Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta

– Mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli kaikissa ammattiryhmissä, mutta ehkä hieman muita enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä ja varhaiskasvatuksessa. Oireilu oli lisääntynyt myös toimistotyössä. Syinä olivat varmasti työn kuormittavuus ja työn määrän lisääntyminen sekä etätöitä tekevillä oman työn hallinta ja siihen liittyvät haasteet. Huomattavaa on myös, että mielenterveyspoissaoloja oli lähes kaikissa henkilöstön ikäryhmissä – niin kokeneemmilla kuin uransa alkuvaiheessa olevilla. Suhteellisesti kuitenkin eniten 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä on myös valtakunnallinen suuntaus, kuvaa lähtötilannetta Porin kaupungin työhyvinvointipäällikkö Riikka Hemmi.  

Mielenterveyspoissaolot laskuun lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyöllä 

Mielenterveyden haasteet aiheuttavat hyvin pitkiä poissaoloja, mikä puolestaan aiheuttaa työkyvyttömyyden kustannuksia ja altistaa ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläköitymisiin. Tukeakseen työntekijöitä ja työyhteisöjä sekä hallitakseen mielenterveyspoissaoloja Porin kaupunki kehitti toimintamallejaan sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Avuksi otettiin Terveystalon lyhytpsykoterapia, johon pääsee jo ennen kuin sairaslomalle on tarvetta. Työterveyslääkärin tai -psykologin lähetteellä Porin kaupungin työntekijä saa 10-20 käyntiä lyhytpsykoterapiaan. Lisäksi työntekijöillä on käytössään Terveystalon ennaltaehkäisevä hyvinvointipalvelu Mielen Chat ja Mielen Sparri.  

– Lyhytpsykoterapian tarkoitus on tukea ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä yhdessä sovittujen työskentelytavoitteiden kautta. Ihmisillä voi olla esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita, työuupumusta, pelko- tai paniikkioireita tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät työssä jaksamista ja työkykyä. Työterveyden lyhytpsykoterapialla voidaan lisätä psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä vähentää koettuja psyykkisiä oireita. Se on vaikuttava hoitomuoto. Vaikka työntekijä joutuisi olemaan hetken pois töistä, lyhytpsykoterapian lähtökohta on tukea työntekijän jaksamista työssä, vähentää sairauspoissaolojen tarvetta ja tukea työhön paluuta mahdolliselta sairauspoissaololta, sanoo Terveystalon alueellinen johtava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.  

– Lyhytpsykoterapian ja muiden Terveystalon mielenterveyspalveluiden ohella ryhdyimme panostamaan myös esihenkilöidemme työkykyjohtamisen taitoihin, ennakoivaan työkykyjohtamiseen sekä varhaiseen tukeen. Pidämme esihenkilöillemme valmennuksia, joissa keskitymme esimerkiksi puheeksi ottamiseen: miten puhua työntekijöiden kanssa tilanteista, joissa työkyky on heikentynyt mielenterveyssyistä. Esihenkilöt ovat saaneet myös toisistaan vertaistukea Teams-klinikoilla, joissa mukana on ollut työterveyspsykologi. Klinikkatoimintaa olemme tarjonneet myös henkilöstöllemme esimerkiksi unesta, stressinhallinnasta ja ravitsemuksesta, sanoo Riikka Hemmi.  

Tulokset kertovat vaikuttavuudesta 

Porin kaupungin panostus työntekijöidensä mielen hyvinvointiin on tuottanut tulosta. Vuonna 2021 mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja oli 520 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2020 jälkeen Terveystalon tarjoamaa lyhytpsykoterapiaa on käyttänyt 324 kaupungin työntekijää.  

– Hyvät tulokset ovat olleet lyhytpsykoterapian ja muiden mielenterveyden palveluiden, esihenkilötyön sekä työn sujuvuuteen tehtyjen panostusten yhteisvaikutusta. Kokemus lyhytpsykoterapiasta on ollut erittäin hyvä. Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet, ja näemme myös, että aiemmin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin piiloutuneet mielenterveyspoissaolot on saatu näkyviin niiden oikealla nimellä. Näin voimme puhua niistä avoimemmin ja puuttua näihin haasteisiin, sillä tiedämme ylipäätään niiden olemassaolon, kertoo Riikka Hemmi.   

Koronapandemian yhteydessä mielen hyvinvoinnista on puhuttu julkisuudessa sekä työpaikoilla entistä useammin, sillä mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet maailman muutoksissa.  

– Ihmisillä on tällä hetkellä vaikeuksia niin siviilielämässä kuin töissä, ja tämä kokonaisuus saattaa viedä paljon voimia. Lyhytpsykoterapia pyritään pitämään tiiviinä työskentelyjaksona, ja istuntoja voidaan järjestää myös etäyhteyksin. Tärkeintä on, että hoito pääsee käyntiin ja ihminen saa apua ennen kuin sairaspoissaolo on tarpeen, jatkaa Aino Kohtala.  

– Mielenterveysasioista puhutaan onneksi myös töissä paljon avoimemmin, ja valtaosa työntekijöistä kohtaa niitä jossain elämänsä vaiheessa. Me työnantajana olemme tuoneet mielenterveyden haasteita ja niihin saatavia palveluita aiempaa useammin esille, mikä on auttanut työntekijämme puhumaan niistä avoimemmin. Tämä auttaa meitä työnantajana tukemaan heidän työkykyään entistä paremmin. Toivottavasti mielenterveyshaasteet eivät ole enää tabu töissäkään, summeeraa Riikka Hemmi.