Tehokas vai inhimillisesti tehokas organisaatio? Toimivaan organisaatioon vaaditaan kumpaakin puolta
Organisaatio toimii tehokkaasti, kun se huomioi toiminnassaan sekä operatiivisen että inhimillisen tehokkuuden. Inhimillinen tehokkuus huomioi ihmisten psykologiset tarpeet – ja siksi sen opit kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Operatiivinen tehokkuus on monelle johtotehtävissä toimivalle tuttu käsite, joka varmistaa sekä yrityksen tehokkuuden että tuloksellisuuden.
Inhimillinen tehokkuus jää sen sijaan turhan monessa organisaatiossa huomioimatta. Inhimillinen tehokkuus kuvaa organisaation psykologista dynamiikkaa ja inhimillisiä tekijöitä: miten esimerkiksi yhteisöllisyys toteutuu organisaation sisällä ja miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset motivoituvat.
Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen huomauttaa, että tehokkuuteen pyrkivän organisaation kannattaa panostaa kumpaankin puoleen.
– Ilman toista ei ole toista. Inhimilliseen tehokkuuden huomioiminen parantaa sekä organisaation tuottavuuden kasvua, erilaisten muutosten onnistumista että työntekijöiden hyvinvointia, Ikonen kertoo.
Maailma muuttuu - huomioi murrostilanteet
Inhimillisen tehokkuuden omaksumisesta on hyötyä etenkin erilaisissa muutostilanteissa.
– Esimerkiksi nyt koronakriisin aikaan epävarmuus on lisääntynyt valtavasti ja inhimillisten asioiden huomioiminen on entistä tärkeämpää. Jos inhimillisiä tekijöitä ei huomioida lainkaan, tehokkuus ei ainakaan parane, Ikonen kertoo.
Myös erilaisten organisaatiomuutosten onnistuminen riippuu Ikosen mukaan pitkälti siitä, miten hyvin inhimillinen tehokkuus toteutuu organisaation sisällä.
– Muutosprosessi voi olla operatiivisen tehokkuuden kannalta todella hyvä, mutta jos inhimillistä tehokkuutta ei huomioida, työntekijät eivät motivoidu ja pahimmillaan luottamus kärsii.
Askelta inhimillisen tehokkuuden suuntaan ei tarvitse ottaa yksin.
– Terveystalon tarjoaman Inhimillisen tehokkuuden valmennuksen tavoitteena on vahvistaa inhimillisten tekijöiden johtamisen osaamista ja sitä kautta parantaa koko organisaation tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia, Outi Ikonen kertoo.
Johdon esimerkillä on väliä
Terveen ja inhimillisesti tehokkaan organisaation rakentaminen lähtee liikkeelle ylimmän johdon yhteisestä tavoitetilanteen selkeyttämisestä.
– Esihenkilöiden kannattaa tulla tietoisiksi inhimillisen tehokkuuden vaikutuksista, mutta etenkin johtoryhmän toimilla on väliä. Ilman ylimmän johdon vahvaa sitoutumista ja muutosagenttina toimimista inhimillinen tehokkuus ei vahvistu, Ikonen kertoo.
Itse prosessi ei ole aina helppo. Jotta organisaatio voi kehittyä, johto tarvitsee aitoa ymmärrystä inhimillisen tehokkuuden nykytilanteesta sekä tavoitetilanteesta, jota kohti on tarkoitus edetä.
– Usein työhyvinvointiin kyllä panostetaan, mutta hankkeet jäävät turhan irrallisiksi. Jotta inhimillinen tehokkuus voi toteutua, on tärkeää, että hyvät toimintatavat juurtuvat kunnolla organisaation kulttuuriin ja rakenteisiin. Tällöin ne muotoutuvat lopulta oikeasti organisaation yhteisiksi toimintatavoiksi, Ikonen jatkaa.
