Tehokas vai inhimillisesti tehokas organisaatio? Toimivaan organisaatioon vaaditaan kumpaakin puolta
Organisaatio toimii tehokkaasti, kun se huomioi toiminnassaan sekä operatiivisen että inhimillisen tehokkuuden. Inhimillinen tehokkuus huomioi ihmisten psykologiset tarpeet – ja siksi sen opit kannattaa ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Operatiivinen tehokkuus on monelle johtotehtävissä toimivalle tuttu käsite, joka varmistaa sekä yrityksen tehokkuuden että tuloksellisuuden.
Inhimillinen tehokkuus jää sen sijaan turhan monessa organisaatiossa huomioimatta. Inhimillinen tehokkuus kuvaa organisaation psykologista dynamiikkaa ja inhimillisiä tekijöitä: miten esimerkiksi yhteisöllisyys toteutuu organisaation sisällä ja miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset motivoituvat.
Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen huomauttaa, että tehokkuuteen pyrkivän organisaation kannattaa panostaa kumpaankin puoleen.
– Ilman toista ei ole toista. Inhimilliseen tehokkuuden huomioiminen parantaa sekä organisaation tuottavuuden kasvua, erilaisten muutosten onnistumista että työntekijöiden hyvinvointia, Ikonen kertoo.
Maailma muuttuu - huomioi murrostilanteet
Inhimillisen tehokkuuden omaksumisesta on hyötyä etenkin erilaisissa muutostilanteissa.
– Esimerkiksi nyt koronakriisin aikaan epävarmuus on lisääntynyt valtavasti ja inhimillisten asioiden huomioiminen on entistä tärkeämpää. Jos inhimillisiä tekijöitä ei huomioida lainkaan, tehokkuus ei ainakaan parane, Ikonen kertoo.
Myös erilaisten organisaatiomuutosten onnistuminen riippuu Ikosen mukaan pitkälti siitä, miten hyvin inhimillinen tehokkuus toteutuu organisaation sisällä.
– Muutosprosessi voi olla operatiivisen tehokkuuden kannalta todella hyvä, mutta jos inhimillistä tehokkuutta ei huomioida, työntekijät eivät motivoidu ja pahimmillaan luottamus kärsii.
Askelta inhimillisen tehokkuuden suuntaan ei tarvitse ottaa yksin.
– Terveystalon tarjoaman Inhimillisen tehokkuuden valmennuksen tavoitteena on vahvistaa inhimillisten tekijöiden johtamisen osaamista ja sitä kautta parantaa koko organisaation tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia, Outi Ikonen kertoo.
Johdon esimerkillä on väliä
Terveen ja inhimillisesti tehokkaan organisaation rakentaminen lähtee liikkeelle ylimmän johdon yhteisestä tavoitetilanteen selkeyttämisestä.
– Esihenkilöiden kannattaa tulla tietoisiksi inhimillisen tehokkuuden vaikutuksista, mutta etenkin johtoryhmän toimilla on väliä. Ilman ylimmän johdon vahvaa sitoutumista ja muutosagenttina toimimista inhimillinen tehokkuus ei vahvistu, Ikonen kertoo.
Itse prosessi ei ole aina helppo. Jotta organisaatio voi kehittyä, johto tarvitsee aitoa ymmärrystä inhimillisen tehokkuuden nykytilanteesta sekä tavoitetilanteesta, jota kohti on tarkoitus edetä.
– Usein työhyvinvointiin kyllä panostetaan, mutta hankkeet jäävät turhan irrallisiksi. Jotta inhimillinen tehokkuus voi toteutua, on tärkeää, että hyvät toimintatavat juurtuvat kunnolla organisaation kulttuuriin ja rakenteisiin. Tällöin ne muotoutuvat lopulta oikeasti organisaation yhteisiksi toimintatavoiksi, Ikonen jatkaa.
Viisi askelta kohti inhimillisesti tehokasta työpaikkaa
- Anna inhimillisyyden näkyä. Ole oma itsesi. Esihenkilöasemassa on hyvä arvioida, miten paljon omia tunteitaan voi näyttää. Muista kuitenkin, että esihenkilöllä ja johtajalla on omat vahvuutensa ja haavoittuvuutensa, eikä niitä kannata piilotella turhaan.
- Muista tasapaino. Johda muutoksia, innosta ja kannusta, mutta huolehdi samalla riittävästä sisäisestä vakaudesta, rutiineista ja työn sujuvuudesta.
- Yhdistele rohkeasti inhimillistä ja operatiivista johtamista. Hyvä henkilöjohtaja voi olla samanaikaisesti erinomainen tulosjohtaja. Inhimillinen ja operatiivinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.
- Opettele ymmärtämään. Kuuntele ja ymmärrä asioiden lisäksi myös ihmisten kokemuksia ja tunteita. Johtajan kannattaa luoda omalla esimerkillään psykologisesti turvallinen työyhteisö jossa kysyminen, ihmetteleminen ja virheet ovat sallittuja.
- Ole itse esimerkkinä. Aseta sekä itsellesi että muille hyvinvointia tukevat rajat ja pidä huolta työn ja muun elämän tasapainosta. Esihenkilön on hyvä muistaa, että jos itse venyy liikaa omassa työssään, asettaa samalla mallin henkilöstölle siitä, että muidenkin tulisi venyä yhtä lailla. Pahimmillaan ylisuorittaminen syö inhimillistä tehokkuutta.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.