Tehokas vai inhimillisesti tehokas organisaatio? Toimivaan organisaatioon vaaditaan kumpaakin puolta
Organisaatio toimii tehokkaasti, kun se huomioi toiminnassaan sekä operatiivisen että inhimillisen tehokkuuden. Inhimillinen tehokkuus huomioi ihmisten psykologiset tarpeet – ja siksi sen opit kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt.

Operatiivinen tehokkuus on monelle johtotehtävissä toimivalle tuttu käsite, joka varmistaa sekä yrityksen tehokkuuden että tuloksellisuuden.
Inhimillinen tehokkuus jää sen sijaan turhan monessa organisaatiossa huomioimatta. Inhimillinen tehokkuus kuvaa organisaation psykologista dynamiikkaa ja inhimillisiä tekijöitä: miten esimerkiksi yhteisöllisyys toteutuu organisaation sisällä ja miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset motivoituvat.
Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen huomauttaa, että tehokkuuteen pyrkivän organisaation kannattaa panostaa kumpaankin puoleen.
– Ilman toista ei ole toista. Inhimilliseen tehokkuuden huomioiminen parantaa sekä organisaation tuottavuuden kasvua, erilaisten muutosten onnistumista että työntekijöiden hyvinvointia, Ikonen kertoo.
Maailma muuttuu - huomioi murrostilanteet
Inhimillisen tehokkuuden omaksumisesta on hyötyä etenkin erilaisissa muutostilanteissa.
– Esimerkiksi nyt koronakriisin aikaan epävarmuus on lisääntynyt valtavasti ja inhimillisten asioiden huomioiminen on entistä tärkeämpää. Jos inhimillisiä tekijöitä ei huomioida lainkaan, tehokkuus ei ainakaan parane, Ikonen kertoo.
Myös erilaisten organisaatiomuutosten onnistuminen riippuu Ikosen mukaan pitkälti siitä, miten hyvin inhimillinen tehokkuus toteutuu organisaation sisällä.
– Muutosprosessi voi olla operatiivisen tehokkuuden kannalta todella hyvä, mutta jos inhimillistä tehokkuutta ei huomioida, työntekijät eivät motivoidu ja pahimmillaan luottamus kärsii.
Askelta inhimillisen tehokkuuden suuntaan ei tarvitse ottaa yksin.
– Terveystalon tarjoaman Inhimillisen tehokkuuden valmennuksen tavoitteena on vahvistaa inhimillisten tekijöiden johtamisen osaamista ja sitä kautta parantaa koko organisaation tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia, Outi Ikonen kertoo.
Johdon esimerkillä on väliä
Terveen ja inhimillisesti tehokkaan organisaation rakentaminen lähtee liikkeelle ylimmän johdon yhteisestä tavoitetilanteen selkeyttämisestä.
– Esihenkilöiden kannattaa tulla tietoisiksi inhimillisen tehokkuuden vaikutuksista, mutta etenkin johtoryhmän toimilla on väliä. Ilman ylimmän johdon vahvaa sitoutumista ja muutosagenttina toimimista inhimillinen tehokkuus ei vahvistu, Ikonen kertoo.
Itse prosessi ei ole aina helppo. Jotta organisaatio voi kehittyä, johto tarvitsee aitoa ymmärrystä inhimillisen tehokkuuden nykytilanteesta sekä tavoitetilanteesta, jota kohti on tarkoitus edetä.
– Usein työhyvinvointiin kyllä panostetaan, mutta hankkeet jäävät turhan irrallisiksi. Jotta inhimillinen tehokkuus voi toteutua, on tärkeää, että hyvät toimintatavat juurtuvat kunnolla organisaation kulttuuriin ja rakenteisiin. Tällöin ne muotoutuvat lopulta oikeasti organisaation yhteisiksi toimintatavoiksi, Ikonen jatkaa.
Viisi askelta kohti inhimillisesti tehokasta työpaikkaa
- Anna inhimillisyyden näkyä. Ole oma itsesi. Esihenkilöasemassa on hyvä arvioida, miten paljon omia tunteitaan voi näyttää. Muista kuitenkin, että esihenkilöllä ja johtajalla on omat vahvuutensa ja haavoittuvuutensa, eikä niitä kannata piilotella turhaan.
- Muista tasapaino. Johda muutoksia, innosta ja kannusta, mutta huolehdi samalla riittävästä sisäisestä vakaudesta, rutiineista ja työn sujuvuudesta.
- Yhdistele rohkeasti inhimillistä ja operatiivista johtamista. Hyvä henkilöjohtaja voi olla samanaikaisesti erinomainen tulosjohtaja. Inhimillinen ja operatiivinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.
- Opettele ymmärtämään. Kuuntele ja ymmärrä asioiden lisäksi myös ihmisten kokemuksia ja tunteita. Johtajan kannattaa luoda omalla esimerkillään psykologisesti turvallinen työyhteisö jossa kysyminen, ihmetteleminen ja virheet ovat sallittuja.
- Ole itse esimerkkinä. Aseta sekä itsellesi että muille hyvinvointia tukevat rajat ja pidä huolta työn ja muun elämän tasapainosta. Esihenkilön on hyvä muistaa, että jos itse venyy liikaa omassa työssään, asettaa samalla mallin henkilöstölle siitä, että muidenkin tulisi venyä yhtä lailla. Pahimmillaan ylisuorittaminen syö inhimillistä tehokkuutta.
Lue lisää aiheesta

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Kilpailuetua nikotiinittomuudesta
Nikotiinituotteiden käyttö Suomessa on murroksessa. Työikäisistä enää ainoastaan noin joka kymmenes tupakoi päivittäin ja trendi on ollut laskeva jo useamman vuosikymmenen ajan. Vaikka savuttomuus etenee, nikotiiniriippuvuus ei suinkaan ole vähenemässä samalla vauhdilla, sillä perinteisen tupakoinnin tyhjiö on täyttynyt vauhdilla savuttomilla nikotiinituotteilla.

Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.

Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”
Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.

PEth-tutkimuksen käyttö Terveystalossa
Henkilön alkoholin käyttöä mittaava PEth-tutkimus osana terveystarkastuksia ja työkyvyn arviointia on ollut esillä mediassa viime päivinä erityisesti tietosuojan näkökulmasta. Terveystalossa käytämme tutkimusta vastuullisesti ja työterveysasiakkaillamme kyseinen tutkimus on noin viiden vuoden ajan kuulunut keinovalikoimaan tietyissä pakollisissa tai vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa, sekä tilanteissa, joissa on syytä epäillä päihdehäiriötä. Kuten muutakaan terveystietoa, myöskään PEth-tulosta emme koskaan anna työnantajalle.

Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.