Pitkäaikainen tulehdus suussa voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille
Sydän ja verisuonet voivat hyvin, kun kiinnität terveellisten elämäntapojen ohella huomiota suun terveyteen. Huono suun terveys voi lisätä riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin.
Valtimonkovettumatauti osana sydän- ja verisuonitauteja kuuluu suomalaisten kroonisiin kansantauteihin. Se on sairaus, jossa kolesterolia kertyy hiljalleen valtimoiden seinämiin aiheuttaen seinämän paksuuntumista. Näin valtimoiden ontelot kaventuvat, eikä veri enää kierrä entiseen tapaan. Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.
– Valtimonkovettumatauti voi johtaa ajan myötä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai alaraajojen verenkierron heikkenemiseen. Valtimonkovettumataudin seuraukset vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Suun tulehdukset vaikuttavat muualle kehoon
Miten suun terveys liittyy valtimoiden tukkeutumiseen? Äkkiseltään luulisi, ettei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.
– Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen alkavat vähitellen olla ihmisten tiedossa. Uutta tietoa voi olla se, että suomalaisen aikuisen suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti, ei suinkaan hampaiden reikiintyminen. Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28-vuotiaana ja vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana. Kuten muutkin suun tulehdukset, myös parodontiitti saattaa olla täysin oireeton. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia, myös leukaluuta, tuhoava, usein hitaasti etenevä tulehdussairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta, joka useimmiten johtuu bakteeriplakin ärsytyksestä riittämättömän puhdistuksen seurauksena. Yhteenlaskettu verta vuotavan ja märkää erittävän ienkudoksen pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 cm2. Laaja-alaisena ja pitkäaikaisena tulehdus voi olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Tästä on olemassa tieteellistä näyttöä, Ketola-Kinnula kommentoi.
Parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonitautien riski verrattuna heihin, joilla parodontiittia ei ole. Parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, etenkin alle 60-vuotiailla miehillä. Terveellisten elämäntapojen ohella suun terveydestä kannattaa siis pitää hyvää huolta, jotta myös sydän ja verisuonet voisivat hyvin.
Perusasiat haltuun ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä
Valtimonkovettumataudin riskiä voi laskea terveellisillä elämäntavoilla. Säännöllinen kuntoliikunta, kovien rasvojen rajoittaminen ja hyvien suosiminen, tupakoimattomuus, runsas hedelmien ja marjojen syönti sekä alkoholin käytön vähentäminen toimivat hyvänä ohjenuorana.
Suun terveydestä huolehtimisen ohjeistus on sekin tuttu suurimmalle osalle suomalaisista: hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Erityisen tärkeää omahoito on silloin, kun parodontiitti on todettu. Ammattilaisen hoitotoimenpiteistä on pitkäaikaisesti hyötyä vain, jos omahoito sujuu.
– On tärkeää, että parodontiitti todetaan varhain. Hoito tehoaa silloin parhaiten. Siitä syystä aikuisen ei kannattaisi tarkastusväliä venyttää yli kahden vuoden. Suuta ja hampaita hoitamalla pystytään parantamaan esim. sydämen verisuonten sisäkalvon toimintaa. Valitettavasti osa maamme hammaslääkäreistä laistaa hampaiden kiinnityskudosten systemaattisen tutkimisen ja asianmukaisen havaintojen kirjaamisen. Hammaslääkärillä käydessä kannattaakin asiasta kysyä. Varmistuaksemme siitä, että toimimme Terveystalossa oikein, meillä on jo vuosia ollut käytössämme terveysvaikutteisuuden laatumittari. Laatumittarimme ovat kaikkien nähtävissä Terveystalon laatusivustolla. Edistys on ollut vuosien aikana huimaa. Yksinkertaiselta tuntuvasta toimenpiteestä voi olla arvaamatonta apua, Ketola-Kinnula sanoo.
Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa
Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.
Uusimmat artikkelit
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.
"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.