Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta

Muutama vuosi sitten Porin kaupunki havahtui henkilöstönsä sairauspoissaolojen määrään, joka oli ollut korkealla pitkään. Etenkin mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot olivat jo ennen koronaa kasvusuunnassa, joten kaupunki lähti etsimään keinoja muuttaa tilannetta. Lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyötä kehittämällä saatiin vaikuttavia tuloksia.

Lyhytpsykoterapiaistunto

 

– Mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli kaikissa ammattiryhmissä, mutta ehkä hieman muita enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä ja varhaiskasvatuksessa. Oireilu oli lisääntynyt myös toimistotyössä. Syinä olivat varmasti työn kuormittavuus ja työn määrän lisääntyminen sekä etätöitä tekevillä oman työn hallinta ja siihen liittyvät haasteet. Huomattavaa on myös, että mielenterveyspoissaoloja oli lähes kaikissa henkilöstön ikäryhmissä – niin kokeneemmilla kuin uransa alkuvaiheessa olevilla. Suhteellisesti kuitenkin eniten 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä on myös valtakunnallinen suuntaus, kuvaa lähtötilannetta Porin kaupungin työhyvinvointipäällikkö Riikka Hemmi 

Mielenterveyspoissaolot laskuun lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyöllä 

Mielenterveyden haasteet aiheuttavat hyvin pitkiä poissaoloja, mikä puolestaan aiheuttaa työkyvyttömyyden kustannuksia ja altistaa ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläköitymisiin. Tukeakseen työntekijöitä ja työyhteisöjä sekä hallitakseen mielenterveyspoissaoloja Porin kaupunki kehitti toimintamallejaan sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Avuksi otettiin Terveystalon lyhytpsykoterapia, johon pääsee jo ennen kuin sairaslomalle on tarvetta. Työterveyslääkärin tai -psykologin lähetteellä Porin kaupungin työntekijä saa 10-20 käyntiä lyhytpsykoterapiaan. Lisäksi työntekijöillä on käytössään Terveystalon ennaltaehkäisevä hyvinvointipalvelu Mielen Chat ja Mielen Sparri.  

– Lyhytpsykoterapian tarkoitus on tukea ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä yhdessä sovittujen työskentelytavoitteiden kautta. Ihmisillä voi olla esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita, työuupumusta, pelko- tai paniikkioireita tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät työssä jaksamista ja työkykyä. Työterveyden lyhytpsykoterapialla voidaan lisätä psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä vähentää koettuja psyykkisiä oireita. Se on vaikuttava hoitomuoto. Vaikka työntekijä joutuisi olemaan hetken pois töistä, lyhytpsykoterapian lähtökohta on tukea työntekijän jaksamista työssä, vähentää sairauspoissaolojen tarvetta ja tukea työhön paluuta mahdolliselta sairauspoissaololta, sanoo Terveystalon alueellinen johtava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.  

– Lyhytpsykoterapian ja muiden Terveystalon mielenterveyspalveluiden ohella ryhdyimme panostamaan myös esihenkilöidemme työkykyjohtamisen taitoihin, ennakoivaan työkykyjohtamiseen sekä varhaiseen tukeen. Pidämme esihenkilöillemme valmennuksia, joissa keskitymme esimerkiksi puheeksi ottamiseen: miten puhua työntekijöiden kanssa tilanteista, joissa työkyky on heikentynyt mielenterveyssyistä. Esihenkilöt ovat saaneet myös toisistaan vertaistukea Teams-klinikoilla, joissa mukana on ollut työterveyspsykologi. Klinikkatoimintaa olemme tarjonneet myös henkilöstöllemme esimerkiksi unesta, stressinhallinnasta ja ravitsemuksesta, sanoo Riikka Hemmi.  

Tulokset kertovat vaikuttavuudesta 

Porin kaupungin panostus työntekijöidensä mielen hyvinvointiin on tuottanut tulosta. Vuonna 2021 mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli 520 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2020 jälkeen Terveystalon tarjoamaa lyhytpsykoterapiaa on käyttänyt 324 kaupungin työntekijää.  

– Hyvät tulokset ovat olleet lyhytpsykoterapian ja muiden mielenterveyden palveluiden, esihenkilötyön sekä työn sujuvuuteen tehtyjen panostusten yhteisvaikutusta. Kokemus lyhytpsykoterapiasta on ollut erittäin hyvä. Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet, ja näemme myös, että aiemmin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin piiloutuneet mielenterveyspoissaolot on saatu näkyviin niiden oikealla nimellä. Näin voimme puhua niistä avoimemmin ja puuttua näihin haasteisiin, sillä tiedämme ylipäätään niiden olemassaolon, kertoo Riikka Hemmi.   

Koronapandemian yhteydessä mielen hyvinvoinnista on puhuttu julkisuudessa sekä työpaikoilla entistä useammin, sillä mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet maailman muutoksissa.  

– Ihmisillä on tällä hetkellä vaikeuksia niin siviilielämässä kuin töissä, ja tämä kokonaisuus saattaa viedä paljon voimia. Lyhytpsykoterapia pyritään pitämään tiiviinä työskentelyjaksona, ja istuntoja voidaan järjestää myös etäyhteyksin. Tärkeintä on, että hoito pääsee käyntiin ja ihminen saa apua ennen kuin sairaspoissaolo on tarpeen, jatkaa Aino Kohtala.  

– Mielenterveysasioista puhutaan onneksi myös töissä paljon avoimemmin, ja valtaosa työntekijöistä kohtaa niitä jossain elämänsä vaiheessa. Me työnantajana olemme tuoneet mielenterveyden haasteita ja niihin saatavia palveluita aiempaa useammin esille, mikä on auttanut työntekijämme puhumaan niistä avoimemmin. Tämä auttaa meitä työnantajana tukemaan heidän työkykyään entistä paremmin. Toivottavasti mielenterveyshaasteet eivät ole enää tabu töissäkään, summeeraa Riikka Hemmi.


Työterveyden lyhytpsykoterapia – vaikuttavaa hoitoa nopeasti

Työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava hoitomuoto niin kustannustehokkuudeltaan kuin inhimillisesti ja sillä voidaan lisätä psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä, vähentää mielialaoireita sekä tukea työhön paluuta ja ennaltaehkäistä sairauspoissaolojen tarvetta. Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme ja ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.

Tutustu lyhytpsykoterapiaan


Mielen chat ja sparri – tukea matalalla kynnyksellä

Mielen chat ja sparri on matalan kynnyksen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa koulutetut ammattilaisemme tarjoavat nopeasti helpotusta huoliin ja apua mielen taitojen vahvistamiseen ennen mielen ongelmien mutkistumista. Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme ja ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.

Tutustu Mielen chat ja sparriin

 

Lue lisää työterveyden sisältöjä

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta Artikkeli

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta

Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja Artikkeli

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.

Työyhteisö toimistotöissä Artikkeli

Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä

Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.