Pitkäaikainen tulehdus suussa voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille

Sydän ja verisuonet voivat hyvin, kun kiinnität terveellisten elämäntapojen ohella huomiota suun terveyteen. Huono suun terveys voi lisätä riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin.

Hammastarkastus

Valtimonkovettumatauti osana sydän- ja verisuonitauteja kuuluu suomalaisten kroonisiin kansantauteihin. Se on sairaus, jossa kolesterolia kertyy hiljalleen valtimoiden seinämiin aiheuttaen seinämän paksuuntumista. Näin valtimoiden ontelot kaventuvat, eikä veri enää kierrä entiseen tapaan. Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.

– Valtimonkovettumatauti voi johtaa ajan myötä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai alaraajojen verenkierron heikkenemiseen. Valtimonkovettumataudin seuraukset vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

Suun tulehdukset vaikuttavat muualle kehoon

Miten suun terveys liittyy valtimoiden tukkeutumiseen? Äkkiseltään luulisi, ettei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.

– Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen alkavat vähitellen olla ihmisten tiedossa. Uutta tietoa voi olla se, että suomalaisen aikuisen suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti, ei suinkaan hampaiden reikiintyminen. Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28-vuotiaana ja vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana. Kuten muutkin suun tulehdukset, myös parodontiitti saattaa olla täysin oireeton. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia, myös leukaluuta, tuhoava, usein hitaasti etenevä tulehdussairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta, joka useimmiten johtuu bakteeriplakin ärsytyksestä riittämättömän puhdistuksen seurauksena. Yhteenlaskettu verta vuotavan ja märkää erittävän ienkudoksen pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 cm2. Laaja-alaisena ja pitkäaikaisena tulehdus voi olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Tästä on olemassa tieteellistä näyttöä, Ketola-Kinnula kommentoi.

Parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonitautien riski verrattuna heihin, joilla parodontiittia ei ole. Parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, etenkin alle 60-vuotiailla miehillä. Terveellisten elämäntapojen ohella suun terveydestä kannattaa siis pitää hyvää huolta, jotta myös sydän ja verisuonet voisivat hyvin.

Perusasiat haltuun ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä

Valtimonkovettumataudin riskiä voi laskea terveellisillä elämäntavoilla. Säännöllinen kuntoliikunta, kovien rasvojen rajoittaminen ja hyvien suosiminen, tupakoimattomuus, runsas hedelmien ja marjojen syönti sekä alkoholin käytön vähentäminen toimivat hyvänä ohjenuorana.

Suun terveydestä huolehtimisen ohjeistus on sekin tuttu suurimmalle osalle suomalaisista: hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Erityisen tärkeää omahoito on silloin, kun parodontiitti on todettu. Ammattilaisen hoitotoimenpiteistä on pitkäaikaisesti hyötyä vain, jos omahoito sujuu.

– On tärkeää, että parodontiitti todetaan varhain. Hoito tehoaa silloin parhaiten. Siitä syystä aikuisen ei kannattaisi tarkastusväliä venyttää yli kahden vuoden. Suuta ja hampaita hoitamalla pystytään parantamaan esim. sydämen verisuonten sisäkalvon toimintaa. Valitettavasti osa maamme hammaslääkäreistä laistaa hampaiden kiinnityskudosten systemaattisen tutkimisen ja asianmukaisen havaintojen kirjaamisen. Hammaslääkärillä käydessä kannattaakin asiasta kysyä. Varmistuaksemme siitä, että toimimme Terveystalossa oikein, meillä on jo vuosia ollut käytössämme terveysvaikutteisuuden laatumittari. Laatumittarimme ovat kaikkien nähtävissä Terveystalon laatusivustolla. Edistys on ollut vuosien aikana huimaa. Yksinkertaiselta tuntuvasta toimenpiteestä voi olla arvaamatonta apua, Ketola-Kinnula sanoo.

Viimeisimmät artikkelit

Tummatukkainen lääkärintakkiin pukeutunut nainen katsoo lääkärikeskuksen käytävällä kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Suurasiakaslääkäriksi Terveystaloon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, ota urallasi uusi askel ja tule tekemään työtä terveemmän elämän puolesta. Terveystalon suurasiakaslääkärinä pääset työskentelemään eri toimialojen johtavien yritysten ja organisaatioiden johdon sekä HR:n kumppanina. Tehtävässä sinulla on mahdollisuus tarjoaa valtakunnallisesti vaikuttavaa ja haasteellista työtä työterveyshuollon ja liike-elämän ytimessä. Uskomme, että tieto lisää terveyttä.

Artikkeli

Viisi tapaa, joilla saunominen vaikuttaa uneen ja palautumiseen

Terveystalo Helsingin Uniklinikan vastaava lääkäri, unilääkäri ja neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo, millaisia vaikutuksia saunomisella on uneen ja palautumiseen.

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.