Psykologi kertoo: Kuinka pitää huolta perheen henkisestä hyvinvoinnista tautiputkessa?

Tautiputki vie perheeltä mehut. On tärkeää, tunnista ja hyväksyä, että nyt ärsyttää ja kuormittaa, sanoo Turunen.

”Silloin huomaa, ettei esimerkiksi riidoissa puolison kanssa ole välttämättä kyse parisuhteen ongelmista, vaan siitä, että toinen on väsynyt.”

Kun tunteensa tunnistaa, ne kannattaa myös sanoittaa eli kertoa ääneen, että ärsyttää ja kuormittaa. Tällainen sanoittaminen kannattaa myös siksi, että se auttaa lasten tunnetaitojen kehitystä.

”Keskustelkaa siitä, miltä tuntuu ja missä tunne näkyy. Aiheuttaako kuormitus, ärsytys tai huoli esimerkiksi sen, että aikuisesta tulee poissaoleva tai saako se puhumaan erilaisella äänellä? Missä kohtaa kehoa nämä tunteet tuntuvat lapsella?”

Anna kaikille lupa sairastaa ja toipua

Kun Turusen lapset olivat pieniä ja perheessä sairastettiin, he rakensivat kotiin sairasmajan, jossa olo oli kipeänä mahdollisimman mukava. Sairastunut ihminen kaipaa iästä riippumatta huolenpitoa, lepoa ja hoivaa, Turunen muistuttaa.

”Aikuisten hoivantarpeen kohdalla puhutaan sairauden aiheuttamasta regressiosta. Kun aikuinen on vaikkapa flunssassa ja makaa sohvalla kuumeessa, on lapselle hyvä sanoittaa, että nyt aikuisen on tärkeä huilata ja että lapset voivat olla mukana hoivaamassa aikuista. Myös sairastava teini-ikäinen, joka ei muuten enää välttämättä tule syliin, kaipaa usein sairastuessaan läheisyyttä ja silityksiä.”

Sairastuvaksi muuttuneessa kodissa riittää, että kaikki saavat hoivaa ja ruokaa. Muiden asioiden suhteen kannattaa olla itselleen ja muille armollinen.

”Asioiden pitää hoitua, mutta niiden ei tarvitse hoitua priimasti, eikä kaikista säännöistä tarvitse pitää kiinni. Anna kaikille oikeasti lupa sairastaa ja toipua. Ei haittaa, vaikka lapset esimerkiksi katselevat tavallista enemmän televisiota. Meillä lapset ainakin katsoivat sairastaessaan tosi paljon Muumeja ja oikein hyviä ja ihania ihmisiä niistä tuli!”

Kerro lapselle, ettei sairaus ole hänen syynsä

Lapsen kykyä kuulla ja havainnoida ei pidä aliarvioida. Vaikka käynnissä näyttäisi olevan kuinka kiinnostava leikki, he todennäköisesti kuulevat aikuisten keskustelut. Jos vaikkapa lapsen terveydentila huolestuttaa aikuisia, huoli näkyy lapsille ja se pitää sanoittaa, Turunen kertoo.

”Lapsi ei saa jäädä omien tulkintojensa varaan. Kun vanhempi tai vanhemmat esimerkiksi keskustelevat huolestaan siitä, ettei lapsi saa hengitettyä, kannattaa lapselle sanoa jotain sellaista kuin: ’Nyt me tässä katsotaan ja mietitään, pitäisikö sinut viedä lääkäriin. Me halutaan pitää susta hyvää huolta ja mietitään, mitkä keinot ovat aiemmin toimineet ja mikä toimisi nyt. Lääkäri osaa auttaa meitä tässä.’”.

Lapsen omat tulkinnat tilanteista voivat olla ovat haitallisia, koska lapsen maailma on kouluikäiseksi asti minäkeskeinen eli hän tulkitsee kaikkea itsestään käsin. Siksi lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä asioista, jotka eivät liity häneen mitenkään.

”Kotona saatetaan vaikkapa päivitellä, että pitipä mennä sisäleikkipuistoon, sieltä se noro taas tuli. Lapsella on voinut olla siellä tosi kiva päivä, ja hänestä tuntuu, että perheen sairastuminen on hänen syytään. Siksi lapselle kannattaa kertoa, ettei sairaus johdu hänestä. Sairastuminen on ärsyttävää, mutta pöpöjä nyt vain on joka puolella.”

Ota pettymykset vastaan

Sairauskierteen aikana perheenjäseniltä peruuntuu usein kivoja menoja. Pettymykset kuuluvat elämään ja vanhempien tehtävä on ottaa pettymys vastaan. Kiukku on pettymyksen luonnollinen esiintymismuoto, Turunen sanoo.

”Pettymystä ei tarvitse hyvitellä, mutta tunne on huomioitava, ymmärrettävä ja lapsen on annettava kanavoida se. Mitä pienempi lapsi, sitä konkreettisemmin tunnetta kannattaa käsitellä: Miltä pettymys tuntuu kehossa? Tuntuuko se sulla mahassa vai käsissä vai vaikkapa nenänpäässä?”

Teini-ikäisen kanssa pettymysten käsittelystä syntyy parhaimmillaan hienoja keskusteluja, Turunen huomauttaa.

”Teiniltä voi kysyä: ’Suututtaako, kun tämä juttu peruuntui? Mua ainakin suututtaa ja harmittaa sun puolesta. Miltä susta itsestä tuntuu?’ Kun nuori kertoo tunteistaan, yritä ymmärtää niitä.”

Aikuisen pitää myös ymmärtää, jos nuori ei halua puhua pettymyksestään.

“Koska nuorella ei ole paljon kokemuksia, se, ettei hän pääse osallistumaan esimerkiksi johonkin koulun tapahtumaan, voi olla todella suuri asia ja herättää lamaannuttaviakin ulkopuolisuuden tunteita.”

Tämäkin on vain vaihe elämässä

Kaiken kaikkiaan tautikierteet vaativat paljon tsemppiä ja pitkää pinnaa, Turunen sanoo. Töistä pois oleminen stressaa, koska se aiheuttaa työtehtävien kasautumista ja muut työpaikalla saattavat joutua venymään.

”Muista, että sairaan lapsen kotona hoitaminen on lakisääteinen oikeus, eikä mikään mene lapsen terveyden edelle. Tämä on vain vaihe elämässä, joka ei kestä loputtomiin.”

Ja kun vaihe on lopulta ohi, se saattaa muuttua jopa ilon aiheeksi, sanoo Turunen.

“Vuosien päästä hirveimmistäkin tautikierrekokemuksista voi tulla perhettä yhdistäviä tarinoita: muistatteko silloin, kun meillä oli ne kaikki taudit peräjälkeen? Miten ihmeessä me oikein selvittiin siitä?”

Lue lisää Lasten Terveystalon palveluista