Totta vai tarua: Kello 16 jälkeen juotu kahvi pilaa yöunet
Iltapäiväkahvi antaa puhtia loppupäivään, mutta voi haitata yöunta. Vireystilan nostamiseen on olemassa muitakin keinoja, vinkkaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.
Totta. Kahvi sisältää kofeiinia, mikä piristää ja lisää vireystilaa. Koska kofeiini vähentää väsymyksen tunnetta, myöhään nautittuna se voi tehdä yöunesta pinnallisempaa.
Kahvin puoliintumisaika kehossa on noin neljästä kuuteen tuntia. Se tarkoittaa, että klo 16 juodun kahvikupin kofeiinista on kehossa jäljellä vielä puolet klo 20 aikaan illalla. Vaikka yksittäisen kupillisen vaikutukset ovat tässä vaiheessa hyvin pieniä, yöuni voi huonontua, jos kahvia on nautittu päivän aikana paljon.
Kofeiinin turvallisen käytön rajana pidetään noin 400 milligrammaa päivässä. Yhdessä kahvikupissa on noin 100 milligrammaa kofeiinia, eli ihminen voi huoletta juoda kahvia enintään neljä kupillista päivässä.
Toki on aina syytä muistaa, että kofeiinin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Säännöllinen kofeiinin käyttö voi kehittää toleranssia: paljon kahvia juova ihminen saattaa pystyä nauttimaan suuriakin kofeiinimääriä ilman haittavaikutuksia. Toisille taas yksikin kahvikupillinen voi aiheuttaa esimerkiksi sydämentykytyksiä tai jännittyneisyyttä. Ylipainoisilla ihmisillä kofeiini vaikuttaa hieman vähemmän kuin normaalipainoisilla.
Jos aikoo mennä nukkumaan klo 22-23 välillä, on suositeltavaa välttää kofeiinin nauttimista viimeistään klo 15 jälkeen, mielellään jo puolen päivän jälkeen. Tällöin kofeiinia ennättää poistua kehosta niin paljon, ettei se enää vaikuta unen laatuun eikä viivytä nukahtamista.
Kysy itseltäsi: miksi juon kahvia?
Ihmisen tulisi olla riittävän virkeä ja jaksaa koko päivän iltaan asti ilman, että kahvia tarvitaan väsymyksen peittämiseen. Siksi on tärkeää kysyä itseltään, miksi juo kahvia. Paikataanko sillä esimerkiksi univajetta, joka syntyy yön aikana?
Kahvin lisäksi on olemassa muitakin keinoja ylläpitää vireystilaa ja torjua väsymystä päivän aikana.
- Syö lounaalla kevyemmin: Valitse lounaaksi ateria, jossa on vähemmän nopeita hiilihydraatteja, kuten vehnää ja perunaa. Täysjyvätuotteet ja kasvikset auttavat ylläpitämään vireystilaa työpäivän ajan, siksi esimerkiksi salaatti on hyvä vaihtoehto.
- Vältä sokeria: Liiallinen herkkujen syönti ja sitä kautta korkea sokerin määrä voi antaa hetkellisen energiapiikin, mutta aiheuttaa iltapäivällä energian laskua.
- Muista happihyppely: Iltapäivällä vireystila laskee luonnollisesti hieman. Lyhyt kävelylenkki ja happihyppely piristää mieltä ja vilkastuttaa verenkiertoa.
- Nopeat päiväunet: Välimeren tyyliin voi harkita lyhyitä, 10-20 minuutin nokosia klo 12-14 välillä. Ne auttavat palautumaan ja parantavat vireystilaa.
- Valoisa, viileä huone: Kiinnitä huomiota työhuoneen valaistukseen ja varmista, että se on riittävän kirkas. Hieman viileämpi huonelämpötila voi auttaa ylläpitämään vireystilaa.
- Kokeile kofeiinitonta: Kokeile totutun iltapäiväkahvikupin tilalla kofeiinittomia teelaatuja rooibosta, yrttiteetä tai kamomillateetä, tai kevyitä, kofeiinittomia virvoitusjuomia.
Jos haluaa tarkkailla itsessään kofeiinin vaikutuksia, elintoimintoja mittaavat älylaitteet, kuten älysormus ja älykellot, voivat auttaa seuraamaan unen laatua ja havainnollistaa illalla nautitun kofeiiniannoksen vaikutusta uneen.
Silloin tällöin voi joka tapauksessa ottaa iltakahvin, siitä ei tarvitse tehdä itselleen mörköä. Ja jos tuntee muutenkin nukkuvansa hyvin, ei kahvinjuontiin tarvitse sen kummemmin puuttua.
Yleislääkäri
Tilaa Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat asiantuntijoidemme vinkkejä ajankohtaisista terveysteemoista, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja ja tarjouksia.
Lue lisää aiheesta
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.