Artikkeli Mielenterveys

Psykopodiaa: Miksi moni saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena?

Aikuisten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Mistä ADHD:n tunnistaa, miksi se jää usein piiloon aikuisikään asti ja millaisia voivat olla piilevät oireet? Psykopodiaa-artikkelissa kerromme myös Terveystalon psykiatrian erikoislääkärin apukeinot selvitä häiriöstä aikuisena: elämä voi parantua, vaikka hoitamaton ADHD olisi aiheuttanut suuriakin haasteita.

Aikuisten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti.

Moni ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön oireista kärsivä hakeutuu ammattilaisen vastaanotolle vasta aikuisena. Diagnoosin saaminen voi pitkittyä, jos oireita ei tunnista.

- Ehkä tunnetuin ja näkyvin ADHD-oire on motorinen ylivilkkaus, joka on vähemmän yleistä aikuisilla. Rauhallisesti käyttäytyvällä aikuisella aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ei ole silminnähtävä, vaikka pinnan alla kuplii. Sisäinen levottomuus jää usein huomioimatta, kuvailee Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki.

Kuuntele Psykopodiaa-podcastin jakso “ADHD aikuisella” Spotifyssa, Suplassa tai Apple  Podcasts -palvelussa.

Jakson vieraana on dosentti Sami Leppämäki, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti, joka työskentelee Terveystalossa psykiatrian erikoisalajohtajana ja pitää vastaanottoa Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä.

Leppämäen kanssa studiossa keskustelee tuttuun tapaan podcast-emäntä Nina Lyytinen, Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti.

Hoitamaton ADHD voi johtaa muihin kamppailuihin elämässä, joihin päädytään hakemaan ulkopuolista apua.

- Näennäisesti pärjäävän ihmisen taustalla voi olla aikamoisia vaikeuksia. Moni aikuinen on ollut hoidossa esimerkiksi ahdistuksen vuoksi, eli koska he kokevat jatkuvaa mielen levottomuutta. On paljon potilaita, jotka ovat olleet pitkään psykoterapiassa ja oppineet käsittelemään ahdistusta oikein hyvin, mutta silti jää jotain, mitä he eivät ymmärrä, Sami Leppämäki jatkaa.

Kantokyky voi pettää vasta elämänmuutoksen myötä

Toinen hidaste hoitoon hakeutumiselle voi olla niin sanotusti kantokyvyn romahtaminen vasta aikuisena.

- Vaikka oireita olisi ollut lapsesta asti, ne voivat ilmetä aikuisena eri tavalla esimerkiksi elämänmuutoksissa. Omilleen muuttaminen opintojen perässä tai kasvanut vastuu ylennyksen myötä voivat aiheuttaa ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteita. Olosuhteiden ja tutun arjen muutokset voivat lisätä kuormitusta ja johtaa totaaliseen kantokyvyn romahtamiseen, Sami Leppämäki kuvailee.

Sama ilmiö koskettaa usein perhettä perustavia naisia. Kun palettiin lisätään liikkuvia osia, voi toimintakyky heiketä ratkaisevasti niin, ettei pärjääkään oletusten mukaisesti. Arjesta selviytyminen on voinut onnistua yksin asuessa, mutta toimintakyky ehtyy ymmärrettävästi, kun yhtäkkiä arjessa on huolehdittava itsensä lisäksi muista.

Avun hakeminen voi olla vaikeaa, sillä ihminen haluaa pärjätä.

-Varsinkin naisilla on monesti hyvin vahvoja syyllisyydentunteita siitä, että pitäisi pärjätä, sillä naiset pärjäävät ja äidit pärjäävät. Pitäisi jaksaa mitä vain. Voi ottaa koville, kun ei jaksakaan, Leppämäki selventää.

Häpeä hiljentää ja ennakkoluulot vaikeuttavat diagnoosin saamista

Pärjäämisen paineet ja ADHD:hen liittyvät ennakkoluulot aiheuttavat negatiivisia tunteita, jotka estävät hakeutumasta hoitoon. Omia oireita saatetaan hävetä, eikä niistä haluta puhua negatiivisten ennakkoluulojen takia.

-On hyvä, että asioista puhutaan ja hälvennetään epäluuloja. ADHD voi olla kenellä tahansa – naapurillasi tai parhaalla kaverillasi, Leppämäki toteaa.

Sami Leppämäki neuvoo myös ottamaan asian rohkeasti puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, vaikka joskus voi sielläkin kohdata asenteita ADHD:ta kohtaan. On tärkeää kuitenkin jatkaa, vaikka kokisi aluksi tulevansa sivuutetuksi eikä toivomaa diagnoosia saa.

-Ei kannata hävetä. Näkymättömyyden kokemukset ovat ikäviä ja oikeutettuja, mutta sitkeästi vaan eteenpäin. Tehkää itsestänne näkyviä! Kukaan ei ole täydellinen, Leppämäki kannustaa.

Joskus diagnoosin saaminen voi vaatia pitkäjänteisyyttä ja tukea. Toisen vaikeudet tulee kuitenkin ottaa aina tosissaan. Leppämäen viesti onkin se, että tulee yrittää uudestaan, kunnes löytyy taho, joka suhtautuu vakavasti.

- Sen jälkeen voi avautua aivan uusi elämä. ADHD ei ole mikään häpeä ja sitä kannattaa rohkeasti lähteä selvittämään. Omasta terveydestä huolehtiminen ei ole koskaan huono asia. Tarkkaavuushäiriöitä voidaan hoitaa ja se, että asiaa tutkitaan voi lisätä paljon ymmärrystä itseään kohtaan, Leppämäki tähdentää.

Terveystalon psykiatrian erikoislääkärin ja psykoterapeutti Sami Leppämäen apukeinot selviytyä ADHD:n kanssa aikuisena

  1. Diagnoosi. Diagnoosin varmistuminen on monelle helpottava tekijä ja lähtökohta elämänmuutokselle. Asian tiedostamiseen auttaa ymmärtämään itseään paremmin, jotta voi suoda itselleen armollisuutta ja hyväksyntää.
  2. Toimintasuunnitelma. Mietitään yhdessä ammattilaisen kanssa, mitä ongelmia ihmisellä on, millä elämänalueilla ne näkyvät ja miten niitä lähdetään hoitamaan.
  3. Lääkehoito. Lääkehoito ei paranna, mutta auttaa ihmistä auttamaan itseään. Se työntää eteenpäin.
  4. Psykoterapia. Psykoterapia on vaihtoehto, joka on usein suunnattu ADHD:n liitännäisoireisiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen.
  5. Toimintaterapia. Neuropsykiatrisen valmentajan kanssa mietitään ja harjoitellaan vaihtoehtoisia toimintamalleja erilaisiin vaikeuksiin.
  6. Elämäntavat. Voi kuulostaa tylsältä, mutta uni, liikunta ja ravinto ovat hyvän elämän avaimet. Rutiinien ylläpito on usein helpompaa hoidon alettua.

Mikä on ADHD?

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Keskeisintä oirekuvassa on vaikeus säädellä itse omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan.

Koska kyseessä on kehityksellinen häiriö, on se havaittavissa tyypillisesti jo lapsuudessa. Oireiden taustalla olevaa syytä ei kuitenkaan aina ymmärretä oikein, jolloin diagnoosin saaminen saattaa viivästyä.

Osalla ADHD:n oireet lieventyvät iän myötä, kun taas osalla ne jatkuvat ja vaikeuttavat elämää myös nuoruudessa ja aikuisena.

Tutustu myös muihin Terveystalon artikkeleihin

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla. Artikkeli

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.