Totta vai tarua? Ruutuaika illalla heikentää lapsen unta
”Väite on totta. Parasta unen kannalta olisi, että lasten älylaitteet jätettäisiin kokonaan makuuhuoneen ja iltarutiinin ulkopuolelle”, sanoo unen asiantuntijalääkäri ja unen erikoisyksikkömme johtaja Eevert Partinen.
Älylaitteet pois 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa
Tutkimukset osoittavat, että älylaitteiden käyttö illalla aiheuttaa lapsille huonompilaatuista unta ja lisää seuraavan päivän väsymystä. Jos lapsi käyttää kännykkää iltaisin ja valvoo siksi pitkään, voi syntyä myös univajetta, kun aamulla pitääkin herätä aikaisin kouluun.
”Lääketieteen näkökulmasta suosittelen, että lapsen kännykkä tai tabletti laitettaisiin kokonaan sivuun yhdestä kahteen tuntia ennen nukkumaanmenoa. On hyvä idea jättää älylaitteet kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle”, Partinen neuvoo.
Partinen suosittelee ottamaan huomioon myös yleiset ohjeistukset lapsen ruutuaikaan liittyen. WHO eli World Health Organization suosittelee 2–4-vuotiaille lapsille enintään tunnin ruutuaikaa päivässä. Sitä vanhemmille lapsille tarkkaa ruutuaikaa ei ole määritelty, mutta se suositellaan pitämään mahdollisimman vähäisenä.
Nopeatempoinen sisältö pitää virkeänä
Monien nykyajan sovellusten tarkoitus on tuottaa hyvänolon tunnetta. Nopeatempoinen sisältö ja lyhyet videot tuottavat kehoon dopamiinia, joka tunnetaan mielihyvähormonina. Sen lisäksi, että dopamiini tuottaa hyvää oloa, se myös piristää. Monet sovelluksista ovat aktivoivia ja niiden tavoite on, että ihminen jää selailemaan niitä pitkäksi aikaa. Suurin osa pystyy tähän, vaikka olisikin jo väsynyt ja valmis unille.
On myös hyvä pitää mielessä, että älylaitteista tulee aktivoivan sisällön lisäksi aina kirkkaita valoja, jotka piristävät.
”En suosittelisi, että lapsi katselisi älylaitteilta iltaisin edes mitään rauhoittavaa. Jos ruutua jostain syystä illalla kuitenkin katsotaan, on näytön kirkkaus hyvä pitää mahdollisimman matalana ja käyttää laitteiden sinivalon määrää vähentäviä ilta- ja yöasetuksia. Sinistä valoa tulee niin television kuin kännykänkin ruudulta, ja juuri sinivaloa pitäisi ennen unille menoa välttää”, Partinen sanoo.
Lasten mielikuvitus on lisäksi selkeästi vilkkaampi kuin aikuisten. Jos lapsi pelaa toiminnallista peliä tai katselee vilkasta videota, lähtee mielikuvitus helposti laukalle. Tämä saattaa tehdä lapsesta liian pirteän nukahtamaan.
Vaihtakaa älylaitteet illalla kirjaan
Kirjojen lukemisen tärkeyttä ei hehkuteta turhaan. Kun ennen nukkumaanmenoa lukee pimeässä himmeällä lukuvalolla kirjaa, alkaa väsyttämään. Lukeminen on oiva keino rauhoittaa lapsi illalla, jos esimerkiksi iltahepuli uhkaa.
”Kirjojen lukemisella on rauhoittamisen lisäksi myös valtavasti muita hyötyjä, kuten positiiviset vaikutukset lapsen kielelliseen kehitykseen. Vaikka lapsi ei osaisi vielä itse lukea, verbaalista kehitystä tukee myös se, että vanhempi lukee lapselle. Lisäksi lapsen ja vanhemman vuorovaikutus voi parhaimmillaan parantua”, Partinen toteaa.
Tärkeintä on, että lapsella on selkeä iltarutiini, joka pysyy samankaltaisena illasta toiseen.
”Iltarutiinista muodostuu lapselle sänky-uni-assosiaatio. Lapsen aivot ymmärtävät, että tietty tapa illalla tarkoittaa nukkumaanmenoajan lähestymistä. Olisi tärkeää, että tämä assosiaatio ei syntyisi kännykän selailusta. Jos näin käy, voi olla vaikeaa saada unta ilman sitä, ja vaikka lapsi nukahtaisikin kännykän ääreen, on unenlaatu huonompaa”, Partinen sanoo.
Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Myrskyääkö teilläkin? Psykologin 5 vinkkiä tunnesäätelyyn
Avain rauhaisampaan arkeen voi löytyä tunnetaitojen harjoittelusta, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie.
Totta vai tarua? Jokainen korvatulehdus vaatii antibiootin
Suomessa sairastetaan vuosittain noin puoli miljoonaa korvatulehdusta, joista valtaosa todetaan pienillä lapsilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso muistuttaa, että merkittävä osa korvatulehduksista ei vaadi antibioottikuuria.
"Onko siitepölyallergian siedätyshoito turvallista lapselle?"
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Janne Burman vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten allergioista.
"Miten lasta tulisi kannustaa koulunkäyntiin ja irrottaa hänet pelikoneista sekä kännykästä?"
Vastaava psykoterapeutti ja perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen palkitsemisesta ja motivoinnista.