Tehokas vai inhimillisesti tehokas organisaatio? Toimivaan organisaatioon vaaditaan kumpaakin puolta
Organisaatio toimii tehokkaasti, kun se huomioi toiminnassaan sekä operatiivisen että inhimillisen tehokkuuden. Inhimillinen tehokkuus huomioi ihmisten psykologiset tarpeet – ja siksi sen opit kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Operatiivinen tehokkuus on monelle johtotehtävissä toimivalle tuttu käsite, joka varmistaa sekä yrityksen tehokkuuden että tuloksellisuuden.
Inhimillinen tehokkuus jää sen sijaan turhan monessa organisaatiossa huomioimatta. Inhimillinen tehokkuus kuvaa organisaation psykologista dynamiikkaa ja inhimillisiä tekijöitä: miten esimerkiksi yhteisöllisyys toteutuu organisaation sisällä ja miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset motivoituvat.
Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen huomauttaa, että tehokkuuteen pyrkivän organisaation kannattaa panostaa kumpaankin puoleen.
– Ilman toista ei ole toista. Inhimilliseen tehokkuuden huomioiminen parantaa sekä organisaation tuottavuuden kasvua, erilaisten muutosten onnistumista että työntekijöiden hyvinvointia, Ikonen kertoo.
Maailma muuttuu - huomioi murrostilanteet
Inhimillisen tehokkuuden omaksumisesta on hyötyä etenkin erilaisissa muutostilanteissa.
– Esimerkiksi nyt koronakriisin aikaan epävarmuus on lisääntynyt valtavasti ja inhimillisten asioiden huomioiminen on entistä tärkeämpää. Jos inhimillisiä tekijöitä ei huomioida lainkaan, tehokkuus ei ainakaan parane, Ikonen kertoo.
Myös erilaisten organisaatiomuutosten onnistuminen riippuu Ikosen mukaan pitkälti siitä, miten hyvin inhimillinen tehokkuus toteutuu organisaation sisällä.
– Muutosprosessi voi olla operatiivisen tehokkuuden kannalta todella hyvä, mutta jos inhimillistä tehokkuutta ei huomioida, työntekijät eivät motivoidu ja pahimmillaan luottamus kärsii.
Askelta inhimillisen tehokkuuden suuntaan ei tarvitse ottaa yksin.
– Terveystalon tarjoaman Inhimillisen tehokkuuden valmennuksen tavoitteena on vahvistaa inhimillisten tekijöiden johtamisen osaamista ja sitä kautta parantaa koko organisaation tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia, Outi Ikonen kertoo.
Johdon esimerkillä on väliä
Terveen ja inhimillisesti tehokkaan organisaation rakentaminen lähtee liikkeelle ylimmän johdon yhteisestä tavoitetilanteen selkeyttämisestä.
– Esihenkilöiden kannattaa tulla tietoisiksi inhimillisen tehokkuuden vaikutuksista, mutta etenkin johtoryhmän toimilla on väliä. Ilman ylimmän johdon vahvaa sitoutumista ja muutosagenttina toimimista inhimillinen tehokkuus ei vahvistu, Ikonen kertoo.
Itse prosessi ei ole aina helppo. Jotta organisaatio voi kehittyä, johto tarvitsee aitoa ymmärrystä inhimillisen tehokkuuden nykytilanteesta sekä tavoitetilanteesta, jota kohti on tarkoitus edetä.
– Usein työhyvinvointiin kyllä panostetaan, mutta hankkeet jäävät turhan irrallisiksi. Jotta inhimillinen tehokkuus voi toteutua, on tärkeää, että hyvät toimintatavat juurtuvat kunnolla organisaation kulttuuriin ja rakenteisiin. Tällöin ne muotoutuvat lopulta oikeasti organisaation yhteisiksi toimintatavoiksi, Ikonen jatkaa.
Viisi askelta kohti inhimillisesti tehokasta työpaikkaa
- Anna inhimillisyyden näkyä. Ole oma itsesi. Esihenkilöasemassa on hyvä arvioida, miten paljon omia tunteitaan voi näyttää. Muista kuitenkin, että esihenkilöllä ja johtajalla on omat vahvuutensa ja haavoittuvuutensa, eikä niitä kannata piilotella turhaan.
- Muista tasapaino. Johda muutoksia, innosta ja kannusta, mutta huolehdi samalla riittävästä sisäisestä vakaudesta, rutiineista ja työn sujuvuudesta.
- Yhdistele rohkeasti inhimillistä ja operatiivista johtamista. Hyvä henkilöjohtaja voi olla samanaikaisesti erinomainen tulosjohtaja. Inhimillinen ja operatiivinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.
- Opettele ymmärtämään. Kuuntele ja ymmärrä asioiden lisäksi myös ihmisten kokemuksia ja tunteita. Johtajan kannattaa luoda omalla esimerkillään psykologisesti turvallinen työyhteisö jossa kysyminen, ihmetteleminen ja virheet ovat sallittuja.
- Ole itse esimerkkinä. Aseta sekä itsellesi että muille hyvinvointia tukevat rajat ja pidä huolta työn ja muun elämän tasapainosta. Esihenkilön on hyvä muistaa, että jos itse venyy liikaa omassa työssään, asettaa samalla mallin henkilöstölle siitä, että muidenkin tulisi venyä yhtä lailla. Pahimmillaan ylisuorittaminen syö inhimillistä tehokkuutta.
Lue lisää aiheesta
Työterveyslaskun liitetiedot päivittyvät vuoden 2025 alussa
Yhdenmukaistamme työterveyshuollon laskujen liitteitä vuoden 2025 alussa, jotta ne palvelisivat paremmin erilaisia asiakasorganisaatioitamme ja heidän henkilöstönsä tietosuojaa. Tarkennetun tietosuojalinjauksemme mukaisesti vahvistamme yksittäistä palvelua käyttäneen työntekijän yksityisyyden suojaa käsitellessämme henkilökohtaisia terveystietoja.
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).
Hanna Ahtiainen on Tulevaisuuden Työterveyshoitaja 2024
Suomen Työterveyshoitajaliiton hallitus on valinnut Terveystalo Nokian työterveyshoitaja Hanna Ahtiaisen Tulevaisuuden Työterveyshoitajaksi 2024. Tulevaisuuden Työterveyshoitaja valittiin nyt 10. kerran ja julkistettiin Työterveyshoitajien Ajankohtaispäivillä 15.11.2024 Helsingissä.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.