Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta
Muutama vuosi sitten Porin kaupunki havahtui henkilöstönsä sairauspoissaolojen määrään, joka oli ollut korkealla pitkään. Etenkin mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot olivat jo ennen koronaa kasvusuunnassa, joten kaupunki lähti etsimään keinoja muuttaa tilannetta. Lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyötä kehittämällä saatiin vaikuttavia tuloksia.
– Mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli kaikissa ammattiryhmissä, mutta ehkä hieman muita enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä ja varhaiskasvatuksessa. Oireilu oli lisääntynyt myös toimistotyössä. Syinä olivat varmasti työn kuormittavuus ja työn määrän lisääntyminen sekä etätöitä tekevillä oman työn hallinta ja siihen liittyvät haasteet. Huomattavaa on myös, että mielenterveyspoissaoloja oli lähes kaikissa henkilöstön ikäryhmissä – niin kokeneemmilla kuin uransa alkuvaiheessa olevilla. Suhteellisesti kuitenkin eniten 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä on myös valtakunnallinen suuntaus, kuvaa lähtötilannetta Porin kaupungin työhyvinvointipäällikkö Riikka Hemmi.
Mielenterveyspoissaolot laskuun lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyöllä
Mielenterveyden haasteet aiheuttavat hyvin pitkiä poissaoloja, mikä puolestaan aiheuttaa työkyvyttömyyden kustannuksia ja altistaa ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläköitymisiin. Tukeakseen työntekijöitä ja työyhteisöjä sekä hallitakseen mielenterveyspoissaoloja Porin kaupunki kehitti toimintamallejaan sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Avuksi otettiin Terveystalon lyhytpsykoterapia, johon pääsee jo ennen kuin sairaslomalle on tarvetta. Työterveyslääkärin tai -psykologin lähetteellä Porin kaupungin työntekijä saa 10-20 käyntiä lyhytpsykoterapiaan. Lisäksi työntekijöillä on käytössään Terveystalon ennaltaehkäisevä hyvinvointipalvelu Mielen Chat ja Mielen Sparri.
– Lyhytpsykoterapian tarkoitus on tukea ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä yhdessä sovittujen työskentelytavoitteiden kautta. Ihmisillä voi olla esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita, työuupumusta, pelko- tai paniikkioireita tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät työssä jaksamista ja työkykyä. Työterveyden lyhytpsykoterapialla voidaan lisätä psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä vähentää koettuja psyykkisiä oireita. Se on vaikuttava hoitomuoto. Vaikka työntekijä joutuisi olemaan hetken pois töistä, lyhytpsykoterapian lähtökohta on tukea työntekijän jaksamista työssä, vähentää sairauspoissaolojen tarvetta ja tukea työhön paluuta mahdolliselta sairauspoissaololta, sanoo Terveystalon alueellinen johtava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.
– Lyhytpsykoterapian ja muiden Terveystalon mielenterveyspalveluiden ohella ryhdyimme panostamaan myös esihenkilöidemme työkykyjohtamisen taitoihin, ennakoivaan työkykyjohtamiseen sekä varhaiseen tukeen. Pidämme esihenkilöillemme valmennuksia, joissa keskitymme esimerkiksi puheeksi ottamiseen: miten puhua työntekijöiden kanssa tilanteista, joissa työkyky on heikentynyt mielenterveyssyistä. Esihenkilöt ovat saaneet myös toisistaan vertaistukea Teams-klinikoilla, joissa mukana on ollut työterveyspsykologi. Klinikkatoimintaa olemme tarjonneet myös henkilöstöllemme esimerkiksi unesta, stressinhallinnasta ja ravitsemuksesta, sanoo Riikka Hemmi.
Tulokset kertovat vaikuttavuudesta
Porin kaupungin panostus työntekijöidensä mielen hyvinvointiin on tuottanut tulosta. Vuonna 2021 mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli 520 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2020 jälkeen Terveystalon tarjoamaa lyhytpsykoterapiaa on käyttänyt 324 kaupungin työntekijää.
– Hyvät tulokset ovat olleet lyhytpsykoterapian ja muiden mielenterveyden palveluiden, esihenkilötyön sekä työn sujuvuuteen tehtyjen panostusten yhteisvaikutusta. Kokemus lyhytpsykoterapiasta on ollut erittäin hyvä. Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet, ja näemme myös, että aiemmin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin piiloutuneet mielenterveyspoissaolot on saatu näkyviin niiden oikealla nimellä. Näin voimme puhua niistä avoimemmin ja puuttua näihin haasteisiin, sillä tiedämme ylipäätään niiden olemassaolon, kertoo Riikka Hemmi.
Koronapandemian yhteydessä mielen hyvinvoinnista on puhuttu julkisuudessa sekä työpaikoilla entistä useammin, sillä mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet maailman muutoksissa.
– Ihmisillä on tällä hetkellä vaikeuksia niin siviilielämässä kuin töissä, ja tämä kokonaisuus saattaa viedä paljon voimia. Lyhytpsykoterapia pyritään pitämään tiiviinä työskentelyjaksona, ja istuntoja voidaan järjestää myös etäyhteyksin. Tärkeintä on, että hoito pääsee käyntiin ja ihminen saa apua ennen kuin sairaspoissaolo on tarpeen, jatkaa Aino Kohtala.
– Mielenterveysasioista puhutaan onneksi myös töissä paljon avoimemmin, ja valtaosa työntekijöistä kohtaa niitä jossain elämänsä vaiheessa. Me työnantajana olemme tuoneet mielenterveyden haasteita ja niihin saatavia palveluita aiempaa useammin esille, mikä on auttanut työntekijämme puhumaan niistä avoimemmin. Tämä auttaa meitä työnantajana tukemaan heidän työkykyään entistä paremmin. Toivottavasti mielenterveyshaasteet eivät ole enää tabu töissäkään, summeeraa Riikka Hemmi.
Työterveyden lyhytpsykoterapia – vaikuttavaa hoitoa nopeasti
Työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava hoitomuoto niin kustannustehokkuudeltaan kuin inhimillisesti ja sillä voidaan lisätä psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä, vähentää mielialaoireita sekä tukea työhön paluuta ja ennaltaehkäistä sairauspoissaolojen tarvetta. Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme ja ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.
Mielen chat ja sparri – tukea matalalla kynnyksellä
Mielen chat ja sparri on matalan kynnyksen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa koulutetut ammattilaisemme tarjoavat nopeasti helpotusta huoliin ja apua mielen taitojen vahvistamiseen ennen mielen ongelmien mutkistumista. Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme ja ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.
Tutustu Mielen chat ja sparriin
Lue lisää työterveyden sisältöjä
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.