Poimi näitä ostoskoriisi, jos haluat parantaa vastustuskykyäsi
Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund neuvoo, mitä kannattaa napata ostoskoriin, jos haluat selvitä mahdollisimman vähällä esimerkiksi flunssakaudesta.
Muista mikrobeja kuidulla
Suolistomikrobisto pitää huolen siitä, ettei taudinaiheuttajabakteereja tai allergeeneja ei pääsisi elimistöön asti. Suolistomikrobit käyttävät ravinnokseen ravintokuitua. Sitä saa leivästä, jossa on vähintään 6 grammaa kuitua sadassa grammassa, mysleistä, puurosta ja muista täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä, marjoista ja siemenistä. Jos haluat varmistaa kuidun saannin, voit käyttää kuitulisänä esimerkiksi kauraleseitä pellavansiemenrouhetta tai psylliumia.
Nappaa D-vitamiinia kalatiskistä ja maitohyllystä
Vitamiineista D-vitamiinista on eniten näyttöä siitä, että se edistää normaalin vastustuskyvyn toimintaa. D-vitamiinia on rasvaisissa kaloissa ja D-vitamiinilla rikastetuissa maito- ja kasvismaitotuotteissa. Kaikkia kasvismaitotuotteita ei ole rikastettu D-vitamiinilla, joten asia kannattaa tarkistaa pakkauksen kyljestä.
Mustaherukassa on supermäärä C-vitamiinia
Myös C-vitamiini voi tukea immuunijärjestelmää. Kaikilla tulee C-vitamiinista ensimmäisenä mieleen appelsiini, mutta määrällisesti eniten C-vitamiinia on mustaherukassa, ruusu- ja parsakaalissa. Myös muut kotimaiset marjat sisältävät C-vitamiinia yhtä paljon tai enemmän kuin superfoodeina markkinoidut gojit ja acait.
Pähkinöistä saat omegoita
Pehmeät rasvat sisältävät vastustuskyvylle tärkeitä omega3- ja omega6-rasvahappoja. Niitä saa kaloista, rypsiöljystä, pähkinöistä ja siemenistä. Erityisen paljon omegoita sisältävät saksanpähkinä, manteli, pekaanipähkinä ja pellavansiemenrouhe.
Helpota lounasta ja välipalaa
Terveenä pysyminen vaatii, että saa riittävästi energiaa. Monilla jää kiireessä lounas välistä tai liian niukaksi. Siksi kaupasta kannattaa hankkia helppoja vaihtoehtoja lounaalle, kuten valmisateria tai edes tukeva salaatti ja leipää. Riittävästi energiaa sisältäviä välipaloja ovat esimerkiksi tuorepuurot, rahkat, välipalakeksit ja pähkinät.
Ravitsemusterapeutti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
"Voinko syödä D-vitamiinilisää myös kesällä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastasi Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin vitamiineista ja lisäravinteista.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Näin yleislääkärien työarki sujuu Terveystalossa – Arttu ja Marja-Leena listaavat parhaat puolet: ”Ei tarvitse mahtua valmiiseen muottiin”
Yhteisöllisyys ja inhimillisyys ovat avainasemassa Terveystalon arjessa, kertovat yleislääkäri Arttu Seppänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
"Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee?"
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.