Totta vai tarua? Ruutuaika illalla heikentää lapsen unta
”Väite on totta. Parasta unen kannalta olisi, että lasten älylaitteet jätettäisiin kokonaan makuuhuoneen ja iltarutiinin ulkopuolelle”, sanoo unen asiantuntijalääkäri ja unen erikoisyksikkömme johtaja Eevert Partinen.
Älylaitteet pois 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa
Tutkimukset osoittavat, että älylaitteiden käyttö illalla aiheuttaa lapsille huonompilaatuista unta ja lisää seuraavan päivän väsymystä. Jos lapsi käyttää kännykkää iltaisin ja valvoo siksi pitkään, voi syntyä myös univajetta, kun aamulla pitääkin herätä aikaisin kouluun.
”Lääketieteen näkökulmasta suosittelen, että lapsen kännykkä tai tabletti laitettaisiin kokonaan sivuun yhdestä kahteen tuntia ennen nukkumaanmenoa. On hyvä idea jättää älylaitteet kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle”, Partinen neuvoo.
Partinen suosittelee ottamaan huomioon myös yleiset ohjeistukset lapsen ruutuaikaan liittyen. WHO eli World Health Organization suosittelee 2–4-vuotiaille lapsille enintään tunnin ruutuaikaa päivässä. Sitä vanhemmille lapsille tarkkaa ruutuaikaa ei ole määritelty, mutta se suositellaan pitämään mahdollisimman vähäisenä.
Nopeatempoinen sisältö pitää virkeänä
Monien nykyajan sovellusten tarkoitus on tuottaa hyvänolon tunnetta. Nopeatempoinen sisältö ja lyhyet videot tuottavat kehoon dopamiinia, joka tunnetaan mielihyvähormonina. Sen lisäksi, että dopamiini tuottaa hyvää oloa, se myös piristää. Monet sovelluksista ovat aktivoivia ja niiden tavoite on, että ihminen jää selailemaan niitä pitkäksi aikaa. Suurin osa pystyy tähän, vaikka olisikin jo väsynyt ja valmis unille.
On myös hyvä pitää mielessä, että älylaitteista tulee aktivoivan sisällön lisäksi aina kirkkaita valoja, jotka piristävät.
”En suosittelisi, että lapsi katselisi älylaitteilta iltaisin edes mitään rauhoittavaa. Jos ruutua jostain syystä illalla kuitenkin katsotaan, on näytön kirkkaus hyvä pitää mahdollisimman matalana ja käyttää laitteiden sinivalon määrää vähentäviä ilta- ja yöasetuksia. Sinistä valoa tulee niin television kuin kännykänkin ruudulta, ja juuri sinivaloa pitäisi ennen unille menoa välttää”, Partinen sanoo.
Lasten mielikuvitus on lisäksi selkeästi vilkkaampi kuin aikuisten. Jos lapsi pelaa toiminnallista peliä tai katselee vilkasta videota, lähtee mielikuvitus helposti laukalle. Tämä saattaa tehdä lapsesta liian pirteän nukahtamaan.
Vaihtakaa älylaitteet illalla kirjaan
Kirjojen lukemisen tärkeyttä ei hehkuteta turhaan. Kun ennen nukkumaanmenoa lukee pimeässä himmeällä lukuvalolla kirjaa, alkaa väsyttämään. Lukeminen on oiva keino rauhoittaa lapsi illalla, jos esimerkiksi iltahepuli uhkaa.
”Kirjojen lukemisella on rauhoittamisen lisäksi myös valtavasti muita hyötyjä, kuten positiiviset vaikutukset lapsen kielelliseen kehitykseen. Vaikka lapsi ei osaisi vielä itse lukea, verbaalista kehitystä tukee myös se, että vanhempi lukee lapselle. Lisäksi lapsen ja vanhemman vuorovaikutus voi parhaimmillaan parantua”, Partinen toteaa.
Tärkeintä on, että lapsella on selkeä iltarutiini, joka pysyy samankaltaisena illasta toiseen.
”Iltarutiinista muodostuu lapselle sänky-uni-assosiaatio. Lapsen aivot ymmärtävät, että tietty tapa illalla tarkoittaa nukkumaanmenoajan lähestymistä. Olisi tärkeää, että tämä assosiaatio ei syntyisi kännykän selailusta. Jos näin käy, voi olla vaikeaa saada unta ilman sitä, ja vaikka lapsi nukahtaisikin kännykän ääreen, on unenlaatu huonompaa”, Partinen sanoo.
Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.