Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä
Totta. Hyvä uni vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä ja univaje puolestaan heikentää sitä.
"Riittävä ja laadukas uni toimii mielenterveyden puskurina. Se auttaa meitä palautumaan vaikeista tilanteista, hallitsemaan stressiä ja näkemään maailman myönteisemmässä valossa. Univaje puolestaan heikentää resilienssiä ja pitkäkestoisena altistaa mielenterveyden ongelmille", kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Resilienssi on mielen joustavuutta
Resilienssi kuvaa ihmisen psyykkistä palautumiskykyä. Palautumiskyvyn vahvuuteen vaikuttavat esimerkiksi temperamenttipiirteet, elinympäristö ja elämänkokemukset.
− Resilienssi on eräänlaista mielen joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Palautumiskyky ei tarkoita sitä, etteivätkö vastoinkäymiset tuntuisi pahalta tai etteikö asioita murehtisi, mutta resilienssi auttaa sopeutumaan vastoinkäymisiin nopeammin. Näkemään uusia polkuja tai näkökulmia haasteiden edessä, Kohtala kommentoi.
Resilienssi vaihtelee luontaisesti myös eri tilanteissa.
− Pajun oksa taipuu talvella lumen alla, mutta kun lumi sulaa pois, se nousee taas pystyyn. Jos lunta tulee kuitenkin liikaa, oksa voi napsahtaa poikki. Niin ikään voi myös ihminen palaa loppuun tai esimerkiksi masentua, jos kuorma käy liian raskaaksi ja vastoinkäymisiä tulee monia yhtäaikaisesti. Vahva palautumiskyky voi suojata mielenterveyden ongelmilta kuormittavissa tilanteissa, Kohtala kuvailee.
Resilienssiin voi vaikuttaa myös unella
Unen ja resilienssin välillä on Kohtalan mukaan tutkitusti vahva yhteys, mutta syy- ja seuraussuhteita ei täysin ymmärretä.
− Hyvä palautumiskyky voi parantaa unen laatua ja hyvinvointia. Stressaavat elämäntapahtumat eivät siis pääse niin helposti vaikuttamaan uneen. Toisaalta itse unella on myös merkittävä rooli siinä, miten näemme maailman ja koemme vastoinkäymiset. Uni nimittäin vaikuttaa esimerkiksi hormonitasapainoon ja stressihormonin toimintaan. Eli hyvä uni voi myös vahvistaa resilienssiä.
Kolme vinkkiä resilienssin vahvistamiseen
Palautumiskykyä voi kehittää läpi elämän. Aino Kohtala antaa kolme vinkkiä resilienssin vahvistamiseen.
- Pidä huolta omasta jaksamisesta. Rentoutuminen, riittävä ravinto ja uni ovat keskeisiä hyvinvointitekijöitä, jotka suojaavat mielenterveyttä ja vahvistavat palautumiskykyä.
- Panosta sosiaalisiin suhteisiin ja tukiverkostoon. Merkitykselliset ja lämpimät ihmissuhteet auttavat vaikeuksista selviämisessä. Läheisiltä voi saada haasteisiin myös uusia näkökulmia, mikä auttaa kehittämään joustavaa ajattelua.
- Muistele aiempia selviytymistilanteitasi. Muista, että olet aiemminkin selvinnyt haastavista tilanteista ja pystyt siihen uudelleen. Mieti, mitkä olivat tärkeimpiä selviytymiskeinojasi. Itsetuntemus ja toiveikkuus vahvistavat resilienssiä.
Psykologi ja psykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.