Viisi askelta kohti inhimillisesti tehokasta työpaikkaa
- Anna inhimillisyyden näkyä. Ole oma itsesi. Esihenkilöasemassa on hyvä arvioida, miten paljon omia tunteitaan voi näyttää. Muista kuitenkin, että esihenkilöllä ja johtajalla on omat vahvuutensa ja haavoittuvuutensa, eikä niitä kannata piilotella turhaan.
- Muista tasapaino. Johda muutoksia, innosta ja kannusta, mutta huolehdi samalla riittävästä sisäisestä vakaudesta, rutiineista ja työn sujuvuudesta.
- Yhdistele rohkeasti inhimillistä ja operatiivista johtamista. Hyvä henkilöjohtaja voi olla samanaikaisesti erinomainen tulosjohtaja. Inhimillinen ja operatiivinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.
- Opettele ymmärtämään. Kuuntele ja ymmärrä asioiden lisäksi myös ihmisten kokemuksia ja tunteita. Johtajan kannattaa luoda omalla esimerkillään psykologisesti turvallinen työyhteisö jossa kysyminen, ihmetteleminen ja virheet ovat sallittuja.
- Ole itse esimerkkinä. Aseta sekä itsellesi että muille hyvinvointia tukevat rajat ja pidä huolta työn ja muun elämän tasapainosta. Esihenkilön on hyvä muistaa, että jos itse venyy liikaa omassa työssään, asettaa samalla mallin henkilöstölle siitä, että muidenkin tulisi venyä yhtä lailla. Pahimmillaan ylisuorittaminen syö inhimillistä tehokkuutta.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo on Suomen terveydenhuoltoalan digimenestyjä 2024
Suomen Digimenestyjät 2024 -tutkimus arvioi 65 suuren suomalaisyrityksen digitaalista kilpailukykyä sähköisten kanavien asiakaskokemuksen näkökulmasta. Tänä vuonna Terveystalo suoriutui tutkimuksen terveydenhuoltoalan yrityksistä parhaiten.
Digitaalinen edelläkävijyys työterveyspalveluissa: Oirearvion tuomat hyödyt ja asiakaskokemukset
Työterveyden uusi asiakasohjausmalli otettiin vuoden 2023 lopulla käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme. Ohjausmalliin kuuluu olennaisena osana digitaalisissa kanavissa käytössä oleva Oirearvio-työkalu, joka opastaa työterveysasiakkaamme sairastumistapauksissa oikealle asiantuntijalle, oikeaan kanavaan ja oikea-aikaisesti. Oirearvio auttaa myös ammattilaisiamme valmistautumaan tulevaan vastaanottoon ja sujuvoittaa siten asiakkaan kohtaamista.
Kuinka tehdä työelämästä inhimillisesti tehokasta ja kestävää?
Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä toisin, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin? Tekemisen tahti kiihtyy ja kiihtyy, mutta osataanko kovassa vauhdissa toimia enää järkevästi ja kestävästi? Miten voisimme rakentaa työelämää, joka tukee kestävällä tavalla ihmisten hyvinvointia? Näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Terveystalon organisaatiopsykologian tiimin käynnistämässä vuoden mittaisessa hankkeessa, jossa tarkastellaan vuoden ajan suomalaisen työelämän tilaa ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnin sekä inhimillisen tehokkuuden ja kestävyyden näkökulmista.
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä
Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.
Terveystalossa kirjoitetut ajokorttitodistukset sähköisesti Traficomille
Vuodesta 2023 lähtien Terveystalossa kirjoitetut sairauspoissaolotodistukset on välitetty suoraan Kelalle sähköisesti. Tiedonsiirron sähköistämisestä on saatu positiivisia kokemuksia, sillä tietojen ajantasaisuus on sujuvoittanut työnantajien asiointia Kelan palvelussa. Vastaava toiminnallisuus on kehitetty nyt myös ajokorttitodistuksille, jotka siirtyvät 12.2.2024 alkaen Kelan palveluun, mistä Traficom saa haettua ne sähköisesti.