Musk on sanonut nukkuvansa viidestä kuuteen tuntia yössä.
 
Tiedämme, että osa väestöstä on aidosti luonnollisen lyhytunisia: alle seitsemän tuntia yössä tarvitsevia ihmisiä on noin 15 prosenttia väestöstä. Heitäkin on, jotka pärjäävät alle kuuden tunnin yöunilla, mutta silloin puhutaan todella marginaalisesta määrästä ihmisiä.
 
Huippujohtajista on tehty yhdysvaltalainen tutkimus, jossa verrataan, millaisia määriä he nukkuvat tavalliseen amerikkalaiseen verrattuna. Selvisi, että keskimäärin he nukkuvat 15-30 minuuttia vähemmän kuin keskivertokansalainen.
 
Jos ihmisellä on hirveästi stressiä, kortisoli ja muut stressihormonit voivat aiheuttaa sen, että nukumme yöllä vähemmän ja pärjäämme silti lyhyemmillä yöunilla. Se voikin selittää joidenkin huippujohtajien vähäistä unen määrää.

Jokaisella on taito nukkua

Olisi tärkeää muistaa, että uni ei ole suoritus. Jos se ei tule, voi kokeilla esimerkiksi

• Kirjoittaa mielessä pyörivät työasiat muistiin ennen nukkumaanmenoa
• Tiedostaa, että kyllä uni aina jossain vaiheessa tulee
• Nousta sängystä, tehdä jotain rauhallista ja palata, kun kokee taas itsensä väsyneeksi
• Rentouttaa kehoa mielikuvaharjoituksin
• Muistuttaa itseään siitä, että on selvinnyt huonoilla unilla ennenkin.

Jokaisella ihmisellä on taito nukkua, sillä kaikki me tarvitsemme unta. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei nukkuisi ollenkaan.
 
Tilapäinen unettomuus, joka on jatkunut muutamia viikkoa, ei vielä ole asia, josta tarvitsee olla huolissaan. Jos se kuitenkin jatkuu pidempään, on olemassa sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja, joissa ammattilainen voi auttaa.”