Poimi näitä ostoskoriisi, jos haluat parantaa vastustuskykyäsi
Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund neuvoo, mitä kannattaa napata ostoskoriin, jos haluat selvitä mahdollisimman vähällä esimerkiksi flunssakaudesta.
Muista mikrobeja kuidulla
Suolistomikrobisto pitää huolen siitä, ettei taudinaiheuttajabakteereja tai allergeeneja ei pääsisi elimistöön asti. Suolistomikrobit käyttävät ravinnokseen ravintokuitua. Sitä saa leivästä, jossa on vähintään 6 grammaa kuitua sadassa grammassa, mysleistä, puurosta ja muista täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä, marjoista ja siemenistä. Jos haluat varmistaa kuidun saannin, voit käyttää kuitulisänä esimerkiksi kauraleseitä pellavansiemenrouhetta tai psylliumia.
Nappaa D-vitamiinia kalatiskistä ja maitohyllystä
Vitamiineista D-vitamiinista on eniten näyttöä siitä, että se edistää normaalin vastustuskyvyn toimintaa. D-vitamiinia on rasvaisissa kaloissa ja D-vitamiinilla rikastetuissa maito- ja kasvismaitotuotteissa. Kaikkia kasvismaitotuotteita ei ole rikastettu D-vitamiinilla, joten asia kannattaa tarkistaa pakkauksen kyljestä.
Mustaherukassa on supermäärä C-vitamiinia
Myös C-vitamiini voi tukea immuunijärjestelmää. Kaikilla tulee C-vitamiinista ensimmäisenä mieleen appelsiini, mutta määrällisesti eniten C-vitamiinia on mustaherukassa, ruusu- ja parsakaalissa. Myös muut kotimaiset marjat sisältävät C-vitamiinia yhtä paljon tai enemmän kuin superfoodeina markkinoidut gojit ja acait.
Pähkinöistä saat omegoita
Pehmeät rasvat sisältävät vastustuskyvylle tärkeitä omega3- ja omega6-rasvahappoja. Niitä saa kaloista, rypsiöljystä, pähkinöistä ja siemenistä. Erityisen paljon omegoita sisältävät saksanpähkinä, manteli, pekaanipähkinä ja pellavansiemenrouhe.
Helpota lounasta ja välipalaa
Terveenä pysyminen vaatii, että saa riittävästi energiaa. Monilla jää kiireessä lounas välistä tai liian niukaksi. Siksi kaupasta kannattaa hankkia helppoja vaihtoehtoja lounaalle, kuten valmisateria tai edes tukeva salaatti ja leipää. Riittävästi energiaa sisältäviä välipaloja ovat esimerkiksi tuorepuurot, rahkat, välipalakeksit ja pähkinät.
Ravitsemusterapeutti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.
Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?
Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme – hyvä näkö auttaa meitä liikkumaan turvallisesti ja nauttimaan aktiivisesta arjesta sekä elämän pienistä yksityiskohdista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia luonnollisia muutoksia näköön, mutta toisinaan oireiden taustalla piilee hoidettavissa oleva silmäsairaus.
Kuivat silmät kiusaavat yhä useampaa – asiantuntija neuvoo niksit vaivan kotihoitoon
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, joka koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä, mutta nykyään siitä kärsivät yhä useammin myös nuoremmat lisääntyneen ruutuajan myötä. Oireiden kanssa ei kannata sinnitellä, sillä kuivasilmäisyyden hoidossa konstit ovat monet – pelkällä kotihoidolla voi vaivasta päästä kokonaan eroon.
Kliinistä lääketutkimusta tekevä neurologi pystyy tarjoamaan potilaille uusia hoitomuotoja nopeasti
Päänsärkyihin erikoistunut neurologi Petra Keski-Säntti aloitti kliiniset lääketutkimukset Terveystalossa jo viisitoista vuotta sitten. Nyt toiminta on laajentunut, ja tutkimusryhmästä muodostunut tiivis työyhteisö. Tutkimustyö tuo työarkeen mieluista vaihtelua.